Seinäjoki

  

Seinäjoen alue alkoi paljastua Litorinameren aikana noin 2000 eaa ja seudulta on kivikautisen asutuksen merkkejä. Kitinoja – Hanhikoski väliltä on paikallistettu asuinpaikkoja, pyyntikuoppa-alue, rautakautinen löytöpaikka ja historiallinen kalmisto, mikä viittaa siihen, että seudulla on pitkään ollut pysyvää asutusta. Myös Törnävän, Hallilan ja Kivistö alueilta on tehty löytöjä. Teollisen kehityksen alkuunpanijana voidaan pitää Abraham Falanderia, joka perusti 1798 Östermyran ruukin. Ansioistaan hänet aateloitiin Wasastjernaksi. Östermyra on myös nyt jo käytöstä poistunut Seinäjoen ruotsinkielinen nimi. Seinäjoki on nykyisin suomen yksikielisimpiä kaupunkeja eikä tarvitse ruotsinkielistä nimeä. Kunta itsenäistyi 1868 ja kävi läpi kauppala+maalaiskuntavaiheen ennen kaupungiksi tuloaan 1960.

Seinäjoki on nimennyt itsensä Avaruuden pääkaupungiksi. Avaruus tässä yhteydessä ei tarkoittane ulkoavaruutta vaan sitä, että ollaan Pohjanmaalla, missä lakeutta riittää. Kaupungin hallinnollisen keskustan on suunnitellut Alvar Aalto. Siihen kuuuluu kaupungintalon, kirjaston, virastotalon ja teatterin lisäksi myös Lakeuden Risti -kirkko ja seurakuntakeskus. Viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen, mikä mahdollistaa asukkaiden mukaan ottamisen tulevaisuuden suunnitteluun. Asukasbudjetti toteuttaa osallistavaa päätöksentekoa. Sen teemana 2025-2026 on ollut lasten ja nuorten hyvinvointi. Asukkaat saavat ehdottaa kehittämiskohteita ja niistä valitaan suosituimmat. Pajuluoman ulkokuntosali sai eniten ääniä ja sen maapohjatyöt on aloitettu. Ulkokuntosali valmistuu syksyllä. Toinen tapa osallistaa ovat asukaskyselyt. Parhaillaan laaditaan suunnitelmaa Sahanlammen kehittämiseksi virkistysalueena. Siitä on suunnittelijoilla kaksi vaihtoehtoa ja asukaskyselyllä selvitetään, mitkä asiat kaupunkilaisia kiinnostavat. Suunnitelmissa on joitakin selviä eroja esimerkiksi sen suhteen tuleeko alueelle kaupallisia palveluita vai ei ja kuinka monta jalankulkusiltaa joen yli rakennetaan sekä pysäköintialueidan sijoittelu ja laajuus. Olisin ehtinyt jättää mielipiteeni kyselyyn. En jättänyt, koska tuskin ikinä käyn alueella. 1970-luvulla siellä todennäköisesti käveltiin, kun veljeni asui Keponkadulla. Seinäjoki on tunnettu tapahtuma- ja urheilukaupunkina. Siellä pidetään Seinäjoen tangomarkkinat, Provinssi ja Solar Sound Festival, joka tosin on tältä vuodelta peruttu. Tunnettuja seinäjokisia ovat liike-elämän uutisissa usein mainitut Jorma Ollila ja Pekka Perä.

Savukoski

Kun koppimopo oli korjaamolla kytkinongelman vuoksi eikä matka edennyt, katselimme miten Savukoskelle satoi lunta. Kunnon takatalvi. Joten ei mitään paineita korjaamollekaan. Ongelman korjaaminen kesti sen verran, että Savukoskella on jo rikottu helleraja useampaan otteeseen. Kesäkin alkaa olla jo aika pitkällä. Voikukkapellot ovat hahtuva-asteella. Niittyleinikki- ja koiranputkipellot kukoistavat kauneimmillaan. Jos sekaan osuu vielä isoja laikkuja metsäkurjenpolvea, värit ovat kuin taulusta ikään. Pientareita on alettu niittää. Samoin heinätyöt ovat hyvässä vauhdissa. Sateessa ajettiin poronhoitoalueella. Porot pitivät myös sadetta jossain eivätkä näyttäytyneet ennen kuin Piispan pysäkin seutuvilla, ensin yksi ja sitten reilu kolmenkymmenen poron tokka. Sen jälkeen niitä näkyi aina, kun oli ehtinyt toteamaan, ettei vähään aikaan ole näkynytkään, sekä yksittäisiä että laumoja. Savukoskella pientareita ja kesannolle jätettyjä peltoja alkoivat reunustaa kullerot. Olen toivonutkin, että Lappiin osuisimme kulleroiden kukinta-aikaan. Ne ovat luonnonkukista kauneimpia. Yritin saada niitä kasvamaan pihallamme, huonolla menestyksellä. Tavallisesti tekstiä kohti on yksi kuva. Kullerot piti kuitenkin ikuistaa myös tänne.

Savukoskelta on löydetty kaksi matalaan veteen uhrattua käyrää tikaria tai lyhytttä miekkaa, jotka ovat peräisin noin vuodelta 300 eKr. Tyyliltään ne ovat Itä-Venäjän Ananjinon kulttuurin piiristä.

Savukoski on todellinen erämaakunta. Se on Suomen harvimmin asuttu. Poroja kunnassa on kymmenkertainen määrä asukaslukuun verrattuna. Joulupukkikin on joutunut muuttamaan Rovaniemen Pajakylään. Hänellä on toivottavasti Korvatunturilla kuitenkin kesäpaikka, mihin hän pakenee hektistä kaupunkiarkeaan muorinsa ja kaikkien tonttujen kanssa. Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Pohjoisosassa on muinaisen jääjärven jäännös, Loitsina. Sen lähellä on kivikautinen asuinpaikka. Savukosken puolella on myös sallalaiselle baarillekin nimensä lainannut Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä. Kyseessä on Suomen pisin paikannimi. Sodan aikana neuvostopartisaanit hävittivät silloisen Seitajärven kylän. Kunnassa onkin useita partisaanien uhreille pystytettyjä muistomerkkejä. Kuuluisista Savukoskelaisista voi mainita Moskun eli Aleksi Hihnavaaran, josta on tehty elokuva. Reissukaveri ei juurikaan elokuvia itselleen ostanut mutta Mosku hänen kokoelmastaan löytyy. Toinen paikallinen kuuluisuus on Sau-herra, Kaleb Kabriel Savukoski, jonka ansioksi on laitettu Savukosken pitäjän perustaminen. Hänen elämästään on Hannele Pokka kirjoittanut kirjan.

Savukoski on julistautunut Suomen Eräkunnaksi. Viime vuonna pidetyssä juhlassa syötiin Korvatunturin koulun keittiön ja Savukosken Marttojen keittolounas ja jälkiruokana oli nokipannukahvia. Eri puolella Suomea kunnat ovat julistautuneet milloin minkäkin teeman pääkaupungeiksi. Savukoski on ylpeä siitä, että se on kunta ja siksi se julistautui Eräkunnaksi. Kyseessä ei ole vain matkailuvaltti vaan tahtotila ja valtuusto onkin päättänyt suhtautua kielteisesti uraanin ja toriumin etsintään ja kaivostoimintaan. Heinäkuun alussa juhlitaan Savukosken kunnan perustamisen 110-vuotisjuhlaa kokonainen viikko.

 

Savonlinna

  

Savonlinnaan kepsi olisi ohjannut Mikkelin kautta. Valitsimme reitiksemme Saimaan kiertämisen. Miten upeita maisemia. Tarkoituksena oli, että Lappeenrannassa ja Imatrallakin ajaisimme mahdollisimman lähellä Saimaata. Toisin kävi. Piti käydä tankkaamassa ja sitten ajoimme vain isoa tietä. Ystävällisesti tien pitäjä oli kertonut, mikä silta ylittää Saimaan kanavan. Kaiteet estivät näkemästä sitä. Reissukaveri kertoi nähneensä vilauksen. Savonlinnassa ei valitsemassamme hotellissa enää meidän sinne tullessamme ollut ruokailumahdollisuutta mutta neuvottiin ystävällisesti torille. Sieltä löytyi herkullinen muikkuannos. Kun henkilökunta tuli kyselemään jälkiruokatoiveita, kerroimme menevämme etsimään lörtsyjä. Ystävällinen viereisen pöydän asiakas kertoi, että torikahvila, josta lörtsyjä olimme edellisellä vierailuilla saaneet, on jo kiinni. Tutustuimme kuitenkin toriin. Cafe & Bar Mirrissä kehuttiin heidän omaa leivonnaistaan. Mielestäni Savonlinnassa turistin tulee kuitenkin yrittää saada lörtsyjä. Tarjoilija oli ilmiselvästi ylpeä perinneruuasta ja opasti minut Lippakioskille, mistä kyseistä herkkua oli saatavilla vaikka torin lörtsykahvila olikin kiinni. Lörtsyjä saa nykyisin muualtakin mutta aitojen savonlinnalaisten veroisia ne eivät ole. Savonlinnan kaupungintalo teki vaikutuksen mahtavuudellaan. Samoin Laitaatsalmen sillat. Reissukaveri arvelikin, että se on rakennettu niin korkealle, jotta lentokoneet pääsevät siitä ali. Saimaan syväväylä kulkee sillan ali ja on parantanut vesiliikenneturvallisuutta.

Pellossalmella ja Tynkkylänjoella on kaivettu kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. Keskiajalla Savonlinnaan oli jo tie. Olavinlinna on rakennettu 1400-luvulla. Myöhemmin sitä paranneltiin ja enimmillään siinä oli viisi tornia joista yksi purettiin jo 1700-luvulla. Linna suojasi rajaa ja vesireittiä Novgorodin tasavallan ja nousevan Moskovan ruhtinaskunnan uhkaa vastaan. Paikka valittiin siksi, että voimakas virta ei talvellakaan jäätynyt. Sen valloittaminen oli siten käytännössä mahdotonta. Sitä kyllä vihollinen oli yrittänyt jo 1400-luvulla onnistumatta. Kustaa Vaasan aikana hallinto järjestettiin voutikunniksi, jotka vastasivat linnaläänejä. Savonlinna oli näistä yksi. Raja siirtyi myöhemmin idemmäs ja linnan merkitys väheni. Sen rakentamisen ja kunnostamisen yhteydessä alueelle oli kuitenkin syntynyt merkittävästi asutusta ja Savonlinna sai kaupunkioikeudet 1639. Sotaväen hankinnassa siirryttiin ruotujakolaitokseen 1600-luvun loppupuolella. Kaarle XI:n suunnitelmana oli, että jokainen lääni varustaa 1200 miehen rykmentin. Savonlinnan läänissä päästiin vuonna 1681 vain 822 ruodun vahvuuteen. Ruotuun kuului keskimäärin neljä taloa ja niiden tuli varustaa yksi sotamies. Kruunu lakkautti Savonlinnan kaupungin 1600-luvun jälkipuoliskolla. Suuren Pohjan sodan aikaan Olavinlinna antautui 1714. Rauhassa linna palautui ruotsalaisille mutta siirtyi hattujen sodan seurauksena venäläisille. Kun koko Suomi liitettiin Venäjään Suomen suuriruhtinaskuntana, linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä. Se toimi jonkin aikaa vankilana. 1870-luvulla sitä alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912. Lasten kanssa kävelimme ponttoonisiltaa pitkin tutustumaan linnaan joskus viime vuosituhannella. Kun hallinto alkoi koskea ihmisiä muutenkin kuin vain sotaväenottojen ja verotuksen osalta, alettiin huomata, että virkamiesten pitäisi osata kansan kieltä. Kymenkartanon ja Savonlinnan maaherra totesikin, että lääninsihteerin toimeen valittavalla pitää olla hyvä suullisen ja kirjoitetun suomen kielen taito, jotta hän voi hoitaa tehtäviään.

Valtuustoaloitteissa haluttiin luoda visiota Savonlinna 2040, näkötornia Nälkälinnanmäelle ja puistoruokailun järjestämistä myös Kerimäelle, Punkaharjulle ja Savonrannalle. Itä-Suomen kaupungit tavoittelivat Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa tälle vuodelle. Se meni kuitenkin Ouluun. Sen tilalle syntyivät Kulttuurin unelmavuodet, jotka ovat kiertäneet Itä-Suomen kaupunkeja ja tänä kesänä on Savonlinnan vuoro. Tapahtumia on koko kesäksi: nuorikulttuurifestivaali, runolaulutupa, Sirkan ilta, kirkkovenesoutu, musiikki ja tanssiopiston kevätjuhla, kesän avaus ja lapsille Savonlinnan eläimet. Myös Olavinlinnassa on lasten linnapäivä ja Kadonneen paistin arvoitus -lastenkierrokset. Taas syytetään tyttöä vaikka syyllinen on joku muu niin kuin Balladi Olavinlinnasta -laulussa. Nyt linnaan pääse myös myöhään illalla. Tunnettuista savonlinnalaisista voi mainita Marja-Liisa Vartion, Hannu Salakan ja Joel Lehtosen, jonka Putkinotkon taloon voi käydä tutustumassa.

Savitaipale

  

Vein koppimopon öljynvaihtoon. Se on aina vähän jännittävä juttu, kun ajopelistä voi löytyä vaikka mitä muuta pikku vikaa. Lämmityslaitteen toimimattomuus johtui vaijerin irronneesta kiinnityksestä. Sen korjauksen olin samalla tilannut. Etupyörän laakerin, raidetangon suojakumin, vaihteiston tiivisteen ja renkaiden vaihtotarve tuli sitten vähän puskista. Mutta nyt on hyvä lähteä matkalle ja kohta pääsee taas Lappiin. Jos vaihteistoöljyt olisivat itärajan tuntumaan mennessä tihkuneet tielle ja rattaat pyörineet hetken kuivina, niin maallikkonakin ymmärrän, että matka olisi katkennut siihen. Onneksi on huolehtiva korjaamo. Savitaipaleen kunnantalo löytyi vaivatta. Valtuusto ei vaan kokoonnu siellä vaan koulukeskuksessa. Sinne olikin sitten kepsin ohjeidenkin mukaan hankalampi löytää. Kärsivällinen naisääni käski kääntyä vasemmalle vaikka edessä oli kielletyn ajosuunnan merkki. Koska ihmisiä ei näkynyt ja koulukeskus näkyi selvästi, rikottiin taas liikennesääntöjä. Komea koulu. Pihassa mahtui tekemään uukkarin sujuvasti vaarantamatta ketään tai mitään.

Savitaipaleen Kuolimojärven alueelta on löydetty 3000-1600 eaa ajoitettuja asuinpaikkoja. Ruuniemessä ja Niinivuorella on kalliomaalauksia. Pitäjä perustettiin 1639. Kustaa III:n sodan seurauksena alue siirtyi Venäjälle ja Pietarin puolustukseksi rakennettiin Kärnäkoskelle 1700-luvun lopulla linnoituksia. Savitaipaleella vietti sodan jälkeen kesiään kuvataiteilija Väinö Rautio. Kuvanveistäjä Viljo Savikurki oli syntynyt Savitaipaleella. Hän teki lukuisia sankaripatsaita. Niiden lisäksi hän suunnitteli Savitaipaleen vaakunan. Sen vallikoro viittaa rajaseutuun ja sorkka-aura on vanhaa seudulla käytettyä tyyppiä. Vanhempaa kulttuurivaikuttajapolvea edustaa Taneli Europaeus. Hän oli Lönnrotin aikailainen, kielitieteilijä, arkeologi ja keräili kansanrunoutta. Hän teki seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Vienan Karjalaan, Inkeriin ja Viroon. Hän keräsi enemmän runosäkeitä kuin Lönnrot. Kalevalan Kullervo-runot ovat hänen keruumatkansa tuloksia. Europaeuksen keksimiä sanoja ovat mm. eduskunta, esitelmä, harratus, tasa-arvo, toimeentulo ja valtava. Häntä pilkattiin siksi, että hänen mielestään ihmisen alkukoti oli Afrikassa. Siksi hän sai lisänimen Europaeus-Africanus. Pilkalta ei säästy, jos on aikaansa edellä. Siksi kai niin moni on perässähiihtäjä. Elinaikanaan Europaeus ei saavuttanut tunnustusta. Hän kuoli köyhänä ja hänet haudattiin Pietariin köyhien hautausmaalle, mistä hänet siirrettiin Hietaniemen hautausmaalle. Savitaipaleelle on pystytetty Europaeuksen muistopatsas ja perukoulu on Europaeuksen koulu.

Toukokuun kokouksessaan valtuusto käsitteli viime vuoden tilinpäätöstä, joka oli ylijäämäinen. Kunta on tehnyt useana vuonna ylijäämäisen tilinpäätöksen. Omavaraisuusaste oli 78.11%. Etelä-Karjalan kuntien ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistyönä on valmisteltu maakunnallista sopimusta, jonka tarkoituksena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tavoitteena on, että Etelä-Karjalassa jatkossakin olisivat maan hyvinvoivimmat lapset, nuoret ja perheet. Toimilla ehkäistäisiin syrjäytyneisyyttä, yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja itsetuhoisuutta sekä muuta häiriökäyttäytymistä. Hyvinvointijohtaja esitteli sopimusta kokouksessa. Kunnan kesälehti on ilmestynyt. Siinä on lukuisia tilaisuuksia, joista mielenkiintoisin on Nykykansantaiteen näyttely kesä-heinäkuussa.

Karuna

  

Karuna on noussut merestä suhteellisen myöhään ja siksi kivikaudelta ei ole kiinteitä muinaisjäännöksi. Joitakin irtolöytöjä alueelta on tavattu. Karunan kunta syntyi Arvid Horn af Åminnen kartanon maille rakennuttaman kirkon ympärille. Kirkko oli aluksi aatelissuvun yksityinen kappeli ja siksi kartanon omistaja sai valita mieleisensä papin kirkkoon. 1600-luvulla karunalaiset harjoittivat talonpoikaispurjehdusta eli veivät tuotteitaan naapurikuntiin. 1726 heille myönnettiin oikeus viedä Tukholmaan maa- ja metsätaloustuotteita ja kalaa. Lähellä olevaan Sandön satamaan pääsi isommallakin laivalla. Sen edustalla käytiin Suomen sodan aikana meritaistelu, jossa venäläiset löivät ruotsalaisen laivasto-osaston ja pääsivät etenemään länteen. Kunta itsenäistyi 1869. Kansakoulu aloitti alkuvuodesta 1886. Kunta oli aluksi kaksikielinen ja siksi myös ruotsinkielisille saatiin oma kansakoulu 1893. Ruotsinkielisten lasten vähenemisen seurauksena ruotsinkielinen koulun lakkautettiin 1926. Maaltamuutto aiheutti sen, että kunta liitettiin Sauvoon vudoen 1969 alusta.

Kesä on selvästi alkanut. Voikukkapellot alkavat kukoistaa. Toinen varma merkki ovat moottoripyöräletkat. En hoksannut laskea kuinka monta meni editse, kun odottelin vuoroani risteyksessä mutta kyllä niitä varmaan oli yli pari kymmentä. Oli hyvää tuuria, ettei niiden tarvinnut ohittaa meitä.

Sauvo

  

Sauvoon ajelimme Punkalaitumen kautta. Vähän ennen kunnan keskustaan tuloa poliisiauto ohitti meidät. Uudella moottorilla tulee helposti ajettua ylinopeutta. Onneksi satuimme loivaan ylämäkeen, missä tämäkin moottori hyytyy ihan laillisiin nopeuksiin. Keskustan lähellä sitten selvisi, mitä poliisit olivat tulleet tekemään. Pääsin puhaltamaan tötteröön. Tämä on jo toinen kerta joten homma on ihan tuttua. Ei pelottanut viisarin värähtäminen yhtään, koska tässä iässä töpeksii liikenteessä ihan riittävästi ilman alkoholiakin.

Sauvossa on ollut kiinteää asutusta rautakaudelta saakka. Korvalasta on löydetty paasiarkkuhautoja, jotka on ajoitettu 0-200 jKr. Turun tuomiokirkon Musta kirja mainitsee sauvolaisen kirkkoherra Asceruksen 1335, koska tämä oli testamentannut Korpelasta ostamansa tilan tuomiokirkolle. Useat aatelissuvut ovat jättäneet puisen hautavaakunansa Sauvon kirkkoon. Vuonna 1599 Sauvo näytteli pientä osaa tuolloisten suurvaltojen valtataistelussa. Juhana III:n poika Sigismund Vaasa oli 1594 kruunattu Ruotsin kuninkaaksi. Hän oli siinä vaiheessa jo Puolan kuningas ja näin oli muodostumassa Puola-Ruotsin personaaliunioni. Juhana III:n veli Kaarle-herttua ei ollut tyytyväinen tilanteeseen vaan halusi kruunun itselleen. Hän julistautui 1597 valtionhoitajaksi. Suomalaiset kannattivat Sigismundia ja siksi Kaarlen täytyi tulla ottamaan valta Suomessa asevoimin. Hänen joukkonsa Ahvenanmaan valloitettuaan nousivat maihin Sauvossa. Kaarlen joukot menestyivät paremmin ja hän syrjäytti Sigismundin.

Sauvon valtuusto päätti viime kokouksessaan kunnan omistamien ja myynnissä olevien tonttien vuokrausmahdollisuudesta. Vuokra-aika päätettiin 30 vuodeksi, jonka jälkeen tontti on mahdollista lunastaa tai vuokrasopimus uusia. Myös vuokra-aikana tontin lunastaminen on mahdollista. Vuotuinen vuokra on 5% tontin kokonaishinnasta ja se tarkistetaan vuosittain. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Seuraavassa valtuuston kokouksessa käsitellään viime vuoden tilinpäätös. Tilikauden tulos jäi ylijäämäiseksi. Jos ylijäämä jaettaisiin asukkaille, jokainen saisi 81 euroa. Kunnissa sillä varaudutaan tuleviin investointeihin. Kunta mainostaa itseään maaseutukylän luonteella; puhdasta, rauhallista, merellistä maalaismaisemaa ja luonto lähellä kaikkialla.

Sastamala

  

Lähellä Sastamalan keskustaa reissukaveri totesi yhtäkkiä, että pellolla juoksee susi. Minäkin ehdin nähdä sitä melkoisen pitkän aikaa eli muutamia sekunteja. Se juoksi pellon keskellä. Metsän reunaan oli siitä saman verran matkaa kuin sudesta tiehen. Susi laukkasi todella lujaa. Pellon reunoilla ei ollut taloja mutta asutukseen ei ollut kovin pitkä matka. Eläin oli iso, ruskeanharmaa, näytti suuremmalta kuin tuttavieni susikoirat. Sellaiseksi sen kuitenkin arvelin. Reissukaveri sanoi, ettei sillä ollut pantaa. Useimmilla koirillahan ei nykyisin ole pantaa vaan niitä talutetaan valjaissa. Pannan puuttuminen osoitti myös, ettei se ollut ainakaan pantasusi. Suden näkeminen aamupäivällä keskellä peltoa, vaikkei pelto kovin suuri ollutkaan, on niin epätodennäköistä, että epäilin asiaa. Tarkistin Petohavainnot.fi sivustolta, onko seudulla tehty havaintoja. Meidän sijaintipaikaltamme vajaan 15 kilometrin päässä sellainen oli tehty edellisenä päivänä. Todennäköisyys alkoi kasvaa ja, kun vähän matkan päästä näimme kauriin, yritimme viestittää sille, että meidän tulosuuntaamme ei ainakaan kannattaisi mennä.

Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä, joka aikojen saatossa hajosi useiksi kunniksi, jotka sitten liittyivät takaisin yhteen ja ottivat vanhan nimensä käyttöön. Nuoremman roomalaisen rautakauden rannikkokulttuuri ulottui Sastamalaan saakka, mitä todista 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta, josta on löydetty miekanosia. Tyrväällä kalmistoalueelle tehtiin fosfaattikartoitus. Fosforipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia röykkiöalueilla. Roismalasta Torran kalmiston läheltä havaittiin entinen pelto. Asiakirjoihin Sastama pääsi 1300-luvun alussa. Vanhan kirjallisuuden päivillä kävin etsimässä Keltaisen kirjaston puuttuvia kirjoja jo silloin, kun suomalaisen kirjan museo Pukstaavi oli vielä utuisena ajatuksena joidenkin edistyksellisten aivoissa. Vuonna 2013 Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi ja valitsee Vuoden Kirjapään. Kuvataiteilijoista tunnetuin sastamalalainen lienee Emil Danielson, joka rakennutti luonnonkivistä itselleen ateljeelinnan Pirunvuorelle. Siihen voi käydä kesäisin tutustumassa. Lapsiperheitä houkutellaan Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuvalla Herra Hakkaraisen talolla. Sarkia-Seura ylläpitää runoilija Kaarlo Sarkian nuoruudenkotia museona Sastamalan Kiikassa. Maisemakohteista voi mainita Keikyän riippusillan, joka on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta.

Valtuusto kokoontuu Sylvään koululla. Viime kokouksessaan Sastamalan valtuusto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman vuosille 1926-1935. Sen painopisteinä ovat osallisuus, liikkuminen, turvallisuus, elinympäristö ja kulttuuri. Nuorten kohdalla painotetaan polkua eteenpäin koulutuksesta työelämään.