Rannikolla entisiä kuntia on paljon, koska kalastus ja merenkulku toivat elämisen mahdollisuuksia ja siten väestöä. Kun väestöä oli riittävästi, jotta pystyttiin rakentamaan infrastuktuuria ja isoja rakennuksia, alettiin haikailla oman päätösvallan perään. Petolahdella tämä tapahtui 1800-luvun alkupuolella. Petolahti ei ole niin eläimellinen kuin miltä se kuulostaa. Nimessä on tapahtunut siirtymistä suomenkielestä ruotsinkieleen ja takaisin. Vanhimman nimen oletetaan olleen Petäjälaksi. Laksi on vanha suomen sana, joka aikojen kuluessa on muuttunut muotoon lahti. Kun paikan nimeä on sitten kirjoitettu ruotsiksi niin kuin asiakirjoihin aikaisemmin kaikki kirjoitettiin se tuli vaihdellen muotoon Peto-, Pete- tai Petalax. Siitähän se sitten “suomentui” helposti Petolahdeksi. Petolahden kylä on nykyisin melkoisen kaukana merestä. Esihistoriallisena aikana se on kuitenkin ollut merenpohjaa. Maankohoaminen on täällä voimakasta. Merenkulku on edellyttänyt ajan tasaista tietoa uusien karien syntymisestä. Vähitellen niistä tuli luotoja ja saaria, joista osa kasvoi mantereeseen kiinni. Jossain matkan varrella näin kyltin, jossa luki “här växer din mat”. Siitä sain idean Petolahden maalaismaiseman kuvaan.
Petolahdelta on kotoisin Viktor Smeds, joka oli mukana 1908 Lontoon olympialaisissa. Hän oli voimistelija ja mukana voittamassa Suomelle joukkuevoimistelun olympiapronssia. Hän harrasti myös nyrkkeilyä ja toimi kansainvälisen painiliiton puheenjohtajana. Mies ehti paljon muutakin, minkä vuoksi hän oli jonkin aikaa Ruotsissa omaehtoisessa maanpaossa Moskovan välirauhan solmimisen jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti