Bergö

 

Bergö oli ennen vanhaan Vargö mutta petoihin viittaava nimi todettiin jo 1800-luvun alussa huonoksi ja se muutettiin muotoon Bergö 1830. Suomeksi se oli Susiluoto. Kunnalla ei ollut suomekielistä nimeä. Saaarella on enimmillään 1930-luvulla asunut vajaa tuhat henkeä. Nykyisin kylän asukasluku on säilynyt vakaana. Puolet väestöstä käy muualla töissä, mikä on nykyään helpompaa. Lauttayhteys saareen saatiin 1960-luvulla ja 1996 päiväsaikaan ympäri vuoden kulkeva vaijerilossi. Yöllä sen voi tilata erikseen puhelimella. Matkailusivusto mainostaa merta ja sen mukanaan tuomaa kulttuurien moninaisuutta: “suomalaisuus, ruotsalaisuus, amerikkalaisuus ja muu maailma sekoittuvat”. Bergön oma murre lähenee jo kieltä. Väitän olevani aika hyvä ruotsissa, luen auttavasti tanskaa ja paikoitellen ymmärrän norjaa mutta tämä menee yli ymmärryksen. Koska oltiin ruotsinkielisellä alueella, asioin ruotsiksi kahvilassa. Kun reissukaveri tuli paikalle, henkilökunta vaihtoi oitis suomeen, koska keskenämme puhuimme sitä. Olisimme olleet yötäkin saaressa. Mökkien varaaminen olisi pitänyt tehdä joidenkin sivustojen kautta. En edes yrittänyt. Jos puhelimella tai paikan päällä asioiden ei asia onnistu niin menen muualle.
Jo ennen lähtöä tälle pätkälle, reissukaveri tarkisti, että näemme merta. Lupasin. Saaren tiestö kulki vain paikoitellen meren läheisyydessä. Myöhästyimme vähän lossista, joten aikaa jäi ihastella merta rannassa ja tietysti lossissa. Lossirannassa oli iso työmaa, jolla parannettiin lossirannan rakenteita.