Karuna

  

Karuna on noussut merestä suhteellisen myöhään ja siksi kivikaudelta ei ole kiinteitä muinaisjäännöksi. Joitakin irtolöytöjä alueelta on tavattu. Karunan kunta syntyi Arvid Horn af Åminnen kartanon maille rakennuttaman kirkon ympärille. Kirkko oli aluksi aatelissuvun yksityinen kappeli ja siksi kartanon omistaja sai valita mieleisensä papin kirkkoon. 1600-luvulla karunalaiset harjoittivat talonpoikaispurjehdusta eli veivät tuotteitaan naapurikuntiin. 1726 heille myönnettiin oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita ja kalaa. Lähellä olevaan Sandön satamaan pääsi isommallakin laivalla. Sen edustalla käytiin Suomen sodan aikana meritaistelu, jossa venäläiset löivät ruotsalaisen laivasto-osaston ja pääsivät etenemään länteen. Kunta itsenäistyi 1869. Kansakoulu aloitti alkuvuodesta 1886. Kunta oli aluksi kaksikielinen ja siksi myös ruotsinkielisille saatiin oma kansakoulu 1893. Ruotsinkielisten lasten vähenemisen seurauksena ruotsinkielinen koulun lakkautettiin 1926. Maaltamuutto aiheutti sen, että kunta liitettiin Sauvoon vudoen 1969 alusta.

Kesä on selvästi alkanut. Voikukkapellot alkavat kukoistaa. Toinen varma merkki ovat moottoripyöräletkat. En hoksannut laskea kuinka monta meni editse, kun odottelin vuoroani risteyksessä mutta kyllä niitä varmaan oli yli pari kymmentä. Oli hyvää tuuria, ettei niiden tarvinnut ohittaa meitä.

Sauvo

  

Sauvoon ajelimme Punkalaitumen kautta. Vähän ennen kunnan keskustaan tuloa poliisiauto ohitti meidät. Uudella moottorilla tulee helposti ajettua ylinopeutta. Onneksi satuimme loivaan ylämäkeen, missä tämäkin moottori hyytyy ihan laillisiin nopeuksiin. Keskustan lähellä sitten selvisi, mitä poliisit olivat tulleet tekemään. Pääsin puhaltamaan tötteröön. Tämä on jo toinen kerta joten homma on ihan tuttua. Ei pelottanut viisarin värähtäminen yhtään, koska tässä iässä töpeksii liikenteessä ihan riittävästi ilman alkoholiakin.

Sauvossa on ollut kiinteää asutusta rautakaudelta saakka. Korvalasta on löydetty paasiarkkuhautoja, jotka on ajoitettu 0-200 jKr. Turun tuomiokirkon Musta kirja mainitsee sauvolaisen kirkkoherra Asceruksen 1335, koska tämä oli testamentannut Korpelasta ostamansa tilan tuomiokirkolle. Useat aatelissuvut ovat jättäneet puisen hautavaakunansa Sauvon kirkkoon. Vuonna 1599 Sauvo näytteli pientä osaa tuolloisten suurvaltojen valtataistelussa. Juhana III:n poika Sigismund Vaasa oli 1594 kruunattu Ruotsin kuninkaaksi. Hän oli siinä vaiheessa jo Puolan kuningas ja näin oli muodostumassa Puola-Ruotsin personaaliunioni. Juhana III:n veli Kaarle-herttua ei ollut tyytyväinen tilanteeseen vaan halusi kruunun itselleen. Hän julistautui 1597 valtionhoitajaksi. Suomalaiset kannattivat Sigismundia ja siksi Kaarlen täytyi tulla ottamaan valta Suomessa asevoimin. Hänen joukkonsa Ahvenanmaan valloitettuaan nousivat maihin Sauvossa. Kaarlen joukot menestyivät paremmin ja hän syrjäytti Sigismundin.

Sauvon valtuusto päätti viime kokouksessaan kunnan omistamien ja myynnissä olevien tonttien vuokrausmahdollisuudesta. Vuokra-aika päätettiin 30 vuodeksi, jonka jälkeen tontti on mahdollista lunastaa tai vuokrasopimus uusia. Myös vuokra-aikana tontin lunastaminen on mahdollista. Vuotuinen vuokra on 5% tontin kokonaishinnasta ja se tarkistetaan vuosittain. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Seuraavassa valtuuston kokouksessa käsitellään viime vuoden tilinpäätös. Tilikauden tulos jäi ylijäämäiseksi. Jos ylijäämä jaettaisiin asukkaille, jokainen saisi 81 euroa. Kunnissa sillä varaudutaan tuleviin investointeihin. Kunta mainostaa itseään maaseutukylän luonteella; puhdasta, rauhallista, merellistä maalaismaisemaa ja luonto lähellä kaikkialla.

Sastamala

  

Lähellä Sastamalan keskustaa reissukaveri totesi yhtäkkiä, että pellolla juoksee susi. Minäkin ehdin nähdä sitä melkoisen pitkän aikaa eli muutamia sekunteja. Se juoksi pellon keskellä. Metsän reunaan oli siitä saman verran matkaa kuin sudesta tiehen. Susi laukkasi todella lujaa. Pellon reunoilla ei ollut taloja mutta asutukseen ei ollut kovin pitkä matka. Eläin oli iso, ruskeanharmaa, näytti suuremmalta kuin tuttavieni susikoirat. Sellaiseksi sen kuitenkin arvelin. Reissukaveri sanoi, ettei sillä ollut pantaa. Useimmilla koirillahan ei nykyisin ole pantaa vaan niitä talutetaan valjaissa. Pannan puuttuminen osoitti myös, ettei se ollut ainakaan pantasusi. Suden näkeminen aamupäivällä keskellä peltoa, vaikkei pelto kovin suuri ollutkaan, on niin epätodennäköistä, että epäilin asiaa. Tarkistin Petohavainnot.fi sivustolta, onko seudulla tehty havaintoja. Meidän sijaintipaikaltamme vajaan 15 kilometrin päässä sellainen oli tehty edellisenä päivänä. Todennäköisyys alkoi kasvaa ja, kun vähän matkan päästä näimme kauriin, yritimme viestittää sille, että meidän tulosuuntaamme ei ainakaan kannattaisi mennä.

Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä, joka aikojen saatossa hajosi useiksi kunniksi, jotka sitten liittyivät takaisin yhteen ja ottivat vanhan nimensä käyttöön. Nuoremman roomalaisen rautakauden rannikkokulttuuri ulottui Sastamalaan saakka, mitä todista 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta, josta on löydetty miekanosia. Tyrväällä kalmistoalueelle tehtiin fosfaattikartoitus. Fosforipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia röykkiöalueilla. Roismalasta Torran kalmiston läheltä havaittiin entinen pelto. Asiakirjoihin Sastama pääsi 1300-luvun alussa. Vanhan kirjallisuuden päivillä kävin etsimässä Keltaisen kirjaston puuttuvia kirjoja jo silloin, kun suomalaisen kirjan museo Pukstaavi oli vielä utuisena ajatuksena joidenkin edistyksellisten aivoissa. Vuonna 2013 Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi ja valitsee Vuoden Kirjapään. Kuvataiteilijoista tunnetuin sastamalalainen lienee Emil Danielson, joka rakennutti luonnonkivistä itselleen ateljeelinnan Pirunvuorelle. Siihen voi käydä kesäisin tutustumassa. Lapsiperheitä houkutellaan Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuvalla Herra Hakkaraisen talolla. Sarkia-Seura ylläpitää runoilija Kaarlo Sarkian nuoruudenkotia museona Sastamalan Kiikassa. Maisemakohteista voi mainita Keikyän riippusillan, joka on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta.

Valtuusto kokoontuu Sylvään koululla. Viime kokouksessaan Sastamalan valtuusto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman vuosille 1926-1935. Sen painopisteinä ovat osallisuus, liikkuminen, turvallisuus, elinympäristö ja kulttuuri. Nuorten kohdalla painotetaan polkua eteenpäin koulutuksesta työelämään.

Saltvik

  

Ennen vanhaan Naantalista kulki Ahvenanmaalle pääasiassa rekkoja kuljettava autolautta. Lauttaan ei edes päässyt ilman kulkuneuvoa. Ajat ovat muuttuneet. Entinen viihtyisä rahtarilaiva on muutettu risteilyalukseksi. Kunnon ravitseva arkiruoka, joka kuului matkan hintaan, on vaihtunut Saaristolais-buffeksi ja laivat ovat kasvaneet. Kun hytti oli keulassa ja koppimopo perässä, kävelyä tuli koko pitkän laivan mitalta. Sehän ei ole huono asia, koska reissussa ei tule juuri käveltyä eikä liikuttua omin voimin muutenkaan. Aikataulu on toki entinen eli Långnäsissa oltiin 3.45. Nyt etuna oli se, että aamu alkoi antaa sarastamisen merkkejä kun saavuimme satamaan. Monilla Ahvenanmaan pätkillä olemme olleet liikkeellä syksyllä, jolloin pimeää on ollut pitempään. Aamulla myös kauriit ovat aktiivisia. Ei tarvinnut ajaa pitkällekään, kun ensimmäinen ylitti tien. Valkovuokkoja oli mattoina penkalla ja metsässä niin pitkälle kuin pystyi näkemään. Kasvustoja oli enemmän ja ne olivat tiheämpiä kuin eteläisessä Suomessa. Laitumilla näimme lampaita ja lehmiä. Omenapuut kukkivat vaikka koivujen lehdet eivät olleet juurikaan isompia kuin Keski-Suomessa. Yritimme torkkua odotellessamme ensimmäisen kahvilan aukeamista. Reissukaveri on kotterossa nukkumisessa huomattavasti minua etevämpi. Liikenneympyröissä on tehty muutamia ylimääräisiä kierroksia. Saltvikissa syynä ei ollut eksyminen vaan se, että halusimme nähdä Luciaviikingin myös edestä päin. On se yksi parhaista liikenneympyrätaideteoksista. Myös Ålandstrafiken on muuttanut käytäntöjä. Kun aiempina vuosina on voinut ajaa satamaan ja pitää peukkuja, että lauttaan vielä mahtuu ja maksaa lautalla, se ei enää käy. Täytyy olla maksettu lippu ennen kuin ajaa lautalle. Aika monet ilmeisesti harrastavat läpiajoa Hummelvikistä Vuosnaisiin. Ahvenanmaalaisille se on sallittua mutta turistien täytyy yöpyä jossain välillä tai maksaa kalliimpi hinta. En pidä mukanani pankkitunnuksia enkä ole hankkinut mobiilisovelluksia. Kännykkäni on niin vanha, etten oikein luota sen tietoturvaan. Reissukaveri jo hätääntyi, ettemme pääse pois Ahvenanmaalta ollenkaan. Onneksi olen varautunut dementoitumiseeni ajoissa ja lapsellani on pääsy pankkitililleni. Hän osti meille liput. Dementianpelosta voi olla arvaamatonta hyötyä. Olimme jonossa ensimmäisinä ja ajattelin, että hyvin ehdimme Åva-Vuosnainen lautalle ja siksi varasimme paikan ensimmäiseen jatkoyhteyteen. En ollenkaan varautunut siihen, että joudun lautalla piippuhyllylle ja pääsimme lähtemään vasta, kun muut olivat ajaneet ulos alakerrasta. Taisin paikoitellen rikkoa sekä ajoneuvokohtaisia että tiekohtaisia nopeusrajoituksia. Lautalla olimme kaksi (2) minuuttia ennen sen lähtöä.

Saltvikin korkein kallio Orrdahlklint nousi ensimmäisenä merestä jääkauden päättyessä. Se on Ahvenanmaan korkein kohta. Seudulla on ollut tilapäistä asutusta kampakeraamisella ajalla. Pysyvä asutus muodostui rautakaudella 500-luvulla. Kunta oli myös keskiaikaisten maapäivien pitopaikka. Hopeaveroluettelossa vuodelta 1571 oli 105 talonpoikaa. Asukasluku oli merkittävästi suurempi, koska luetteloon ei tietysti merkitty vaimoja, lapsia eikä palkollisia tai torppareita. Rautakautisia kalmistoja kunnassa on runsaasti, mikä viittaa siihen, että seutu on ollut keskeinen viikinkiaikana. Sen kunniaksi vuosittain heinäkuussa vietetään viikinkimarkkinoita. Liikenneympyrää koristaa Luciaviikinki. Kunta on Suomen ruotsinkielisin kunta. Se on naapurikuntien kanssa keskeistä maatalousaluetta ja kunnassa toimii perunalastutehdas. Kunnassa on myös Ahvenanmaan suurin luola. Pinta-alaltaan Saltvik on Ahvenanmaan suurin kunta. Sinne perustettiin säästöpankki 1854 ja kansakoulu 1876.

Viime valtuuston kokouksessa päätettiin uusia Ödkarbyn koulun lämmitysjärjestelmä toimimaan maalämmöllä. Trumman Tobtlevägenille palautettiin kunnantien asema, joka oli siltä poistunut 1982. Nyt tien varrella on kaksi vakituista asuntoa ja liikehuoneisto. Kunta aloittaa myös suunnitella vuokrataloa, johon tulee 4-8 asuntoa.

Salo

  

Sekä Veitakkalan linnanvuorelta että Viitanmäestä on löydetty pronssikautisia esineitä. Niiden joukossa on komea pronssinen keihäs. Ollikkalassa on Isomäen rautakautinen asuinalue, joka on ajoitettu 300-500-luvuille. Siellä on ollut useita kiinteästi toisiinsa liittyneitä suurperheiden asuttamia taloja. Paikalta on löydetty jopa kultakoruja, jotka kertovat vauraudesta. Talot ovat olleet jopa 200 neliömetrin kokoisia, joten yhteen taloon on mahtunut kymmeniä ihmisiä. Vauraus viittaa siihen, että paikalla on ollut kauppapaikka. Tielinjauksen alta tutkittiin pellolla olleet kohteet, jotka todettiin maanviljelyksen vuoksi tuhoutuneiksi, jos niitä on joskus ollut. Paikalta löytyneet esineet arveltiin muualta kulkeutuneiksi, koska ne löytyivät pintamaasta tai kynnetystä kerroksesta. Maakaupan vapauttamisen jälkeen lakkautettiin 1866 useita markkinoita. Toisaalta kaupankäyntiä edistettiin, kun perustettiin useita kauppaloita, niiden joukossa Salo 1872.

Salo mainostaa itseään teemalla ”Vaihda kallis elämä rikkaaseen”. Lauseella viitataan siihen, että Salosta saa omakotitalon Helsinkiläisen yksiön hinnalla. Uutta tarjontaa esitellään vuoden 2028 asuntomessuilla, joiden yksi kohde on Helenansillan lähellä olevalla Moision alueella. Siellä rakenetaan yhtiömuotoista asumista ja peruskorjataan puutaloa. Puolentoistatunnin juna Helsingin ja Turun välillä mahdollistaa sujuvan pendelöinnin. Huhtikuun valtuustossa keskusteltiin kyseisen oikoradan tarpellisuudesta. Sitä vastustettiin paitsi etätöiden lisääntymisen aiheuttamalla matkustamisen vähenemisellä myös luontoarvoilla ja sillä, ettei valtakunnallisen infran rakentaminen ole kuntien tehtävä vaan valtion. Nämä perustelut kaatuivat äänin 32-19. Aihe oli ilmeisen herkkä, koska eri vaiheissa äänestettiin valtuutettujen ja kaupunginhallituksen jäsenten esteellisyydestä. Tupurin koulun ja päiväkodin peruskorjauksen käsittelyn yhteydessäkin jotkut poistuivat salista, mutta asiasta ei tarvinnut äänestää. Yhdenvertaisuussuunnitelman raportti meni myös läpi ilman äänestyksiä. Valtuustoaloite, joka koski Salon omistamien metsien hakkuissa pidettävää taukoa lintujen pesinnän aikana ei myöskään herättänyt ajatuksia jääviydestä vaikka asiasta äänestettiinkin.

Minulla asuu sukulaisia Salossa. Suunnitelmissa oli ehtiä vielä Naantalista lautalla Ahvenanmaalle, joten emme ehtineet tavata. Nopein reitti olisi ollut tietä 40 Raisioon mutta sitähän ei hitailla ajoneuvoilla saa ajaa. Mietimme pitkään liikennerikkomuksen ja pitemmän matkan etujen ja haittojen määrää. Päätimme ajella laillista reittiä. Jostain syystä kepsin asetuksista oli pudonnut ”valtatiet vältetty” kohta ja meitä ohjattiin toistuvasti moottoritielle. Niille en aja enää ja siksi jotkut liikenneympyrät kierrettiin sitten useampaan kertaan. Jossain vaiheessa harhailua aloimme jo vilkuilla kelloja. Loppujen lopuksi ehdimme ihan hyvissä ajoissa satamaan.

Uskela

  

Kuhmoisten onkipoika oli palannut talven jälkeen laiturille ja hänellä oli uusi pusakka. Matkalla näimme useita muuttolintuparvia väljässä auramuodostelmassa. Reissukaveri tunnisti ne hanhiksi. Ihmettelin, miksi ne menevät kohti etelää. Reissukaveri otti oikein kompassin esille ja totesi myös, että jostain syystä niiden suunta todellakin oli etelä. Alkumatka ajettiin tihkusateessa. Se on siitä ikävää, ettei sade pese kotteroa puhtaaksi ja ohikulkijat roiskuttavat pölyistä vettä tien pinnalta tuulilasiin, tietysti kaikkialle muuallekin mutta tuulilasissa se häiritsee. Viime vuonna Puukkopäiville Nuutajärvelle mennessämme pääsimme ihailemaan valkovuokkoja. Tällä kertaa ajelimme valkovuokkoseuduilla melkein koko matkan. Luopioisissa alkoivat ensimmäiset näkyä pientareella ja tien varren metsässä. Niiden kohdalla piti aina vähän hiljentää. Uskelassa piti nousta oikein kuvaamaan. Uskela on perustettu kirkkopitäjänä ehkä jo 1200-luvulla. Asiakirjoihin pitäjä pääsi 1329 ja on siten Halikonlahden vanhin pitäjä, joka ulottui Someron eteläosiin saakka. Iällä ja muinaisella historialle ei ole väliä, kun kehitys kehittyy. Uskelan yksi kylä alkoi kehittyä taloudellisesti, siitä tuli kauppala ja se nielaisi entisen emäpitäjän jo 1960-luvulla.

Salla

  

Keväällä Lappiin meno on aina kuin siirtyisi alkukesästä lopputalveen ja paluu sama päinvastoin. Kivijärvellä näimme viimeiset hiirenkorvat, Oulaisissa oli lehtikuusissa pienet neulasten alut, Pudasjärvellä alkoi näkyä vanhaa lunta varjopaikoissa. Iijoessakaan ei vesi ollut korkealla. Jäät olivat jäätyneet korkeammalle kuin missä nyt oli veden pinta ja siksi molempia rantoja reunusti jääpanta. Kuusamossa pienet järvet olivat osittain jäässä, pohjoisempana myös isommat. Sallaa kohti mennessä lumilaikut laajenivat ja vähitellen ei kyse enää ollutkaan laikuista vaan yhtenäisen lumen seassa näkyi sulaneita pälviä. Pudasjärvellä näimme ensimmäiset porot, yksi niistä ylitti tien vähän matkan päässä. Edessä oleva auto joutui jopa hiljentämään. Muita tien ylittäjiä olivat kettu ja pyy, joka tihensi vähän askelta, kun lähestyimme. Yksinäisiä kurkia näkyi pelloilla. Ilmeisesti pesintä on jo alkanut ja toinen vanhemmista on hautomassa. Hanhet olivat vielä parvissa menossa kohti pohjoista. Paluumatkalla Nurmeksessa satoi vettä ja vaikka illalla ei näkynyt hiirenkorvia, aamulla ne olivat selvästi havaittavissa ja suurenivat kun etenimme etelään päin. Onneksemme Lapin takatalvi tuli vasta, kun olimme ehtineet jo etelämmäksi.

Vanhin suomalainen suksi on löydetty Sallasta. Kyseessä on olaspohjainen suksi, jonka alkuperäisten mittojen on arveltu olleen 180x15 cm. Mäystimet on kiinnitetty paikalleen suksen lävistävien reikien kautta. Se on ajoitettu noin 3250 eKr tienoille. Onkamossa on useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista osa on myöhemmän viljelyksen vuoksi tuhoutunut. Kaivauksissa todettiin pyyntikuoppia, liesiä ja kvartsi-iskosten keskittymiä. Pohjoisten erämaiden merkitys säilyi pitkään, mitä osoittavat ristiretkiaikaiset Novgorodissa valmistetut hopeaesineet, joita on löytynyt Sallasta. Niihin aikoihin viimeistään alkoi myös lappalaisten verotus. Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa Salla menetti osan alueestaan, kun raja vedettiin vanhaa 1721 Pietari Suuren rajalinjaa pitkin.

Kevät on Sallassakin kuntalaisaloitteiden tilanteen käsittelyä. Toiveissa on ollut virtuaalivesijumppaa, lintutorni Märkäjärvelle, Sallan perinnetoimikunnan perustaminen, kunnan liittyminen www.kuntalaisaloite.fi -palveluun, nopeusrajoituksen alentaminen Kaunisharjulle ja paljon muuta. Matkailijalle markkinoidaan erämaan rauhaa, josta voi nauttia Sallan ja Oulangan kansallispuistoissa. Selkeät opasteet tien varrella ohjaavat Karhunkierros-vaellusreitille ja kansallispuistoja yhdistää Topsakantaival-reitti. Pohjoisen luonnonilmiöiden havaintopaikkoja on useita. Niissä voi ihailla revontulia, keskiyön aurinkoa, ruskan väriloistoa ja tykkypuita. Näiden lisäksi voi käydä tutustumassa Kullanojan vesiputoukseen, Aholanvaaran hiidenkirnuihin ja Tuntsan erämaan tuntureihin. Myös geologisia kohteita on runsaasti. Suomen suurimman hiidenkirnun lisäksi Matovaarassa on nähtävillä jääkauden aikaisen Sallan jääjärven muinaisrantaa.