Keväällä Lappiin meno on aina kuin siirtyisi alkukesästä lopputalveen ja paluu sama päinvastoin. Kivijärvellä näimme viimeiset hiirenkorvat, Oulaisissa oli lehtikuusissa pienet neulasten alut, Pudasjärvellä alkoi näkyä vanhaa lunta varjopaikoissa. Iijoessakaan ei vesi ollut korkealla. Jäät olivat jäätyneet korkeammalle kuin missä nyt oli veden pinta ja siksi molempia rantoja reunusti jääpanta. Kuusamossa pienet järvet olivat osittain jäässä, pohjoisempana myös isommat. Sallaa kohti mennessä lumilaikut laajenivat ja vähitellen ei kyse enää ollutkaan laikuista vaan yhtenäisen lumen seassa näkyi sulaneita pälviä. Pudasjärvellä näimme ensimmäiset porot, yksi niistä ylitti tien vähän matkan päässä. Edessä oleva auto joutui jopa hiljentämään. Muita tien ylittäjiä olivat kettu ja pyy, joka tihensi vähän askelta, kun lähestyimme. Yksinäisiä kurkia näkyi pelloilla. Ilmeisesti pesintä on jo alkanut ja toinen vanhemmista on hautomassa. Hanhet olivat vielä parvissa menossa kohti pohjoista. Paluumatkalla Nurmeksessa satoi vettä ja vaikka illalla ei näkynyt hiirenkorvia, aamulla ne olivat selvästi havaittavissa ja suurenivat kun etenimme etelään päin. Onneksemme Lapin takatalvi tuli vasta, kun olimme ehtineet jo etelämmäksi.
Vanhin suomalainen suksi on löydetty Sallasta. Kyseessä on olaspohjainen suksi, jonka alkuperäisten mittojen on arveltu olleen 180x15 cm. Mäystimet on kiinnitetty paikalleen suksen lävistävien reikien kautta. Se on ajoitettu noin 3250 eKr tienoille. Onkamossa on useita kivikautisia asuinpaikkoja, joista osa on myöhemmän viljelyksen vuoksi tuhoutunut. Kaivauksissa todettiin pyyntikuoppia, liesiä ja kvartsi-iskosten keskittymiä. Pohjoisten erämaiden merkitys säilyi pitkään, mitä osoittavat ristiretkiaikaiset Novgorodissa valmistetut hopeaesineet, joita on löytynyt Sallasta. Niihin aikoihin viimeistään alkoi myös lappalaisten verotus. Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa Salla menetti osan alueestaan, kun raja vedettiin vanhaa 1721 Pietari Suuren rajalinjaa pitkin.
Kevät on Sallassakin kuntalaisaloitteiden tilanteen käsittelyä. Toiveissa on ollut virtuaalivesijumppaa, lintutorni Märkäjärvelle, Sallan perinnetoimikunnan perustaminen, kunnan liittyminen www.kuntalaisaloite.fi -palveluun, nopeusrajoituksen alentaminen Kaunisharjulle ja paljon muuta. Matkailijalle markkinoidaan erämaan rauhaa, josta voi nauttia Sallan ja Oulangan kansallispuistoissa. Selkeät opasteet tien varrella ohjaavat Karhunkierros-vaellusreitille ja kansallispuistoja yhdistää Topsakantaival-reitti. Pohjoisen luonnonilmiöiden havaintopaikkoja on useita. Niissä voi ihailla revontulia, keskiyön aurinkoa, ruskan väriloistoa ja tykkypuita. Näiden lisäksi voi käydä tutustumassa Kullanojan vesiputoukseen, Aholanvaaran hiidenkirnuihin ja Tuntsan erämaan tuntureihin. Myös geologisia kohteita on runsaasti. Suomen suurimman hiidenkirnun lisäksi Matovaarassa on nähtävillä jääkauden aikaisen Sallan jääjärven muinaisrantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti