Bergö oli ennen vanhaan Vargö mutta petoihin viittaava nimi
todettiin jo 1800-luvun alussa huonoksi ja se muutettiin muotoon
Bergö 1830. Suomeksi se oli Susiluoto. Kunnalla ei ollut
suomekielistä nimeä. Saaarella on enimmillään 1930-luvulla asunut
vajaa tuhat henkeä. Nykyisin kylän asukasluku on säilynyt vakaana.
Puolet väestöstä käy muualla töissä, mikä on nykyään
helpompaa. Lauttayhteys saareen saatiin 1960-luvulla ja 1996
päiväsaikaan ympäri vuoden kulkeva vaijerilossi. Yöllä sen voi tilata erikseen puhelimella. Matkailusivusto
mainostaa merta ja sen mukanaan tuomaa kulttuurien moninaisuutta:
“suomalaisuus, ruotsalaisuus, amerikkalaisuus ja muu maailma
sekoittuvat”. Bergön oma murre lähenee jo kieltä. Väitän
olevani aika hyvä ruotsissa, luen auttavasti tanskaa ja paikoitellen
ymmärrän norjaa mutta tämä menee yli ymmärryksen. Koska oltiin
ruotsinkielisellä alueella, asioin ruotsiksi kahvilassa. Kun
reissukaveri tuli paikalle, henkilökunta vaihtoi oitis suomeen,
koska keskenämme puhuimme sitä. Olisimme olleet yötäkin saaressa.
Mökkien varaaminen olisi pitänyt tehdä joidenkin sivustojen
kautta. En edes yrittänyt. Jos puhelimella tai paikan päällä
asioiden ei asia onnistu niin menen muualle.
Jo ennen lähtöä
tälle pätkälle, reissukaveri tarkisti, että näemme merta.
Lupasin. Saaren tiestö kulki vain paikoitellen meren läheisyydessä.
Myöhästyimme vähän lossista, joten aikaa jäi ihastella merta rannassa ja tietysti lossissa. Lossirannassa oli iso työmaa, jolla parannettiin lossirannan
rakenteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti