Sipoo

  

Sipoosta ensimmäisenä tulevat mieleen Sibbo-Vargarna ja ne kuuluisat kanat, jotka sanovat tak, tak tai ehkä tack, tack. Kesä alkaa kääntyä satokautta kohti. Viljapeltojen lukemattomat vihreän, keltaisen ja ruskean sävyt vaihtelivat tienvarsien pelloilla. Horsma, pietaryrtti ja mesiangervo reunustivat pientareita. Pohjoisempana ne olivat vallanneet jo kokonaisia peltoja. Täällä kesannolle jääneitä peltoja oli vähemmän ja niillä kukki monipuolisempi kasvilajisto. Sipoosta on tehty joitakin kivikautisia löytöjä. Siitepölytutkimuksen perusteella maata on viljelty jo 800-1000-luvuilla, Hämäläisten on arveltu siirtyneet seudulle 1000-luvun tienoilla ja ruotsalaisasutuksen 1300-luvulla. 1600-luvulla perustettiin lukuisia aateliskartanoita ja 1700-luvulla alkoi orastaa teollinen tiilenvalmistus. Ruotsalaisasutus syrjäytti vanhan hämäläisen asutuksen ja kunta oli 1950-luvulle saakka ruotsinkielinen. Sitten se muuttui kaksikieliseksi ja nykyisin suomi on enemmistökieli. Väestönvaihtoa vai mitä? Vaakunan susi-aihe on perua tarinasta, jonka mukaan asukkaat seudulle tulivat viikinkialuksella, jonka keulassa oli suden kuva. Nuuksion ohella Sipoonkorpi on pääkaupunkiseudun viimeinen rakentamaton ympäristö. Se ulottuu myös naapurikuntien alueille. Pikku Myylle vaikuttavimman äänen antanut Elina Salo on syntynyt Sipoossa. Uudet tallenteet ovat saaneet eri äänet ja tiedän ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että nyt ne on pilalla. Onneksi Elina Salon ääni on tallella jo aikaisemmin hankituilla levyillä. Myös Kiba Lumberg, kirjailija ja kuvataitelija, on sipoolainen.     

Valtuusto kokoontuu juhlatalossa Vanhalla vesitorninmäellä. Ajoimme rakennuksen ohi, koska se ei näyttänyt valtuuston arvolle sopivalta. Onhan se komea rakennus, vähän vaan ajan patinoima. Vähän kauempana näkyi upeita saman aikakauden peruskorjattuja taloja, joiden parvekkeista päättelimme ne kuitenkin asuintaloiksi. Onneksi ystävällinen nainen kertoi, että juuri se talo, jonka olimme ohittaneet on valtuuston kokouspaikka. Sitä ei ole vielä ehditty peruskorjata eikä kunnalla ole siihen kyllä varaakaan. Kesäkuussa kokoontunut valtuusto käsitteli viime vuoden tilinpäätöksen. Se oli alijäämäinen eli kunnan velkamäärä lisääntyi eikä kunnan talous ollut tasapainossa. Myös kirjaston ongelmat ja niiden ratkaisu olivat esillä. Nuorten aiheuttama rauhattomuus on aiheuttanut sen, ettei tilaa koeta turvalliseksi. Häiriköille voi antaa porttikiellon mutta sen kynnys on korkea ja se on voimassa vain neljä viikkoa. Nuoret ovat kirjastolle tärkeä kohderyhmä ja heidän viihtyvyyteensä ja häiriköintikäyttäytymisen vähentämiseen halutaan panostaa. Nyt päätettiin kokeilla Nuortenpalvelut ry:n kehittämää Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja -toimintaa. Siihen myönnettiin 20 000 euron määräraha loppuvuodeksi ja mallin soveltuvuuttaa arvioidaan syksyn kuluessa. Sipoon kirjasto ei ole yksin. Muualtakin Suomesta kantautuu kirjastoista huolestuttavaa viestiä. Jossain on jouduttu vähentämään omatoimiaukioloaikoja.

Simo

Simojoen varrelta noin 40 kilometriä rannikolta Tainiaron kivikautisesta kohteesta on tutkittu noin 40 haudoiksi tulkittua kuoppaa. Arkeologinen aineisto painaa satoja kiloja ja lisäksi löydettiin lukuisia tulisijoja. Paikka on ollut asuttuna viitisen sataa vuotta 6500 vuotta sitten. Historiallisen ajan asutus sijoittui jokisuuhun Simoniemen ja Maksniemen rannikkoseuduille. Asutuksen siirtyminen näinkin paljon johtuu maankohoamisesta. Jäätikön massa painoi maanpintaa ja jääkauden jälkeen se on vähitellen kohonnut. Simossa on maankohoamapuisto, joka havainnollistaa ilmiötä. Söimme eväitä puiston parkkipaikalla, koska vieressä oleva Rantakaffila oli kiinni. Voi sanoa, että etsimme kahvilaa ihan simona emmekä löytäneet kuin kiinni olevia. Onneksi oli eväät. Maankohoamapuiston lisäksi voi käydä tutustumassa jääkäreiden etappitien ja Simon kahakan jääkärikämppään. Sinne on pystytetty myös patsas. Kahakassa kuoli yksi jääkäri ja kaksi jäi venäläisten vangiksi. Simon nykyinen keskusta syntyi, kun rautatie pohjoiseen vedettiin Simon halki. Lenkki Simonkylään todettiin liian kalliiksi ja kaupallinen toiminta siirtyi aseman liepeille. Lapin sota koski erityisesti keskustaajamaa ja Maksniemeä. Simojoen sillat räjäytettiin ja joen yli pääsi vain lossilla pitkään sodan jälkeen. Kuntaliitoksia Simossa on mietitty. Simosta 1869 erotettu Kemi on päättänyt anoa kuntajakoselvityksen tekemistä neuvottelematta asiasta ensin naapureiden kanssa. Tavoitteena on myös Simon liittäminen Kemiin, koska Kemillä on taloudellisia vaikeuksia. Simo ei ole asiasta kovinkaan innostunut. Sen mielenkiinto kohdistuu enemmänkin Ouluun päin. Viime kokouksessaan Simo valitsi uuden kunnanjohtajan, jonka määräaikainen toimikausi alkaa ensi vuoden puolella. Aluksi nykyinen kunnanjohtaja antoi suostumuksensa mutta veti sen pois juuri ennen kokousta. Kesäkuun valtuusto hyväksyi Simoniemen asemakaavan muutoksen ja tilinpäätöksen, joka oli ylijäämäinen. Ei yhtä paljon kuin edellisenä vuonna mutta silti positiivinen. Ei ihme, että Kemi katselee kohti naapuria. Maininnan arvoisia simolaisia ovat kulttuurin alalta näyttelijä, teatterinjohtaja ja -ohjaaja, seikkailija ja kirjailija Aarne Orjatsalo. Häntä pidettiin aikansa parhaana näyttelijänä. Hänen uransa Suomessa tyssäsi sisällissotaan. Siihen osallistumisen vuoksi hän pakeni aluksi Venäjälle ja sieltä Englannin kautta Yhdysvaltoihin. Hän yritti palata Suomeen 1920-luvulla mutta oikeistoradikalismin nousun vuoksi joutui palaamaan pikavauhtia Yhdysvaltoihin takaisin. Politiikan puolelta tunnetuin simolainen on kolminkertainen pääministeri Martti Miettunen. Hän oli presidentti Urho Kekkosen luottomies. Haluan mainita myös Matti Lacmanin, jonka luentoa olen ollut kuuntelemassa. Ihan hyvä luento. En vaan enää muista, mistä aiheesta.

Siilinjärvi

  

Asbestikeraamiikan ryhmä jaetaann Yli-Iin Kierikin ryhmään ja Siilinjärven Pöljän ryhmään, jolle on ominaista hyvin ohutseinaisten ruukkujen suuosan vahvistaminen taivuttamalla reuna sisäänpäin. Nyt tiedetään, että vaikka asbestikuitu mahdollistaa ohutseinämäiset saviastiat se on myrkyllistä. Siksi arkeologipiireissä kulkee vitsi: "Millä toisella nimelleä kutsutaan asbestikeramiikkaa? Pöljän keramiikaksi." 

Siilinjärven kunnan nimi ei tule siilistä vaan saamenkielen talvikylää tarkoittavasta sanasta tai vaihtoehtoisesti venäläisestä henkilönimestä. Siili on Suomessa paljon myöhäisempi tulokas kuin Siilinjärvi. Kunta perustettiin samoihin aikoihin 1900-luvun alkupuolella kuin Harjamäen piirimielisairaala. Laajimmillaan sairaalassa oli yli tuhat potilasta. 1990-luvulla siirryttiin avohoitopainotteiseen mielisairaanhoitoon ja rahapulallakin oli osuutta asiaan, kun Harjamäen sairaala lakkautettiin 1997. Alueella on nykyisin yritystoimintaa, Harjamäen sairaalamuseo, joka meidän käydessämme oli kiinni, ja Siilinjärven valtuuston kokouspaikka. Hyvin hoidettua ja viihtyisän näköistä aluetta. Siilinjärven työllisyystilanne on hyvä. Syyn näkee, kun tulee Siilinjärvelle idästä. Rikastushiekan läjitysalue näkyy tielle. Myös soranotolla on ollut vaikutusta paitsi maisemaan myös työllisyyteen. Siilinjärveläisillä on ollut tuuria jopa rahapeleissä. Eurojackpottia pelannut porukka sai 92 miljoonaa. Itsenäisyytensä aikana Siilinjärven asukasluku on kasvanut vajaasta viidestä tuhannesta yli 21 tuhanteen. Viime aikoina kasvu on pysähtynyt. Kuuluisista siilinjärveläisistä tunnetuimpia lienevät Sleepy Sleepersien ja Leningrad Cowboysin kanssa yhteistyötä tehnyt Sakari Kuosmanen ja säveltäjä Ahti Sonninen, jonka läpimurtosävellys on Yrjö Kokon kirjaan perustuva baletti Pessi ja Illusia. Se on Suomen menestynein baletti. Uudemmasta musiikista vastaa Turmion Kätilöt -yhtye. Politiikan puolelta voi mainita entisen naapurimme Ari Heikkisen.

Siilinjärven kunnan kotisivuilla pyydetään kuntalaisia tulemaan mukaan vieraslajien torjuntaan. Niistä voi tiedottaa kuntaan tai ehdottaa talkooalueita. Kesäkuun kokouksessa todettiin edellisen vuoden ylijäämäinen tilinpäätös vaikka verotulokertymä oli odotettua pienempi, päivitettiin ilmasto- ja resurssiviisausohjelma sekä hyväksyttiin asemakaavamuutoksia. Asemakaavoilla muodostettiin pientaloalue, teollisuus-, varasto- ja liike- ja toimistorakentamisen alue sekä ranta- ja yleiskaavalla edellytykset monimuotoiselle asumiselle, jotta väestönkasvu mahdollistuu. Matkan luontohavainnoista mielenkiintoisin oli tien yli kaartanut pöllö.

Piippola

  

Piippolassa on yksi Suomen maantieteellisistä keskipisteistä. Sen määrittämiseen on monta eri tapaa. Yksi on sellainen, että leikataan pahvista kartta itärajaa ja meren rannikkoa myöten. Kokeillaan, missä kohtaa se on tasapainossa kepin päässä. Silloin ollaan Piippolan Leskelän kylässä. Ei ihan siinä, mihin tien varteen on pystytetty muistomerkki Suomen keskipisteestä. Paikka muuuttuu pikkuhiljaa maankohoamisen vuoksi. Muistomerkki on rakennettu nykyiselle paikalle, jotta turistien on helpompi päästä sinne. Manner-Suomen keskipiste voidaan määrittää myös siten, että jana Utsjoen Nuorgamista Hangon Tulliniemeen katkaistaan Suomen itäisimmän pisteen ja Oulunsalon väliin piirretyllä janalla. Silloin paikkana on Puolangan Housuvaara. Mahdollista olisi ottaa myös merialueet huomioon. Eihän laskemissa ole jätetty järviäkään pois. Silloin keskipiste olisi Limingassa. Kokonaan toinen juttu on sitten väestöllinen keskipiste. Tämä ns. Weberin piste lasketaan siten, että etsitään paikka, johon kaikilla suomalaisilla olisi keskimäärin yhtä pitkä matka. Tämä piste siirtyy kaiken aikaa noin kilometrin vuodessa, koska väki pakkautuu etelään. 1970-luvulla se oli Luopioisten kunnan Rautajärven kylällä ja 2021 Hauhon Keson kylässä ja siirtyy siis eteläänpäin kaiken aikaa.

Piippolan Leskelän kylässä koko ikänsä viettänyt Pentti Haanpää ei omana aikanaan saanut ansaitsemaansa arvostusta. Sen sijaan nyt hän on saanut nimeään kantavan koulun Piippolaan ja kirjastossa on Haanpäähuone. Ensimmäisen novellikokoelman hän julkaisi 1925 ja häntä verrattiin jopa Aleksis Kiveen. Sen sijaan seuraava teos Kasarmi ja kenttä (1928) tyrmättiin. Kirja perustuu Haanpään omiin armeijakokemuksiin ja siitä vaadittiin poistettavaksi ”brutaaleimpia kohtauksia”. Haanpää kieltäytyi, koska ”Kuvasta ei saa kauniimpaa kuin malli”. WSOY kieltäytyi kirjan kustantamisesta ja sen kustansi pieni vasemmistolainen kustantaja Kansanvalta. Tämä tiesi Haanpään joutumista paitsioon 1930-luvun oikeistolaisessa Suomessa. Hän sai jopa sakkotuomion Tulenkantajat lehteen kirjoittamistaan ”Pulamiehet puhuvat” ja ”Pulamiehet lähtevät liikkeelle” -kirjoituksista. Sen jälkeen Haanpään oli vaikea löytää kustantajaa teoksilleen. Monet hänen kriittisimmistä teoksistaan onkin julkaistu vasta hänen kuolemansa jälkeen vaikka ne oli kirjoitettu jo 1930-luvulla. Gummerus suostui julkaisemaan sellaisia teoksia, joissa ei voisi nähdä poliittisia kannanottoja. Sotakokemuksistaan Haanpää kirjoitti teokset Korpisotaa ja Yhdeksän miehen saappaat. Hänen novellejaan on julkaistu 360.

Emme ajaneet 4-tietä kuin Rantsilasta Pulkkilaan, joten Suomen keskipisteen muistomerkki jäi kuvaamatta. Sen sijaan tielle pilkahti välillä Kortteisen tekojärvi. Rannalle vievällä tiellä oli puomi, joten lähemmäs järveä en viitsinyt kävellä.

Siikalatva

  

Siikalatva on syntynyt vuoden 2009 alussa eli se on yksi Suomen nuorimmista kunnista. Kestilä, Piippola, Rantsila ja Pulkkila päättivät kuntaliitoksesta eikä minkään kunnan oma nimi kelvannut kaikille uuden kunnan nimeksi. Kaikki kunnat sijaitsivat Siikajoen tai sen sivujokien varsilla, joten Siikalatva oli aika osuva valinta. Väkiluvun vähenemistä kuntaliitos ei ole onnistunut pysähdyttämään. Pelastajaksi toivotaan grafiittia, jonka Eu on luokitellut kriittiseksi ja strategiseksi raaka-aineeksi. Sitä on kairauksissa löydetty Kupukasta. Alueella on malminetsintälupa ja siellä on tehty koekairauksia. Löytö on yhtiön mukaan potentiaaliselta kooltaan Euroopan merkittävimpiä. Siitä valmistetaan akkujen anodeja ja vihreä siirtymä lisää akkujen tarvetta. Sen toivotaan tuovan alueelle työpaikkoja, jotka ovat hävinneet, kun turvetuotannosta on luovuttu. Elokuussa pidetään seminaari aiheesta. Kuntaan suunnitellaan myös tuulituulivoimapuistoja. Kaavoitukset ovat menossa. Viime vuosi oli kunnassa talodellisesti odotettua parempi. Tilikausi oli ylijäämäinen, omavaraisuusaste parani, velkaantuneisuus väheni ja lainakanta pieneni. Silti kaikki valtuutetut eivät ole olleet kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoon tyytyväisiä ja heidän vaihtamistaan puuhataan. Koska kyliä on paljon, myös kesätapahtumia on eri puolilla kuntaa: keppihevoskilpailua, kesäteatteria, lauttaristeilyjä, joogaa ITE-taidenäyttelyä ja vaikka mitä. Pitäjäpäiviä vietetään viikoilla 27-30.

Pulkkila

  

Uljuan tekojärvi rakennettiin 1960-luvun lopulla sähköntuotantoa ja Siikajoen kevättulvien säännöstelyä varten osittain Vornan kylän päälle. Useimmiten tästä vain ajetaan ohi ja tielle näkee vain voimalaitoksen kanavan, joka alittaa tien. Nyt oli tilaisuus käydä taas katsomassa mahtavaa selkää. Reissukaveri jäi koppimopoon. Hänen mielestään portaita oli liikaa, vähän reilu 40 eli vähemmän kuin meille kotiin. Tosin reissukaveri käyttää kotona portaita vain hissin ollessa rikki. Minä yritän edes sen verran kuntoilla. Uljuaa mainostetaan retkeilyyn, kalastukseen ja melontaan ja talvella pilkkimmiseen ja hiihtämiseen sopivana paikkana. Netistä voi ostaa kalastuslupia. Reissukaveri tiesi kertoa, että Uljua on kalaisa järvi. Pulkkila mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1562, mistä voi päätellä, että vakituinen asutus tuli seudulle muutamia vuosia aiemmin. Verottaja löysi uudisasukkaat melko tehokkaasti jo tuohon aikaan. Ensimmäisessä maininnassa paikan nimi on Naaraskoski. Nimi Pulkkila tulee kylän suurimmasta talosta.

Tunnetuista pulkkilalaisista voi mainita Ilmari Kiannon ja Pentti Haanpään, jotka ovat käyneet syntymässä kunnassa. Kianto muutti perheensä mukana pois jo lapsena. Haanpään ei tarvinnut lähteä mihinkään, kun koko kylä liitettiin naapurikuntaan melko pian hänen syntymänsä jälkeen.

Rantsila

                             

  

               

Täällä tien varsilla on monimuotoisuutta. Tässä vain pieni näyte. Huopaohdake tai partasutikukka niin kuin lapsena sitä nimitimme, saa aina hyvälle tuulelle. Myös muita ohdakkeita tien varsilla oli runsaasti. Lehtoakileijaa, niittyleinikkiä, maitohorsmaa ja lukuisia heinälajeja. Etelämpänä se monimuotoisuus on uhattuna. Maaperän yliannos typpeä ei ole eduksi niittykasveille ja lupiinin maaperään erittämä myrkky heikentää muiden kasvien itämiskykyä. Luulin aina, että vain lehtiruusukkeet varjostuksellaan vaikuttavat siihen, että lupiini valtaa alaa. Näin sitä oppii vielä vanhanakin. Lupiini on vähän kuin rasismi. Se käyttää monenlaisia keinoja levitäkseen. Ja vähintään yhtä vaikea torjua. 

Rantsilasta olisi tietysti voinut ottaa kuvia julkisista taideteoksista, joita alueella on todella paljon. Siihen aikaan, kun bussi vielä kiersi Rantsilan keskustan kautta ihailin niitä. Kotiseutuneuvos Helmi Junttila vaikutti siihen, että seudulla on paljon patsaita. Raikkaan urheilutalon edessä olevaa Hirven voi nähdä 4-tieltäkin. Sandelsin ratsastajapatsas oli vanhan bussireitin varrella. Se seisoi edelleen tutulla paikallaan, kun ajoimme siitä ohi. Paikallinen kansakoulunopettaja, maatilan emäntä ja kirjailija Elsa Punkeri on saanut muistomerkin. Hän kirjoitti paikallishistoriaa, runoja ja keräsi alueelta sananparsia ja arvoituksia. Jo aikaisemmin Chrisfried Ganander, joka toimi pappina Rantsilassa, keräsi materiaalia suomalais-ruotsalais-latinalaiseen sanakirjaan. Hän sai koottua 30000 sanaa mutta teos julkaistiin vasta 1900-luvulla. Sen liitteeksi tarkoitettu kansanuskoa käsittelevä Mythologia Fennica hakuteos sen sijaan painettiin 1789. Ansaitusti myös hänen patsaansa löytyy Rantsilasta. Muita patsaita ovat mm. Kylväjä, Lukeva poika ja Raivaaja. Aikaisemmin seudulla on ollut teoksia enemmänkin mutta jotkut niistä on poistettu rikkoutumisen vuoksi, mm Joutsen ja Lehmät.