Kälviän tunnetuin asukas lienee Lucina Hagman, koulunjohtaja, naisasialiikkeen pioneeri, Martta-järjestön perustaja ja yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista. Hänen mielestään tyttöjä ja poikia tuli kasvattaa yhdessä ja siksi hän ajoi yhteiskouluja. Tämän päivän armeijassa on todettu, että yhteistuvat vähentävät seksuaalista häirintää. Lucinan oppeja on siis viety koululaitosta pidemmälle. Hän toimi suomen ensimmäisen suomenkielisen yhteiskoulun rehtorina. Ansioistaan hänet palkittiin professorin arvonimellä 1928. Suomessa kukaan nainen ei ollut aiemmin saanut professorin arvonimeä. Hän oli siis uranuurtaja monella alalla. Kälviällä on hänen mukaansa nimetty peruskoulu. Aiemmin oli myös lukio. Myös kansanedustaja, ministeri ja eduskunnan puhemies Kauno Kleemola on Kälviältä. Hän on saanut jopa patsaan paikkakunnalle ja puiston. Hän ehti toimia seitsemässä hallituksessa ministerinä vuosina 1950-1962. Tuolloin hallitukset tosin olivat melko lyhytaikaisia vaikka eivät viimeaikaisetkaan hallitukset ole istuneet koko vaalikautta. Kleemola oli myös urheilumies.
Pientareita on paikoitellen niitetty. Aivan tien varren lupiinit on katkottu. Leikatun alueen takana on sitten tiheää lupiinikasvustoa mutta pientareella kukkivat apilat, kellokukat ja monet muut, mikä ilahduttaa matkaajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti