Savonlinnaan kepsi olisi ohjannut Mikkelin kautta. Valitsimme reitiksemme Saimaan kiertämisen. Miten upeita maisemia. Tarkoituksena oli, että Lappeenrannassa ja Imatrallakin ajaisimme mahdollisimman lähellä Saimaata. Toisin kävi. Piti käydä tankkaamassa ja sitten ajoimme vain isoa tietä. Ystävällisesti tien pitäjä oli kertonut, mikä silta ylittää Saimaan kanavan. Kaiteet estivät näkemästä sitä. Reissukaveri kertoi nähneensä vilauksen. Savonlinnassa ei valitsemassamme hotellissa enää meidän sinne tullessamme ollut ruokailumahdollisuutta mutta neuvottiin ystävällisesti torille. Sieltä löytyi herkullinen muikkuannos. Kun henkilökunta tuli kyselemään jälkiruokatoiveita, kerroimme menevämme etsimään lörtsyjä. Ystävällinen viereisen pöydän asiakas kertoi, että torikahvila, josta lörtsyjä olimme edellisellä vierailuilla saaneet, on jo kiinni. Tutustuimme kuitenkin toriin. Cafe & Bar Mirrissä kehuttiin heidän omaa leivonnaistaan. Mielestäni Savonlinnassa turistin tulee kuitenkin yrittää saada lörtsyjä. Tarjoilija oli ilmiselvästi ylpeä perinneruuasta ja opasti minut Lippakioskille, mistä kyseistä herkkua oli saatavilla vaikka torin lörtsykahvila olikin kiinni. Lörtsyjä saa nykyisin muualtakin mutta aitojen savonlinnalaisten veroisia ne eivät ole. Savonlinnan kaupungintalo teki vaikutuksen mahtavuudellaan. Samoin Laitaatsalmen sillat. Reissukaveri arvelikin, että se on rakennettu niin korkealle, jotta lentokoneet pääsevät siitä ali. Saimaan syväväylä kulkee sillan ali ja on parantanut vesiliikenneturvallisuutta.
Pellossalmella ja Tynkkylänjoella on kaivettu kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. Keskiajalla Savonlinnaan oli jo tie. Olavinlinna on rakennettu 1400-luvulla. Myöhemmin sitä paranneltiin ja enimmillään siinä oli viisi tornia joista yksi purettiin jo 1700-luvulla. Linna suojasi rajaa ja vesireittiä Novgorodin tasavallan ja nousevan Moskovan ruhtinaskunnan uhkaa vastaan. Paikka valittiin siksi, että voimakas virta ei talvellakaan jäätynyt. Sen valloittaminen oli siten käytännössä mahdotonta. Sitä kyllä vihollinen oli yrittänyt jo 1400-luvulla onnistumatta. Kustaa Vaasan aikana hallinto järjestettiin voutikunniksi, jotka vastasivat linnaläänejä. Savonlinna oli näistä yksi. Raja siirtyi myöhemmin idemmäs ja linnan merkitys väheni. Sen rakentamisen ja kunnostamisen yhteydessä alueelle oli kuitenkin syntynyt merkittävästi asutusta ja Savonlinna sai kaupunkioikeudet 1639. Sotaväen hankinnassa siirryttiin ruotujakolaitokseen 1600-luvun loppupuolella. Kaarle XI:n suunnitelmana oli, että jokainen lääni varustaa 1200 miehen rykmentin. Savonlinnan läänissä päästiin vuonna 1681 vain 822 ruodun vahvuuteen. Ruotuun kuului keskimäärin neljä taloa ja niiden tuli varustaa yksi sotamies. Kruunu lakkautti Savonlinnan kaupungin 1600-luvun jälkipuoliskolla. Suuren Pohjan sodan aikaan Olavinlinna antautui 1714. Rauhassa linna palautui ruotsalaisille mutta siirtyi hattujen sodan seurauksena venäläisille. Kun koko Suomi liitettiin Venäjään Suomen suuriruhtinaskuntana, linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä. Se toimi jonkin aikaa vankilana. 1870-luvulla sitä alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912. Lasten kanssa kävelimme ponttoonisiltaa pitkin tutustumaan linnaan joskus viime vuosituhannella. Kun hallinto alkoi koskea ihmisiä muutenkin kuin vain sotaväenottojen ja verotuksen osalta, alettiin huomata, että virkamiesten pitäisi osata kansan kieltä. Kymenkartanon ja Savonlinnan maaherra totesikin, että lääninsihteerin toimeen valittavalla pitää olla hyvä suullisen ja kirjoitetun suomen kielen taito, jotta hän voi hoitaa tehtäviään.
Valtuustoaloitteissa haluttiin luoda visiota Savonlinna 2040, näkötornia Nälkälinnanmäelle ja puistoruokailun järjestämistä myös Kerimäelle, Punkaharjulle ja Savonrannalle. Itä-Suomen kaupungit tavoittelivat Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa tälle vuodelle. Se meni kuitenkin Ouluun. Sen tilalle syntyivät Kulttuurin unelmavuodet, jotka ovat kiertäneet Itä-Suomen kaupunkeja ja tänä kesänä on Savonlinnan vuoro. Tapahtumia on koko kesäksi: nuorikulttuurifestivaali, runolaulutupa, Sirkan ilta, kirkkovenesoutu, musiikki ja tanssiopiston kevätjuhla, kesän avaus ja lapsille Savonlinnan eläimet. Myös Olavinlinnassa on lasten linnapäivä ja Kadonneen paistin arvoitus -lastenkierrokset. Taas syytetään tyttöä vaikka syyllinen on joku muu niin kuin Balladi Olavinlinnasta -laulussa. Nyt linnaan pääse myös myöhään illalla. Tunnettuista savonlinnalaisista voi mainita Marja-Liisa Vartion, Hannu Salakan ja Joel Lehtosen, jonka Putkinotkon taloon voi käydä tutustumassa.






