Lähellä Sastamalan keskustaa reissukaveri totesi yhtäkkiä, että pellolla juoksee susi. Minäkin ehdin nähdä sitä melkoisen pitkän aikaa eli muutamia sekunteja. Se juoksi pellon keskellä. Metsän reunaan oli siitä saman verran matkaa kuin sudesta tiehen. Susi laukkasi todella lujaa. Pellon reunoilla ei ollut taloja mutta asutukseen ei ollut kovin pitkä matka. Eläin oli iso, ruskeanharmaa, näytti suuremmalta kuin tuttavieni susikoirat. Sellaiseksi sen kuitenkin arvelin. Reissukaveri sanoi, ettei sillä ollut pantaa. Useimmilla koirillahan ei nykyisin ole pantaa vaan niitä talutetaan valjaissa. Pannan puuttuminen osoitti myös, ettei se ollut ainakaan pantasusi. Suden näkeminen aamupäivällä keskellä peltoa, vaikkei pelto kovin suuri ollutkaan, on niin epätodennäköistä, että epäilin asiaa. Tarkistin Petohavainnot.fi sivustolta, onko seudulla tehty havaintoja. Meidän sijaintipaikaltamme vajaan 15 kilometrin päässä sellainen oli tehty edellisenä päivänä. Todennäköisyys alkoi kasvaa ja, kun vähän matkan päästä näimme kauriin, yritimme viestittää sille, että meidän tulosuuntaamme ei ainakaan kannattaisi mennä.
Sastamalan pitäjä oli suuri Satakunnan historialliseen maakuntaan kuulunut pitäjä, joka aikojen saatossa hajosi useiksi kunniksi, jotka sitten liittyivät takaisin yhteen ja ottivat vanhan nimensä käyttöön. Nuoremman roomalaisen rautakauden rannikkokulttuuri ulottui Sastamalaan saakka, mitä todista 300-luvulle ajoitettu röykkiöhauta, josta on löydetty miekanosia. Tyrväällä kalmistoalueelle tehtiin fosfaattikartoitus. Fosforipitoisuudet olivat keskimääräistä korkeampia röykkiöalueilla. Roismalasta Torran kalmiston läheltä havaittiin entinen pelto. Asiakirjoihin Sastama pääsi 1300-luvun alussa. Vanhan kirjallisuuden päivillä kävin etsimässä Keltaisen kirjaston puuttuvia kirjoja jo silloin, kun suomalaisen kirjan museo Pukstaavi oli vielä utuisena ajatuksena joidenkin edistyksellisten aivoissa. Vuonna 2013 Sastamala julistautui Suomen kirjapääkaupungiksi ja valitsee Vuoden Kirjapään. Kuvataiteilijoista tunnetuin sastamalalainen lienee Emil Danielson, joka rakennutti luonnonkivistä itselleen ateljeelinnan Pirunvuorelle. Siihen voi käydä kesäisin tutustumassa. Lapsiperheitä houkutellaan Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuvalla Herra Hakkaraisen talolla. Sarkia-Seura ylläpitää runoilija Kaarlo Sarkian nuoruudenkotia museona Sastamalan Kiikassa. Maisemakohteista voi mainita Keikyän riippusillan, joka on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta.
Valtuusto kokoontuu Sylvään koululla. Viime kokouksessaan Sastamalan valtuusto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman vuosille 1926-1935. Sen painopisteinä ovat osallisuus, liikkuminen, turvallisuus, elinympäristö ja kulttuuri. Nuorten kohdalla painotetaan polkua eteenpäin koulutuksesta työelämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti