Tervola

  

Syksyllä ei ole kovin kiva ajella, kun aamulla on pitkään pimeää ja illalla alkaa myös hämärtää. Hämärässä ajamisessa on tosin se etu, että silloin liikkuvia eläimiä näkee enemmän. Olimme juuri ajaneet poronhoitoalueen kyltin ohi ja yritimme tiirailla pientareita, kun havaitsimme kaksi isoa hahmoa keskellä peltoa. Liian isoja poroiksi, vähän kookkaita lehmiksi ja oudon muotoisia hevosiksi, hirviä. Tänä vuonna olemme nähneet vain yhden hirven ja sekin oli kuollut hirvikolarin seurauksena. Elävien hirvien näkeminen on todellinen elämys. Myös kettu vilahti pientareelta metsään ja koppelo seisoi ihan rauhallisesti asfaltin reunalla. Aamulla jatkoimme Yli-Iistä matkaa. Kun Simojoki jäi taakse, aukesi soidensuojelualue Martimoaapa. Jotain todella sykähdyttävää. Tasaista suota silmänkantamattomiin. Ei mikään pieni lämpäre tien poskessa vaan lakeus. Tervolaan oli mahdollista ajaa pitkän reitin kautta päällystettyjä teitä tai Sompujärveltä päällystämätöntä tietä. Päätimme menomatkalla kokeilla sitä. Jos kokemus olisi samaa tasoa kuin viime vuonna Runon ja Rajan tiellä, takaisin ajaisimme päällystettyjä teitä. Ällistykseksemme tie oli paikoitellen paremmassa kunnossa kuin päällystetyt tiet, joita olimme ajaneet Sompujärvelle. Kuoppia toki oli mutta ei yhtään nimismiehen kiharaa. Joko Lapissa osataan pitää tiet kunnossa tai siellä kuljettajat eivät pidä nimismiehenkiharasta ja ajavat niin, ettei sitä synny. Kun kuva oli otettu, päätimme ajaa samaa reittiä takaisinkin päin. Päällystämätön tie eikä nimismiehen kiharaa, mikä kokemus.

Tervola on ollut metropoli kivikaudella. Tyypillisen kampakeramiikan pohjoisimmat löytöpaikat ovat Kemijoen varressa. Törmävaaran pohjoisrinteellä on kivikautisia asuinpaikkoja lähes katkeamattomana vyöhykkeenä monenikäisillä rantakorkeuksilla. Asuinkuoppia on eniten vaaran länsipäässä. Tutkituille kodanpohjille oli yhteistä runsas kiveysten määrä. Inventoinnissa paikannettiin 95 kohdetta, joista suurin osa kivikautisia asuinpaikkoja. Törmävaaraan on rakennettu turvekotien kaltaisia asumuksia. Varejoen vanhalla kyläkoululla on muinaishistoriaa esittelevä näyttely.

Tervola on onnistunut hoitamaan taloutensa hyvin. Viime vuosi oli ylijäämäinen ja siksi on mahdollista laajentaa kuntosalin seniorikortti koskemaan kaikkia eläkeläisiä. Valtuusto käynnisti yleiskaavan laatimisen Peräkummun alueelle. Sinne suunnitellaan yritystontteja, joiden puute on ollut yritystoiminnan kasvun esteenä. Tervolassa vietetään joka kesä Ämpäripääpäiviä. Tarinat kertovat eri syistä, joiden takia joku tai jotkut tervolalaiset ovat laittaneet päähänsä ämpärin ja tätä perinnettä kunnioitetaan kesäpäivillä. Elokuussa on Maaseudulta käsin -messut. Kirjastossa on Johanna Tirroniemen kana-aiheinen taidenäyttely Näkyväksi sulka kerrallaan. Tervolalaisissa on uraa uurtavia ihmisiä. Maria Kaisa Aula oli Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu ja Matias Aleksanteri Castrén ensimmäinen suomen kielen professori. Paasilinnan veljekset Arto, Erno, Mauri ja Reino ovat asuneet Tervolassa, kun heidän kotipaikkansa Petsamo jäi rauhansopimuksessa naapurin puolelle. Arton ja Ernon kirjoja olen jopa lukenut. Lasse Hoikka, joka perusti tanssiyhtye Souvarit, on myös tervolalainen.

Tervo

  

Tervon kunta itsenäistyi 1926. Alue on asuttu jo esihistoriallisena aikana ja alueelle rakennettiin vallituksia ensimmäisen maailmansodan aikana, kun Venäjä pelkäsi saksalaisten maihinnousua Pohjanmaalle ja etenemistä sieltä Pietariin. Tervon asukasluku on vähentynyt viime aikoina melko tasaisesti. Tämä on vaaatinut esimerkiksi koulua sopeutumaan. Alaluokkia opetetaan kolmessa yhdysluokassa ja yläluokkien aineenopettajat ovat koululla vain tiettyinä päivinä. Koulu on uusi ja valtuusto päätti lisämäärärahan myöntämisestä koulun ja kirjaston kalustesiin ja AV-hankintoihin. Kunnana sivuilla opastetaan, miten loma-asunto voidaan muuttaa vakituiseksi asunnoksi. Siihen tarvitaan joko poikkeamislupa tai rakennuslupa ja kunta lupaa huolehtia siitä, että kaikki tarvittavat asiapaperit ja todistukset ovat kunnossa päätöksentekoa varten. Kunnan talous on kunnossa, viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen ja vanhaakin ylijäämää on. Kunta valittiin tänä vuonna Suomen ikäystävällisisimmäksi kunnaksi. Kunnanjohtaja vaihtuu. Täyttöprosessi on parhaillaan käynnissä. Hakijoiden haastattelut on tehty ja valtuusto päättää asiasta marraskuussa. Hallintopäällikkö hoitaa kunnanjohtajan tehtäviä vuoden loppuun.

Ajattelimme Tampereen jälkeen jo lopettaa matkustelun tältä vuodelta. Lappiin luvattiin kuitenkin lämpimiä öitä ja Lappi on vaan niin ihana. Tervoon lähdettiin vähän viileämmässä kelissä. Melkein sinne asti koppimopon mittari näytti vaihdellen 0-3 astetta. Mittarin numero vilkkuu noilla lämpötiloilla, jotta kuski huomaa olla varovainen. Huomasi selvästi hengittävänsä vapaammin, kun mittari alkoi vilkuttaa 2 astetta ja oikein huokaisi, kun se saavutti 3. Sumua oli paikoitellen niin paljon, että näkyvyys putosi noin 50 metriin. Ohittajatkin olivat varovaisempia. Tervon seutuvilla aurinko alkoi lämmittää sen verran, että sumu hälveni ja lämpötila nousi huolettomiin asteisiin.

Messukylä

  

Messukylästä on löydetty kvartsi- ja pii-iskoksia, mikä kertoo kivikautisesta asumisesta. Iidesjärven rannan asuipaikan löydöt ovat nuorakeramiikkaa ja sädekiviliuskeisen oikokirveen kappale. Alue on ollut vakituisesti asuttu rautakaudelta saakka, mistä todisteena on 600-800-luvulle ajoitettu Kukkoinkiven kalmisto. Takahuhdan ryhmäkylä muodostui viimeistään 1300-luvulla. Vuodelta 1390 on maininta Laurens Takahwktis -nimisestä henkilöstä. Vuonna 1553 kylässä oli jo 29 taloa, mikä on poikkeuksellisen paljon tuohon aikaan. Paikalta on löydetty rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja ristiinkynnön jälkiä. Asiakirjoihin Messukylä pääsi 1439. Tampere syntyi aluksi Messukylän sisään. Se kasvoi alueliitosten ja teollisuuden vuoksi ja messukyläläiset kannattivat kuntaliitosta, joka toteutui 1947. Päätalo asui Messukylässä ja hänen kirjoissaan kuvataan seutua yksityiskohtaisesti.

Messukylässä oli useita kartanoita, joiden omistajat perustivat kouluja. Otavalan kehruukoulu toimi vuosina 1759-1767. Se sijaitsi lähellä nykyistä Tampereen yliopistoa. Vaikka koulu toimi vain lyhyen aikaa, sen ansiosta rukki yleistyi pellavan kehruussa. Koulua nimitettiin Pinniksi tai Spinniksi ja sen muistona on Pinninkatu. Ahlmanin maamieskoulu ja emäntäkoulu aloitti 1904. Se jatkaa toimintaansa AhlmanEdu-nimisenä. Maatalouden tutkimuskeskuksen Hämeen tutkimusasema aloitti toimintansa 1925 Messukylässä. Se tosin siirrettiin Pälkäneelle muutaman vuoden kuluttua. Kaukajärven kartanon päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Rakennus valmistui 1906. 1970-luvulla kaikki kartanon rakennukset hävitettiin. Messukyläläisen Matti Heinivahon levyttämää käännöskappaletta Lännen tie kuuntelin 1960-luvun teinivuosina.

Tampere

  

Kun olimme päässeet Tampereelta Kangasalan Kuohunharjulle ja vähän rauhoituin, ajattelin, että Tampereesta voisi kirjoittaa vain ”Käyty”, niin painajaismaista oli ajaa kaikkien niiden tietöiden keskellä. Kaiken lisäksi Muumimuseo oli päättänyt lanseerata uusimman Muumimukin samana viikonloppuna, kun sunnuntaina aamutuimaan olimme kaupungintalon edustalla ottamassa kuvaa. Lapseni halusi ehdottomasti mukin ja hän pelkäsi, että ne loppuvat ennen kuin niitä saa mistään muualta. Silkka sattuma tai sitten maailmankaikkeudella on jotain minua vastaan. Olimme lähteneet Forssasta aamupimeällä. Tie oli hiljainen, vasta asfaltoitu. Päällyste oli niin uusi, ettei siinä ollut ajoratamerkintöjä, mikä teki ajamisesta vähän vaativampaa kuin olin suunnitellut. Onneksi sunnuntaiaamun liikenne Tampereellakin oli hiljaista. Kaupungintalolle pääsi melko sujuvasti. Ongelmat alkoivat vasta, kun piti lähteä sieltä Tampere-talolle. Kun kirosanat jättää pois, niin ajokokemus oli, että huh,huh.

Koska Tampereella on tullut käytyä lukuisia kertoja, sitä ei voi jättää ihan pelkälle käyty-maininnalle. Ensimmäisen kerran Tampereella kävin lukioaikaan katsomassa Hair-musikaalin. Sen jälkeen olen käynyt siellä pääsykokeissa, useissa eri seminaareissa ja kongresseissa, vierailuilla sukulaisten ja ystävien luona, Särkänniemessä, Metso-kirjastossa silloin, kun Muumimuseo oli sen suojissa, Työläiskotimuseossa Amurissa, Lenin-museossa ja lukuisilla luokkaretkillä valvomassa Vapriikissa, työpaikkahaastatteluissa ja luennoimassa. Erityisen mieleenpainuva oli käynti Teknillisessä opistossa 1980-luvulla, missä vessojen ovia ei ollut merkitty sukupuolimerkinnöillä. Niissä oli vain kyltti WC. Sisustuksesta huomasin, ettei sitä ollut ehkä tarkoitettu minun sukupuolelleni mutta hätä ei lue lakia. Tampereesta on siis moneksi. Seuraavan kerran käyn siellä sitten, kun sen keskustaa ei enää myllätä enkä silloinkaan aja sinne itse vaan luotan julkisiin kulkuneuvoihin.

Vuonna 1779 annettiin Tampereen kaupungin perustamiskirje. Aleksanteri I:n Suomen kierros 1819 kulki Tampereenkin kautta. Hän jopa lupasi kutsua valtiopäivät koolle. Kutsukirje jäi kuitenkin allekirjoittamatta. Sen sijaan James Finlayson huomasi Tammerkosken mahdollisuudet ja sai keisarilta luvan konepajan perustamiseen. Tehdas saatiiin pystyyn valtion korottoman lainan turvin 1823 ja se oli vaihtanut tuotantosuunnakseen tekstiiliteollisuuden. Finlaysonin puuvillatehdas sai rinnalleen Tampereen pellavatehtaan 1856. Sisällissodan aikana Tampereen valtaus kuuluu kaikkien aikojen sisällissotien verisimpiin. Valokuvat tuhotusta kaupungista muistuttavat nykyvalokuvia Gazasta ja Ukrainasta.

Kesäkuun valtuustossa hyväksyttiin viime vuoden alijäämäinen tilinpäätös. Se ei ollut ensimmäinen mutta selvitystä talouden tasapainottamiseksi ei vielä tarvita, koska syömätöntä ylijäämää on vielä jäljellä. Samassa kokouksessa esiteltiin Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden katsaus. Se ei näytä kovin valoisalta. Väki vähenee, työttömyys kasvaa, alijäämä syvenee, lainamäärä kasvaa, verorahoitus pienenee. Ensi vuoden talousarviota ollaan valmistelemassa. Valtuustoaloitteissa kuitenkin esitetään lisää menoja kaupungille tai ne ovat sellaisia, jotka eivät talouteen vaikuta ainakaan suoraan.

Tammela

  

Tammela nimen selitykseksi on esitetty tammi-sanan johdosta, ruotsin damm eli patoa tarkoittavan sanan väännöstä ja kantatalon nimeä. Aluksi Tammela tarkoitti kylän nimeä. Se mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1423. Myöhemmin se alkoi tarkoittaa koko pitäjää. Tammelan kautta kulkee Hämeen Härkätie, joka on ollut kulkuväylänä 800-luvulta saakka. Tammelasta otettiin väkilukuun suhteutettuna eniten hakkapeliittoja 30-vuotiseen sotaan 1600-luvulla. Siksi tämä historian vaihe on esillä Tammelassa. Kunnantalo sijaitsee Hakkapeliitantiellä ja Lounais-Hämeen Pirtin alakerrassa on Hakkapeliittakellari. Suomen koululaitoksen historiaan Tammela pääsee Mustialan maanviljelyskoululla. Se perustettiin 1840 ja oli pitkään ainoa maatalousoppilaitos Suomessa. Siellä miehet opiskelivat suurtilojen työnjohtajiksi ja naiset karjakoiksi. Myös lampureita yritettiin kouluttaa mutta hakijoiden vähäisen määrän vuoksi se lakkautettiin 1860. Korkeampaa matalousopetusta ei Suomessa saanut missään lähes 70 vuoteen.

Tammelan kunnan viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen. Mitenkään poikkeuksellista se ei ole, sillä vanhaa ylijäämää on taseessa reilusti. Valtuustoaloitteessa ehdotettiin, että Tammelan kunta tarjoaisi tontteja euron kappalehintaan. Valmistelussa todettiin, että sopiva alue olisi Nuutin alue Similänkumalla, missä asemakaavassa on 37 tonttia, joista 21 on rakentamisvalmiina. Sopiva ajankohta tonnttien markkinointiin oli Forssassa järjestettävillä Talo & Tyyli -messuilla. Tammelan luontokohteista esitellään Saaren kansanpuisto. Olemme ajaneet sen kautta. Ihana koppimopotie ja upeat harjumaisemat. Siellä on juhannusjuhlia pidetty vuodesta 1934 ja siellä on myös edellä mainittu Lounais-Hämeen Pirtti, talonpoikaisesineillä sisustettu kotiseututalo. Kaukolanharjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee 100-vuotias näkötorni. Albert Edelfelt on käynyt myös ihailemassa maisemia. Torronsuon kansallispuistossa voi tutustua Etelä-Suomen suurimpaan keidassuoalueeseen. Siellä on paikoitellen jopa 12 metriä paksuja turvekerroksia. Osa pitkospuureitistä on esteetöntä. Silti en saanut reissukaveria sinne. Tosin rollaattorikaan ei ollut mukana. Reissukaveri kertoi armeija-aikaisesta kersantistaan, joka marssilauluna laulatti laulua Forssasta pojat kotoisin ollaan tuolta Tammelan pitäjästä, kun tuvasta mentiin tahtimarssia ruokalaan. Laulu on peräisin siltä ajalta, kun Forssan kylä vielä kuului Tammelan kuntaan eli ennen vuotta 1923.

Taivassalo

 

Taivassalo mainostaa itseään Onnellisten saaret ja Graniitinluja silakkapitäjä sloganeilla. Punaista tasalaatuista graniittia Taivassalosta viedään ulkomaille saakka. Taivassalo on aiemmin ollut saari mutta maankohoaminen on liittänyt sen mantereeseen. Toki siltoja Taivassalossa on. Muntin yksiaukkoinen kiviholvisilta korvasi vuonna 1850 aiemman puurakenteisen 1700-luvulla rakennetun puusillan. Muntin silta on edelleen nähtävillä. Se yhdisti Koiviston kylän Kirkkosaareen. Ohi ajaessamme olemme aina ihailleet sitä. Uudempi Kaitaisten silta valmistui 1982. Se on lähes puoli kilometriä pitkä ja yhdistää Kaitaisten ja Lehtisten saaret. Sillalle on monta kertaa tehnyt mieli pysähtyä ihailemaan vettä ja vihreää molemmin puolin. Koskettavin paikka on Kyynelten kallio. Ruotsin laki muuttui 1734 ja se kielsi serkusavioliitot kuolemanrangaistuksen uhalla. Taivassalolaiset serkukset eivät tähän taipuneet ja seurauksena Heikki Eerikinpoika Paastola mestattiin, Liisa Matintytär Uurna poltettiin sen jälkeen, kun hänen oli katseltava miehensä mestausta ja heidän lapsensa hukutettiin kiehuvaan veteen. Turun hovioikeuden päätöksestä on nettisivulla kopiot. Vanhojen käsialojen lukutaitoni on rapistunut joten en voi asiaa vahvistaa. Sen sijaan samalla paikalla on todistettavasti teloitettu 1665 annetulla tuomiolla kaksi homoseksuaalia. Suuri postitie on edelleen nähtävillä Taivassalossa. Ruotsista tullut posti tuli Taivassalon Tuomoistenrantaan, missä on entistetty kivilaituri. Myös Helsinginrannassa on jäänteitä laitureista. Tietä käytti myös Kustaa Vaasa kesällä 1557. Kuuluisin taivassalolainen on Maunu Särkilahti, joka toimi Turun piispana 1489-1500. Suomen sodan aikaan Ruotsista tulleet apujoukot yrittivät maihinnousua Taivassalossa. Homma ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä.

Taivasssalon tämän vuoden valtuustoissa on vahvistettu uusia ranta-asemakaavamuutoksia Helsingissä, Tammelassa ja Aasamaalle. Viime vuoden talousarvio oli aluksi alijäämäinen. Loppuvuoden tiukkaan harkituilla hankinnoilla ja rekrytointikiellolla saatiin tilinpäätös ylijäämäiseksi. Samassa kokouksessa päivitettiin myös kunnan strategia. Taivassalopäivää vietetään 10.10.2026 kirjastossa. Järjestäjinä Yhteiseloa kirjastossa -hanke ja Taivassalo-Seura. Esillä on kotiseutuarkiston valokuvia ja esineistöä. Tapahtuma on osa vanhusten viikkoa. Kirjastossa on myös satuhetkiä perheiden pienimmille.

Taivalkoski

  

Taivalkosken valtuusto on alkuvuoden kokoontunut OSKU:n auditoriossa. Viimeisin kokous oli kuitenkin yläkoulun auditoriossa. Siksi kaksi kuvaa. Yläkoulun kuva on otettu iltahämärissä ja OSKUn kuva aamuhämärissä. Eivät kovin edustavia kumpikaan. Kesän hotellibudjetti alkaa ylittyä, joten ei ollut aikaa jäädä odottamaan valoisampaa aikaa. Toukokuun valtuuston kokouksen aluksi luovutettiin mitalit kahdelle taivalkoskelaiselle lasten ja nuorten kanssa työskentelevälle. Työhyvinvointia edistettiin kustantamalla henkilökunnan kahvit, teet ja kaakaot loppuvuodeksi. Menoerä ei ollut alkuperäisessä talousarviossa. Siksi valtuusto päätti lisämäärärahan myöntämisestä. Viime vuosi jäi alijäämäiseksi. Samoin odotetaan tämän ja parin seuraavan vuoden olevan alijäämäisiä. Taseessa on kuitenkin edellisiltä vuosilta säästynyttä ylijäämää joten kunnan talous on vakaalla pohjalla. Valtuusto hyväksyi myös Taivalkosken matkailustrategian päivityksen. Osa siitä on Taivalvaaran hiihtomajan ja laavun myynti, kun edellinen vuokralainen sanoi irti vuokrasopimuksen. Eilisessä kunnanhallituksen kokouksessa asia on ollut esillä.

Iijoen varrelta on tehty runsaasti kivikautisisa löytöjä. Kierikin aluetta kaivetaan edelleen. Myös Taivassalon Tervaniemellä kerättiin materiaalia sekä pintapoiminnalla että kaivauksilla. Löytöihin sisältyi mm. n. 80 kvartsiesinettä ja poikkeuksellisen paljon karhun luufragmentteja. Kaivauksessa todettiin selviä rakenteita, joista osa oli tulisijoja. Seutu oli pääasiassa eräaluetta Täyssinän rauhaan 1595 saakka. Silloin alue siirtyi Ruotsin hallintaan ja savolaisasutus kohtasi täällä rannikolta levittäytyvän asutuksen. Vanhimmat tunnetut asukkaat seudulla olivat Simo Kurtti, Juho Soroinen ja Heikki Manninen. Aloimme Kurtin kyläkoulun ohi. Keskus oli aluksi Jokijärvellä. Sieltä se siirtyi sahan perustamisen myötä Taivalkoskelle, minne perustettiin oma pitäjä. Jokijärvi liitettiin siihen 1884. Tunnetuin Jokijärveläinen on Kalle Päätalo. Taivalkoskelle on perustettu Päätalo-keskus. Siellä on Päätalon näköistyöhuone ja hänen elämästään kertova näyttely. Päätalon kotitalo on Jokijärvellä todella komealla paikalla. Kotiseutupäivät muutti nimekseen Päätalo-päivät 1980-luvun alussa. Toinen tuntemani taivalkoskelainen on historioitsija Jouko Vahtola, jonka luentoa olen joskus kuunnellut ja hänen yleisteoksistaan olen ammentanut tietoja ja tulkintoja opettajantyöhöni. Keskustassa on Suomen vanhin edelleen toimiva kauppa, Jalavan kauppa. Sen perusti Stephan Jakowleff 1880. Hän toimi kulkukauppiaana ja piti varastoa ja epävirallista kauppaa Puolangalla. Hän yritti perustaa pysyvän kaupan muttei saanut siihen lupaa ja siksi siirtyi Taivalkoskelle, mistä lupa heltisi. Suvun viides sukupolvi pitää kauppaa nykyisin. Stephanin poika Nikolai muutti nimensä Jalavaksi.

Pohjoiseen on aina kiva ajella. Vähän liikennettä ja ne maisemat. Puolangan ja Taivalkosken välillä taisi mennä pari kymmentä kilometriä ilman yhtäkään ohitusta. Siellä oli monia järviä, joiden rannoilla ei näkynyt mökin mökkiä. Todellista erämaata. Pyhännän jälkeen alkoi näkyä maaruskaa. Punaisen, keltaisen ja ruskean eri sävyjä, sammaleiden ja varpujen erisävyisten vihreiden ja jäkälien harmaiden seassa. Poronhoitoalueen alkamisen jälkeen ei tarvinnut kauaa odottaa, kun ensimmäiset porot näkyivät pientareella. Matkan varrella näimme pellolla ison tokan. Metsäkanalinnut täyttävät kivipiiransa asfaltin reunassa olevilla pikkukivillä. Näimme pari aterialla. Tien yli lensi naarasteeri ja lintu, jonka olimme tunnistavinamme pyyksi.