Ruovesi

  

Kesähuvilan rakennushankkeen tieltä tutkittiin röykkiöitä, joista löytyi palanutta ja palamatonta luuta sekä metalliesineitä, jotka ajoitettiin esihistoriallisiksi. Kuningas Kustaa Vaasan kannustama savolainen uudisasutus tunkeutui Satakunnan eräalueille ja sinne voitiin 1560-luvulla perustaa Ruoveden uudisasutuspitäjä. Savolaisasutus eteni siitä vielä lännemmäs aina ohi Alajärven ja Lappajärven. Ensimmäinen varsinainen maaseudulla sijaitseva ”kunnansairaala” saatiin 1881 Ruovedelle, jonne rakennettiin nelivuoteinen sairastupa. Runeberg toimi kotiopettajana Ruovedellä ja tutustui siellä Vänrikki Stoolin esikuvaan. Runeberg on antanut nimensä lähteeelle, joka toimi kokoontumispaikkana jo ennen hänen aikaansa. Akseli Gallen-Kallela vetäytyi Ruovedelle rakentamaansa Kalelaan. Siellä hän maalasi Kalevalaan liittyviä töitään. Gallen-Kallela piirsi 1915 Ruoveden kunnan sinetin ja samantyylisen Ruoveden suojeluskunnan tunnuksen 1920. Niiden pohjalta on piirretty nykyinen Ruoveden kunnan vaakuna, jossa on kirkkovene ja kolme lahnaa. Kirkkoveneen hankaintapit symboloivat niitä kuntia, jotka on erotettu Ruovedestä ja lahnat kolmelta suunnalta yhtyviä vesireittejä, jotka kohtaavat Ruovedellä. Matkailijoille esitellään Helvetinjärven kansallispuistoa ja sen kapeaa rotkolaaksoa, Helvetinkolua, sekä höyrylaiva Tarjanteen risteilyjä. Visuvedeltä pääsee laivan kyytiin. Se on tuttu paikka Jussi Raittisen laulusta Valtatie 66. Ruoveden visio on ”Menestyvä maalaiskunta – Kyllä kestävälle kehitykselle ja asukkaiden onnelle”.

Ruokolahti

  

Tavallisesti olemme kunnioittaneet yöpakkasia. Nyt kuitenkin Ylen meteorologi sanoi, että ilmassa on niin vähän kosteutta, ettei ole vaaraa kuuraliukkaudesta. Siispä uskaltauduimme -5 asteen pakkasilla lähtemään kohti Ruokolahtea. Ei koppimopon lämmityslaitteessa ole ollut hurraamista aiemminkaan mutta nyt se kieltäytyi toimimasta tyystin. Olimme toki varustautuneet villatakein, pipoin, hansikkain ja villasukin. Silti aina, kun metsän takaa aurinko pääsi lämmittämään edes vähän, kommentoimme toisillemme, miten kivalta se tuntui. Toinen huolenaihe liittyi drooneihin. Reissukaverin mielestä olimme menossa niin lähelle aiempien droonien putoamisaluetta, että meidän oli syytä varautua niihin. Hänen tuttavansa olivat ehdottaneet kypäriä. Sain puhuttua hänet ympäri. Anttolasta eteenpäin reissukaveri piti todella tarkasti taivasta silmällä. Vasta paluumatkalla Mikkelin jälkeen hän alkoi rentoutua. 62-tietä olemme ajelleen aiemminkin. Puumalan Pistohiekan seudut ovat henkeäsalpaavan kauniita. Istuimme pitkään parkkipaikalla, söimme eväitä ja ihailimme Päijänteen Ristinselällä olevan Kätkytsaaren pienempää versiota. Muuttolinnuista bongasimme kurkia, joutsenia, telkkiä ja sorsia.

Ruokolahden Utulassa tutkittiin erilaisia röykkiöitä. Osa niistä todettiin viljelyröykkiöiksi. Kun pelloilta oli kerätty irtokivet ne kaadettiin pellon reunaan kasaksi. Yksi röykkiöistä oli erilainen ja se todettiin historiallisen ajan tilapäiseksi tulisijaksi. Alueella on ollut myös kivikautista asutusta. Karklahdessa tien levennyksen alta tutkittiin koekuopituksin pienialainen, kivikautinen asuinpaikka.

Suuren Pohjan sodan jälkeen Ruotsi seurasi Euroopan tilanteen kehitystä tarkasti. Kun suurpoliittinen tilanne muuttui mutkikkaaksi, ajatteli Ruotsin Hattupuolue, että nyt voisi saada takaisin menetetyt alueet. Ruotsi julisti sodan Venäjälle. Menestys ei ollut kummoinenkaan. Venäläisten sotilaiden ryöstöretkistä ensimmäisinä sai kärsiä Ruokolahti. Kylissä poltettiin taloja ja otettiin vankeja, jotka vietiin Venäjälle. Uudemmalla ajalla Ruokolahdelle Venäjältä on tullut paikallinen kuuluisuus – Ruokolahden leijona. Sitä Ruokolahden kunta edelleen käyttää markkinoinnissa. Tien varrella voi ihailla leijonapatsaita, jotka ohjaavat kulkijan keskustaan. Leijonahavaintoja tehtiin kesällä 1992. Asiaan palatttiin tapahtuman 25-vuotispäivän tiimoilta ja silloin uutisoitiin, että leijona oli ilmeisestikin ollut todella olemassa. Rajavartiolaitos nimesi leijonan Elviksi, jotta kansa ei äänestäisi sille venäläisperäistä nimeä. Tänä vuonna, jos rahoittajia on riittävästi, on tulossa kirja, joka kertoo faktat.

Ruokolahti mainostaa itseään lapsiystävällinsenä kuntana. Se on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -mallissa. Ruokolahti antaa kunnassa syntyneelle vauvapaketin, jota helmikuussa jätetyssä valtuustoaloitteessa ehdotetaan laajennettavaksi perinteikkääksi ja yhteisölliseksi rotinatervehdykseksi. Nykyistä vauvapaketti täydennettäisiin yhdistysten ja yritysten lahjoittamilla tuotteilla, tiedolla karjalaisesta rotinaperinteestä sekä QR-koodilla, joka ohjaa kunnan verkkosivuille vauvaperheille suunnattuun tietoon. Eikä lapsiystävällisyys rajoitu vain kuntaan sillä paikallisen kaupan edessä on lapsiperheille varattu viisi autopaikkaa. 

Matka jatkuu

 Tosiasiahan on, että en tekniikasta mitään ymmärrä. Minun ajatteluni noudattelee aika paljon Spede-show:n naisen logiikkaa ja ja siitä sain taas muistutuksen. Koppimopo on ollut talven korjattavana. Siihen vaihdettiin moottori, jäähdytin ja iso nippu letkuja. Nyt se on taas pihassa ja odotellaan yöpakkasten loppumista. Maaliskuun kolmas päivä sain korjauksen loppulaskun. Seuraavana päivänä muistin, ettei vaihteistoöljyjäkään ollut vaihdettu aikoihin. Pyysin vaihtamaan ja se onnistui. Kun ajopeli tuotiin pihaan sain moottoriöljyjen vaihdosta laskun. Siinä oli myös laskutettu  "moot kannake kumi". Minun humanistin - yhteiskuntatieteilijän aivojen on vaikea ymmärtää, miten vaihdelaatikon öljynvaihto paljastaa moottorin kannakekumien vaihtotarpeen, kun koko moottorin vaihto, joka siis oli laskutettu jo 3.3. ei sitä paljastanut. Näinhän se tietysti on, kun asiantuntija sen sanoo. Olen tarkkaavaisena kuunnellut ja yrittänyt ymmärtää, mitä katsastajat, korjaamojen henkilökunta ja ajoneuvoja harrastavat tuttavani puhuvat. Toisinaan minusta jopa tuntuu, että olen ollut ymmärtäväni asian, ehkä väärin mutta kuitenkin. Tämän kannakemumikokemuksen jälkeen en taida enää yrittääkään ymmärtää. Kunhan ajelen.

 Olemme tehneet lyhyitä koeajeluita ympäristössä ja öljyn- jäähdytysveden kulutuksen seurantaa sekä moottorin äänen kuuntelua. Reissukaverin mielestä uuden moottorin ääni on miehekkäämpi, minusta vain outo. Kai siihen tottuu. Lehtisaaren kallioilla kävelimme nostalgiafiilistelemässä. Näillä tienoin olemme seuranneet komeita jäidenlähtöjä, joissa jäät kiilautuvat isoina lohkareina korkealle rantakalliolle, lapseni on tehnyt elokuvaa kalliolla olevan jääputouksen sulamisesta kevätauringossa ja monet juhannuskokot on täällä poltettu uimareissuista nyt puhumattakaan. Reissukaveri on seurannut telkänpoikasten pudottautumista pöntöstä, saukon uiskentelua rannassa ja haukien, ahventen, särkien ja lahnojen kutua rantaruovikossa. Sen verran viileä ilma, ettemme istuneet juurella pitkään. Taisin silti polttaa poskiani vähän.

Korjaamolle

 

Ystäväni löysi korjaamon, jonka kustannusarvio oli maltillisempi kuin se, jonka ensiksi saimme. Lopullinen hinta on aika väljässä haarukassa. Syksy painaa kuitenkin päälle. Jyväskyläänkin on lupailtu yöpakkasia. Tämän ajelukauden pätkät on ajettu. Sentään 26 kuntaa Posiolta Rovaniemelle, kolme upeaa Lapin käyntiä. Näimme varhaiskevään Posiolla ja syksyn ruskan Rovaniemellä eikä sääskiä tai mäkäriä ollenkaan. Muuttolintuparvia, hirvi, upeita auringonlaskuja, paljon vettä ja vihreää sekä syksyn värejä. Kiitos sponsoreille, erityisesti entiselle työtoverille ja entiselle työnantajalle, joiden dieseleillä ajettiin kaikki tähän mennessä ajetut R-kunnat. Ensi kevättä odotellessa hyvää syksyä, joulua, uutta vuotta, laskiaista ja pääsiäistä kaikille lukijoille.

Rovaniemi

Rovaniemelle lähdimme heti, kun koppimopon mittari näytti plusasteita. Sumu oli Ranualle asti paikoitellen niin sakeaa, ettei näkyvyyttä ollut kuin hädin tuskin 50 metriä. Pelloilla näkyi isohkoja porotokkia syömässä rauhallisesti. Ruska parani kaiken aikaa Rovaniemeä lähestyttäessä. Suolammet ja järvien rantapuiden heijastuminen peilityyneen veteen ovat ruskamatkan ehdottomia kohokohtia. Kaupunkia rakennetaan vilkkaasti. Valtuston kokouspaikalle mennessämme totesimme taas nousseen uusia taloja kadun varteen. Valtuusto kokoontuu Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä ostetuissa tiloissa, jossain päin kuvan rakennuskompleksia. Viime kokouksessa valtuusto päätti kunnanjohtajan pätevyysvaatimuksista. Valtuusto asetti riman korkeammalla kuin kaupunginhallitus esityksessään. Määräaikaisuuden kannattajat jäivät vähemmistöön. Valtuustoaloitteissa toivottiin yhteisöllistä saunatilaa, luontohyvitysmallia, joka korvaisi matkailun aiheuttamia haittoja ja varjopaikkoja ja luonnonmateriaaleja leikkipuistoihin.

Käyntiämme seuraavana päivänä alkoi Alvar Aalto -viikko. Rovaniemi poltettiin lähes kokonaan Lapin sodassa ja Aalto pääsi suunnittelemaan uutta asemakaavaa valmiiden rakenusten häiritsemättä. Rovaniemi on maailman pohjoisin Aalto-kaupunki. Hallintokortteli on teemaviikon keskuksena. Muuallakin on konsertteja, luentoja, kierroksi, valotaidetta, sirkusta, teatteria, lasten tapahtumia, näyttelyitä, työpajoja ja seminaari. Koskikatu 20:n rakennuksen seinältä katosi 15 vuotta sitten Aallon Aurora Borealis -reliefi, joka palaa entiselle paikalleen 2.10. klo 16.

Sunnuntai on liikenteen kannalta oivallinen aika matkustaa. Haittana on se, että taukopaikkoja on harvassa eikä niistä edes kaikki ole auki. Silloin joudutaan turvautumaan vain omiin eväisiin. Rovaniemellä lähellä Lordin aukiota saimme sitten kahvia ja teetä. Mr. Lordin lisäksi muita mainittavia rovaniemeläisiä ovat kirjailijat Annikki Kariniemi ja Jari Tervo sekä laulaja Antti Tuisku.

Yövyimme Kempeleessä tutussa hotellissa. Aamulla lähdimme hiljakseen ajelemaan kohti Liminkaa. Haaransillan liikenneympyrän jälkeen alkoi kuulua omituinen räpättävä ääni. Kovempi kuin mitä saatiin lapsena aikaaan, kun laitettiin pyykkipojalla pahvinpala räpättämään polkupyörän pinnojen väliin. Kun ajoimme alle 30 km/tunnissa, sitä ei aluksi kuulunut. Ajattelimme, että ajamme Jyväskylään sitten todella hitaasti. Eipä aikaakaan, kun sitä kuului myös tyhjäkäynnillä. Soittelimme pariin paikkaan, joista toisessa luvattiin katsoa ongelmaa. Varovasti ajaen pääsimme pihaan asti. Limingan Autopisteellä kolme ystävällistä miestä kuunteli ääntä, yksi jopa jonkinlaisen metallitangon avulla, tutki sen jälkeen moottoriöljyn ja totesi, että sen seassa taitaa olla metallihilettä. Siinä vaiheessa he ilmoittivat, ettei ollut mitään tehtävissä. Heillä ei edes ole välineitä, joilla voisi saada ajopelin kuntoon. Tarjosivat kahvia lohdutukseksi ja saimme odottaa sisätiloissa hinausautoa. Kiitos hyvästä ja empaattisesta palvelusta.

Hinausauton kyydissä pääsimme korjaamolle, jonka ainakin teoriassa pitäisi osata korjata vekotin, koska ovat maahantuojan valtuuttama takuukorjaamo. 2013 käyttöööotetulla koppimopolla ei mikään takuu ole enää voimassa. Keskustelimme jonkin aikaa tälläkin korjaamolla ja tulimme siihen tulokseen, että vian tutkiminen uudestaan on aika turhaa. Moottori on ehkä tullut tiensä päähän. Onhan sillä ajettu reilut 115 tuhatta kilometriä. Minä Joroisista Rovaniemelle. Vielä olisi jäljellä 80 kuntaa. Ystäväni ja teippausten sponsori lupasi hakea kotteron Oulusta ja katsoa kannattaako sille tehdä enää muuta kuin myydä varaosiksi. Tämän hetkinen rahatilanne ei mahdollista uuden ostoa. Kyseenalaista mahdollistaako vanhan korjaustakaan. Kun ensimmäinen koppimopo hajosi 2018, lähetin sponsorikyselyn koppimopojen myyjille. Yleinen taloustilanne oli silloin merkittävästi parempi. Tässä tilanteessa ei ehkä kannata kysellä uudestaan. Reissukaveri lottoaa säännöllisesti. Toivotaan hänelle pelionnea.

Ristijärvi

 

Ristijärvi profiloituu luontomatkailukohteena: vaarat, järvet, joet, kosket, suot, paitkointi, melonta, moottorikelkkailu, pyöräily, hiihto, laskettelu, kalastus, uinti. Niistä voi valita mieleisensä. Kuntalaiset saavat elantonsa alkutuotannosta ja palveluista. Mökkiläisiä on kesäaikaan yhtä paljon kun vakituisia asukkaita. Kunnan sivuilla kerrotaankin, että alue elää metsästä, maidosta ja marjoista.

Valtuusto kokoontuu Monitoimikeskus Virtaalassa. Viime kokouksessa valittiin edustajat kunnanhallitukseen, lautakuntiin ja yhteistyöelimiin. Lisäksi valtuusto sai tiedoksi talouden toteutumaluvut alkuvuodelta. Paikkakunnalla kiinteistön omistanut henkilö on kuollut ja perintöä päätettiin hakea valtiolta. Varat ohjataan kuntalaisten hyvinvoinnin, liikunnan ja kulttuurin tukemiseen.

Lähdimme liikkeelle lauantaina, koska reitti kulki Iisalmesta Ristijärvelle 5-tietä eikä sille välille ole koppimopolla asiaa kuin lauantai iltapäivänä tai sunnuntaiaamuna. Yhden ohittajan mielestä ei silloinkaan. Hän päästi pakoputkesta kunnon pössyn. Ymmärrän kiukun silloin, kun joutuu hidastamaan nopeutta ennen ohitusta. Vähän vaikeampi ymmärtää, kun kohdalla on ohituskaista. Liikenne oli kohtuullisen vähäistä, hädin tuskin ohittaja/kilometri eikä vastaantuleva liikenne juurikaan haitannut ohituksia paitsi tietysti Kajaanin lähellä. Ristijärveltä eteenpäin olikin sitten ihanan rauhallista. Ruska parani kaiken matkaa, koivujen ja haapojen keltainen oli jotenkin kirkkaampaa kuin Keski-Suomessa ja punaiset maaruskalaikut suurenivat matkan varrella. Pudasjärvelle saavuttiin illan hämärtyessä. Kaikki porot, jotka näimme tien varrella olivat valkoisia. Päiväsaikaan ajaessa valkoisia poroja on vähemmän kuin muita, joten hämärä ilmeisestikin esti näkemästä niitä muita. Onneksi eivät tulleet tielle.

Riihimäki

 

Riihimäki tuli tutuksi Riksuna 1960-luvulla, kun isosisko opiskeli siellä merkonomiksi. Hän asui Oitissa, Hausjärvellä veljemme luona, matkusti junalla Riihimäelle ja takaisin ja kertoi tuntevansa Riihimäkeä niiltä ajoilta vain Rautatieaseman ja Kauppaoppilaitoksen välisen katuosuuden. Silloin en siellä käynyt. Sen sijaan vanhempamme muuttivat Riihimäelle 1980-luvulla ja heidän luonaan kävimme. Esikoinen jopa taiteili yhden huoneen seinät mummolassa. Ihan yhtä kauniita tapetteja ei sinne löytynyt. Vakuutus korvasi osan kustannuksista. Katsoivat, ettemme olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuutta. Riihimäen erämessut tulivat tutuiksi useammaltakin vuodelta samoin lasimuseo ja Riihimäen lasin tehtaanmyymälä. Makaronit säilytetään edelleen kyseisen tehtaan lasipurkissa. Syksyn merkit alkavat tuntua liikkeellelähdössä. Ensimmäisen kerran täytyi raapata jäät pois tuulilasista. Auton lämpömittari vilkutti miinus nollaa, kun haihduttelimme sisäpuolen huuruja pois. Lampaat, lehmät ja hevoset olivat vielä ulkona. Patalahden kohdalla sumu nousi niin korkealle, etteivät Himoksen korkeimmatkaan huiput näkyneet tielle. Tiellähän liikkuu paljon väkeä. Todennäköisyys tuttujen kohtaamiseen on kuitenkin kohtalaisen pieni. Silti sellaistakin sattuu. Ylioppilasluokan luokkakaveri ajoi meidän ohitsemme, tunnisti koppimopon ja bussipysäkillä huiskutteli meitä pysähtymään. Yllättävä ja ilahduttava kohtaaminen, joka häivytti isohkon tien tylsyyden oitis.

Riihimäki itsenäisti 1922 Hausjärvestä kauppalaksi. Talvisodan pommituksen kohdistuivat ankarina kauppalaan. Jatkosodassa päästiin helpommalla. Antreasta sijoitettiin siirtoväkeä Riihimäelle. Kaupunginmuseossa on parhaillaan näyttely, jossa voi tutustua evakkojen historiaan. 1950-luvulla kauppala laajeni uusille alueille, mm. Uramoon, jonka koululla valtuusto kokoontuu nykyisin. Koulun alue oli aidattu ja portit olivat kiinni, joten kuva on vähän kauempaa eikä kovin edustava. Olisi ollut kiva saada Nina Ternon Sirkusratsastaja-patsas samaan kuvaa. Koulupäivä oli kesken meidän siellä käväistessämme, joten harkittuja liikennerikkomuksia ei ollut sopivaa tehdä. Nuorisolle ei pidä antaa huonoa esimerkkiä. Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alussa. Se mainostaa itseään ”Suurena pikkukaupunkina”. Viime kokouksessa valtuusto käsitteli talouden kvartaaliraporttia. Kaupungin talous on kiristynyt jo viime vuonna ja tämäkin vuosi jäänee alijäämäiseksi. Viime vuonna hyväksyttiin Vakaan talouden ohjelma, jonka avulla toivottavasti kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle.

Tunnetuista riihimäkeläisistä voidaan mainita Efraima Johan Kronqvist, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1909-1914 ja kuoli sisällissodan jälkeen vankileirillä toukokuussa 1918. Taidetta edustavat Renny Harlin ja Maija Isola. Hotelli Seurahuoneen seinässä on Unikko-muraali. Myös Veikko Sinisalo on riihimäkeläisiä. Hänen näyttelijäsuorituksensa Täällä Pohjan tähden -elokuvan Laurilan Anttoona ja Sven Tuuva -elokuvan pääosassa ovat unohtumattomia. Pekka Vasala lienee menestynein riihimäkeläinen urheilija.