Valtimo

  

Seutua on hyödynnetty jo kivikaudella ja ihmisten merkkejä on myös pronssikaudelta ja löydöissä on 1200-luvulta peräisin oleva miekka. Täyssinän rauhan 1595 rajakivi sijaitsee Maanselän asemalla. Sen kautta kulki Ruotsin ja Venäjän raja. Raja siirtyi idemmäs vasta 1833 ja silloin se oli Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnan raja. Suomen vihatuimmaksi mieheksi sanotaan Simo Hurttaa eli Simon Affleckia. Hän toimi verovoutina ja hänen nimeään kantaa Valtimossa Simo Hurtan ratsutie. Se on Rumossa oleva nähtävyys, kahdeksan kilometriä pitkä Kokkoharjun päällä kulkeva muinaispolku, jota pitkin Simo Hurtta kulki veronkeruumatkoillaan 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Verovouti oli vuokrannut kruunulta verojen keruun. Hän siis maksoi kruunulle tietyn summan ja hänen omat tulonsa muodostuivat sen perusteella kuinka paljon enemmän hän onnistui veroja keräämään kuin mitä hän oli maksanut vuokraoikeudesta kruunulle. Häntä vastaan nousi lukuisia talonpoikien kapinoita. Kunta perustettiin 1910 ja se ehti yli satavuotiaaksi ennen liittymistään Nurmekseen 2020. Valtimon menneisyytteen voi tutustua Puukoululla kirkonkylän keskustassa, Makasiinimuseolla ja Kuntalaisten talon museossa. Puukoululla on esillä entisajan luokkahuone sekä osuustoimintaan, Marttojen historiaan ja palokuntaan liittyvää esineistöä. Makasiinimuseo perehdyttää veroviljojen säilytykseen ja lainajyvästön toimintaan. Valtimo-päiviä vietetään heinäkuussa. Käyntimme aikaan alkavat muuttolinnut kerääntyä yhä harveneville sähkölangoille ja reissukaveri bongasi myös toistakymmentä kurkea käsittävän parven pellolla.

Sotkamo

  

Olen käynyt luennoimassa Sotkamon Tuliketussa joskus 1980-luvulla. Kuskina oli kollega. Vähän liukas tie ja äkkijarrutus mutkassa, minkä jälkeen olimme liikenteenjakajassa siististi kahden tolpan välissä. Seuraava vähältä piti tilanne oli, kun edellä näkyi yksi kirkas valo. Molemmat tulkitsimme sen vastaantulevaksi autoksi, kunnes hyvin lähellä huomasimme, että se olikin edellä ajavan traktorin perävalo. Ei mielestäni ihan laillinen. Kolmatta vähältä piti tilannetta ei onneksi tullut. Hirvivaaraliikennemerkkien kohdalla valpastumme aina. Koppimoposta ei jäisi juuri ehjää paikkaa, jos kolaroisimme hirven kanssa. Sotkamossa ohitimme hiljattain tapahtuneen hirvikolarin. Auton kylki näytti ryppyiseltä. Hirveä siirrettiin parhaillaan kauhakuormaajan kauhaan. Vastaan tullut auto vilkutti ystävällisesti valoja niin ehdimme hidastaa vauhtia jo ennen tapahtumapaikkaa.

Räätäkankaalta Räätäjärven rannalta tutkittiin kivikautinen n. 50 x 100 metrin laajuinen hyvin säilynyt, pesäkkeinen asuinpaikka. Vanhimmat vesilinnunkuvat keramiikan koristeluna ovat Sotkamosta Sär 1 -keramiikan paloista eli noin 6000 vuoden takaa. Paikalta löydettiin eri tyyppistä keramiikkaa, kvartsikaapimia ja -iskoksia, palanutta luuta ja rautakuonaa, minkä perusteella paikalla on asuttu myös varhaismetallikaudella. Myös Putkonlahdesta saatiin vastaavia löytöjä. Inventoinneilla kartoitettiin suurten vesireittien rannat ja muutamia pienempiä järviä. Sotkamon nimi kertonee vesilintujen merkityksestä nimen antaneille eränkävijöille. Pähkinäsaaren rauhassa Sotkamo jäi idän puolelle. Vaikka liminkalaiset eränkävijät asuttivat seutua jo 1500-luvulla, vasta Täyssinän rauha 1595 siirsi Kainuun Ruotsin valtapiiriin. Seutua koettelivat nälkävuodet ja isoviha mutta toisaalta tervakauppa toi vaurautta. Kunnallishallinto perustettiin 1874. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 1882. Kainuun vanhin nuorisoseurai  perustettiin Sotkamoon 1891, samana vuonna kuin kuntalaiset saivat Säästöpankin. Vapaakaupan ensimmäisiin teoreetikkoihin kuuluva Anders Chydenius on syntynyt Sotkamossa. Hän opiskeli Turussa ja Upsalassa, toimi valtiopäivillä ja esitti niin radikaaleja ajatuksia, että hänet erotettiin pappissäädystä. Ehkä siksi hän alkoi puolustaa taloudellisen vapauden lisäksi myös uskonnonvapautta. Muita kuuluisuuksia ovat kirjailija Veikko Huovinen ja teatteriohjaaja, dramaturgi ja näyttelijä Kaisa Korhonen. Heitäkin kuuluisampi lienee Talvivaaran kaivos, joka konkurssin jälkeen siirtyi Terrafamelle. Bioliuotuksen, sakka-altaiden vuodon, läheisten järvien vesien pilaantumisen ja monenlaisten muiden kiemuroiden innoittamana aiheesta on tehty kolme elokuvaa.

Sotkamon valtuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen, joka jäi alijäämäiseksi. Se pystyttiin kattamaan vanhalla ylijäämällä. Valtuustoaloitteissa toivottiin asumisneuvonnan järjestämistä, iltapäivävälipalan tarjoamista oppilaille, kun koulupäivä venyy pitkäksi ja Kissalammen ruoppaamista. Sotkamon Lasten Parlamentti ehdotti Ota lapsi töihin -päivän järjestämistä vuosittain. Marraskuussa Sotkamon kunnan oma organisaatio järjestää päivän valtakunnallisena teemapäivänä ja haastaa muut työnantajat mukaan kampanjaan.

Sonkajärvi

  

Melko alkumatkasta kohti Sonkajärveä reissukaveri huomasi pientareella linnun. Katsoin sinne päin ja minusta se näytti vain satunnaiselta kepiltä. Reissukaveri on ennenkin tunnistanut kantoja linnuiksi joten ei siinä mitään ihmeellistä ollut. Kun ajoimme lähemmäs, satunnainen keppi käänsi päätään, mitä kepit eivät tavallisesti tee. Kohdalla hiljensin vauhdin (onneksi tie oli hiljainen) ja kuinka ollakaan ihan tunnistettava koppelo. En niitäkään ole luonnossa aikaisemmin nähnyt. Reissukaveria hätyytteli ukkometso kerran Lapissa. Paikoitellen lepän lehdet on syöty melkein paljaiksi. Joku öttiäinen on levinnyt tänä kesänä laajalle. Sonkajärvellä näimme satokauden ensimmäiset leikkuupuimurit pellolla. Kesä on jo pitkällä.

Sonkajärven valtuuston viime kokouksessa myönnettiin eroja eri luottamustehtävistä useammalle henkilölle. Taustana oli kunnanhallituksen maakuntakaavasta antama lausunto.Vielä viime vuonna kunnanhallitus ja -valtuusto olivat sitä mieltä, että tuulivoimaa voitaisiin hyvinkin sijoittaa Huttusenlehtoon. Vastustajat keräsivät adressin ja sillä ilmeisesti oli vaikutusta, koska keväällä kunnanhallitus oli muuttanut mieltään. Ne, jotka eivät olleet muuttaneet mieltään esittivät epäluottamuslauseen antamista koko hallitukselle. Tilapäisen valiokunnan perustamishanke kaatui valtuustossa äänin 11-10. Tappiolle jäänyt porukka pahoitti mielensä ja eroaaltohan siitä seurasi. Huttusenlehdon tuulivoimapuisto olisi rakennettu entiselle turvesuolle. Sen läheisyydessä on kuitenkin matkailun kannalta tärkeät Jyrkänkosken ruukki, Volokinpolku ja Nurmijoen melontareitti. Jyrkänkosken ruukki on perustettu 1831 ja seutu keräsi matkailijoita, mm. Juhani Aho kävi paikalla. Ruukki lopetti toimintansa 1919 ja museovirasto on suojannut ja restauroinut aluetta. Siellä olevassa Ruukin tupa -kahvilassa kävimme. Alue on hyvin vaikuttava. Tuulivoima olisi häirinnyt myös Uuranholin rotkolaakson matkailukäyttöä. Meloa voi myös Matkusjoella ja Sukevalle on tehty pakoraitti. Se on seitsemän kilometriä pitkä ulkoilureitti, jonka varrella on mahdollisuus tutustua historiaan. Tuulivoima toisi kiinteistöverotuloja. Matkailu toisi palveluiden käyttäjiä. Ruukin tuvan mustikkapiirakkaa voi suositella.

Somero

 

Somero on minulle entuudestaan tuttu. Pikkusiskoni asui perheineen Somerolla ja hän oli siellä myös töissä. Asuinpaikkaa hän on vaihtanut mutta käy Somerolla edelleen töissä. Ei samalla alalla, millä aloitti silloin viime vuosituhannella. Yritin minäkin alanvaihtoa, kun talvella olisi vapaata aikaa. Konkurssien vuoksi pätevääkin työvoimaa on runsaasti tarjolla ja minun lyhyt työkokemukseni alalla on 1970-luvun alusta. En siis ihmettele, ettei vuokratyöfirmasta ole kuulunut työtarjouksia. Kävimme moikkaamassa pikkusiskoa työpaikalla. Hänellä oli kiire. Muutaman sanan ehti vaihtaa ennen kuin oli taas menossa. Nuorena sitä jaksaa. Matkalle sattui ainutlaatuinen luontoharvinaisuus. Lumikko oli lähtenyt ylittämään tietä mutta päätti kääntyä takaisin havaitessaan meidät. En aikaisemmin ole lumikkoa nähnyt luonnossa. Pääsimme seuraamaan peltoaukean yläpuolella pyydystämistä yrittävää pöllöä melko pitkän aikaa ennen kuin se lensi kauemmas ja kettu livahti sillan pielestä alas tieltä.

Kuuluisin somerolainen lienee Rauli ”Baddig” Somerjoki, Hirsjärvellä syntynyt ja siellä kansakoulussa laulajanuransa aloittanut suomalaisen musiikin suuri vaikuttaja. Hänen laulujaan hyräilen vieläkin; Fiilaten ja höyläten, Bensaa suonissa, Laivat, Tähdet, tähdet ja lukemattomat muut. Somero on muokannut Paratiisi-laulun säettä omiin tarkoituksiinsa muotoon ”Juttu tääl onnistuu”. Somerniemellä on Badding-kioski. Vaikka en olekaan juuri munkkien ystävä, piti toki maistaa Badding-munkkia. Kioski on samassa paikassa, jossa perhe piti kioskia 1962-1975. Vanha kioski kunnostettiin 1997 ja se toimii kesäkioskina edelleen. Nykyisin kioskista löytyy Badding-tietoa ja esineitä. Somerjoen ensimmäisen levytyksen sanat olivat suoraan lakitekstiä. Se oli ehkä syy, miksi Yleisradion ohjelmaneuvosto kielsi levyn esittämisen vedoten sanojen epäsiveellisyyteen. Muut levyn laulut lauloi myös somerolainen M.A.Numminen, joka yhdessä Somerjoen kanssa aiheutti Jyväskylässä skandaalin. En ymmärrä musiikkia ja siksi en käy festareilla ja hyvin harvoin konserteissa. Eräänä vuonna Jyväskylän Kesän ohjelmassa oli Lounaispuistossa M.A.Nummisen konsertti. Poliisit olivat joskus aikaisemmin poistaneet hänet konsertista joten oli ihan paikallaan, että tähän konserttiin poliisit sitten toivat hänet. Niin se aika muuttuu. Musiikin alalta on vielä mainittava Unto Mononen ja Karita Mattila. Myös kirjallisuuden saralla somerolaiset ovat kunnostautuneet; Risto Rasan runoista olen aina pitänyt ja Kaari Utrion kirjoja lukenut samoin kuin Helvi Hämäläisen, joka vietti kesiä ja kirjoitti Somerolla äitinsä sukulaisten luona.

Valtuuston viime kokouksessä päätettiin hyväksyä alijäämäinen tilinpäätös. Vanhaa ylijäämää on varalla myös tulevien vuosien alijäämien kattamiseen. Someron Vanhaintuki ry, joka vuokraa ikäihmisille asuntoja sai avustuksen lainojen korkoihin ja lyhennyksiin. Kotihoidon kuntalisää on alkuvuonna kulunut budjetoitua enemmän ja siihen tarvittiin myös lisämääräraha. Valmistelun kuluessa on pohdittu myös kotihoidon kuntalisän lakkauttamista ja sen saannin ehtojen tarkistamista. Tällainen ohjeistus kaupunginhallitukselta lähti sivistyslautakunnalle. Työllistämispalvelut siirtyivät valtiolta kunnille ja nyt pohditaan yrityksille maksettavien kuntalisien ehtojen päivittämistä vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Salon seudun työllisyyspalvelut etsii pilottihankkeeseen kuntia ja Somero päätti liittyä hankkeeseen.

Luontoretkeilijälle on tarjolla Häntälän notkojen skottilaista maisemaa, Iso-Valkeejärven kristallinkirkasta järveä, Pontikkapuron tulipaikkaa ja Nakkivuoren kallioseinämän kiipeilyreittejä sekä Paimionjoen melontaa kesällä ja lumikenkäilyä talvella. Lähempänä keskustaa voi kiertää Akustinpuistossa kirjaston penkkilenkkiä bongaillen kirjavinkkejä. Rantatuvan kohdalla joella järjestetään ensi lauantaina ankanuiton kilpailu. Myöhemmin tässä kuussa esiintyy mentalisti Pete Poskiparta ja torilla on Kuule mua -tapahtuma, jonka vetonauloina ovat tubettaja Tinke ja somevaikuttaja Herbalisti.

Soini

 

Sodankylästä etelään sai ihailla tienvarsien puna-apiloita, siankärsämöitä ja päivänkakkaroita. Mäntykankaiden kanervat alkavat olla kauneimmillaan. Etelämpänä sitten jättipalsami kukkii laajoina kasvustoina. Sekin on haitallinen vieraslaji. Sen hävitttäminen on huomattavasti lupiinia helpompaa, koska se on yksivuotinen. Vain leikkauskeväänä itämättömät siemenet tuottavat kasvin seuraavana kesänä. Hävittämiseen ei tarvitse siis sitoutua pitkäksi aikaa. Soiniin ajeltiin lähes koko ajan taukoamattomassa sateessa. Eläinhavainnot jäivät silloin vähiin. Joutsenperhe lensi kohti etelää ja kurkia näkyi pelloilla. Ne ovat levinneet jo koko maahan.

Soinin kunnantalon vieressä on Kuninkaantupa. Retkeilyreittien joukossa on Kuninkaanpuiston ja Kuninkaanjoen reitit. Kuninkaanjoki alkaa Kuninkaansuolta ja sen alkupäässä on Kuninkaankivi. Vuodelta 1568 olevassa asiakirjassa on nimi Kunnga ioki ja vuonna 1581 sama paikka kirjoitetaan Konungsåby eli Kuninkaanjoen kylä. Kylän asukkaana mainitaan jo 1560 Peder Konung. Hän ei ole niin merkittävä henkilö kuin Kustaa Vaasa, joten tarina kertoo, että kuningas olisi käynyt metsästysretkellä seudulla, juonut Kuninkaanjoesta ja jättänyt tarinan elämään. Kustaa Vaasa vietti Suomessa vuoden Suuren Venäjän sodan (1555-1557) aikana. Silloin olisi toki ehtinyt käydä salomailla metsästämässäkin. Kaikki eivät tähän tarinaan usko vaan nimelle on kehitetty myös vaihtoehtoisia selityksiä. Kylän karjaa paimentavien paimenten pomoa on nimitetty vall-kung -nimityksellä. Alajärven ruotsinkieliset olisivat siis paimentaneet karjaansa Kuninkaanjoen alajuoksulla. Myös on veikkailtu, että joki olisi ollut vanha rajajoki hämäläisten ja karjalaisten erämaanautintojen välillä. Ehkä jopa rajajoki Novgorodin suuntaan. Nimitys Soini seudulle tuli vasta 1800-luvulla kunnan itsenäistyttyä 1868. 1700-luvulla seutu oli tervanpolttoaluetta. Tervanpoltto on saanut muistomerkin Liikekeskuksen aukiolle. Talvisodassa soinilaiset sotilaat palvelivat Jalkaväkirykmentti 30:ssä, jonka komppanianpäällikkönä oli runoilija Yrjö Jylhä. Taipaleenjoen taistelussa komppanian tappiot olivat niin suuret, että jatkosodassa joukko-osastoja ei enää koottu saman kunnan asevelvollisista. Jos Linna olisi kirjoittanut Tuntemattoman sotilaan talvisodasta, siinä ei puhuttaisi niin monia murteita. Jatkosodan aikana haluttiin varmistaa, ettei mikään kunta kokisi kohtuuttoman suurta menetystä vaikka suuri osa komppanian miehistä kuolisi tai haavoittuisi. Monessa kunnassa on säilynyt vaivaisukkoja, jotka keräsivät almuja köyhille. Soinissa on 1854 Matti Taipaleen veistämä vaivaisakka. Akka on puolitoista metriä korkea eli tuon ajan keskimääräisen naisen pituinen. Matti Taipaleelle maksetusta palkkiosta on erilaisia tietoja. Tekijä oli mäkitupalaisen poika, joka kuoli vähän akan valmistumisen jälkeen vain 20 vuotiaana. Akka on saanut matkustella. Se on käynyt kotimaassa vaivaisukkonäyttelyssä ja ulkomailla Italiassa saakka ja se on päässyt postimerkkiin.

Aika monet kunnat ovat nettisivuilleen laittaneet vähän monimerkityksisen moton. Niin myös Soini, joka on ”Luonnostaan huipulla”. Kuntalaisia motivoidaan liikkumaan. Koko kesän ovat käytössä kuntolaatikot, Liike kuuluu kaikille ja Mestaripyöräilijä-kampanjat ja elo-syyskuussa vielä Kepeät kierrokset urheilukentällä. Kirjasto mainostaa Lukuloikkaa lapsille, nuorille ja perheille. Samalla kirjastossa voi tutustua Heikki Lehtomäen näyttelyyn. Heinäkuun viimeisenä päivänä vietetään marginaalimusiikin festivaalia Puuhi-juuret 2026. Soinilaisten muusikoiden ilta on elokuussa. Kunnalla menee hyvin. Viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen. Naapurikunnalla ei mene yhtä hyvin. Soini ei ole kiinnostunut kuntaliitoksesta. Isompaan konkurssikypsään kuntaan liittyminen ei pienelle kunnalle lupaa mitään hyvää. Seuraavien kunnallisvaalien jälkeen valtuuston enemmistö on isosta kunnasta ja palvelut pelastetaan sinne. Soinin valtuusto hyväksyi Yrityslaakson asemakaavan. Suunnitteilla on ulkokuntosali, johon haetaan investointitukea. Omaa rahaa hankkeeseen käytetään 15300€, jos hanke saa tukea Elinvoimakeskukselta. Lisäksi päivitettiin metsä- ja hyvinvointisuunnitelmat.

Sodankylä

  

Ravintoloiden ahdingosta on uutisoitukin. Koppimopoilijalle se näkyy lyhentyneinä aukioloaikoina ja kokonaisina päivinä, jolloin kahvila on kiinni. Epävarmuus pitää kukkaron nyörit tiukalla, vieraan työvoiman palkkaaminen ei vähentyvän kassavirran vuoksi ole mahdollista eikä yrittäjä jaksa ilman lepopäiviä. Siksi koppimopoilija syö eväitä parkkipaikoilla tien varressa. Samalle pätkälle voi sattua kokemuksia ääripäistä. Tällä pätkällä kohtasimme reissun tähänastisen parhaan hinta-laatu-suhteen majoituksessa ja toiseksi huonoimman. Vaikea kuvitella, että enää loppumatkasta tapaisimme parempaa. Rovaniemeltä varasimme reissun toiseksi parhaaseen majoitukseen yön. Avaimia hakiessamme henkilökunta siirsi meidät parempaan huoneeseen samalla hinnalla. Sillä tempulla pääsi parhaaksi. Harmi, ettei Lapissa ole enää kuin neljä käymätöntä kuntaa. Poroja näimme kiitettävästi. Aluksi ihmettelimme, miksi vastaantuleva auto vilkutti valoja. Mikä meissä on vikana? Mutkan takaa tuli näkyviin porolauma keskellä tietä. Seuraavan valojen vilkuttelijan jälkeen tiesimme varautua niihin ihan ihmettelemättä. Pudasjärveltä Ranualle näimme enemmän poroja kuin ohittavia autoja. Tämä on juuri se asia, miksi koppimopoilu on niin nautittavaa ja miksi Lappi on niin ihana.

Ancylusjärvi (noin 7000-6000 eKr) ulottui Sodankylään saakka. Tämän kauden loppuvaiheessa on hirvi ehtinyt levitä seudulle. Rakkokankaalta on poikkeuksellinen löytö. Käyräteräisen eläinpääkoristeisen punaliuskeveitsen lisäksi siihen kuuluu jäännöksiä kymmenkunnasta kiviesineestä, jotka on poltettu ja rikottu perusteellisesti. Syytä moiseen menettelyyn voi vain arvailla. Kelukosken voimalaitoksen vaikutusalueelta tutkittiin kivikautista asuinpaikkoja ja pyyntikuoppasysteemi. Kuoppasysteemi on tehty suoaukeiden välisille hiekkakaarroille, jolloin saaliseläimet ovat joutuneet niihin yrittäessään Sattasjoen pohjoispuolen kulkureitille. Alueelta löytyneet palaneet luut olivat kuluneet majaville, peuroille ja hirville. Neulanniemen asuinpaikka määriteltiin lyhytaikaiseksi pyyntiasuinpaikaksi. Poikamellan asuinpaikalta tutkittiin kolme tulisijaa ja löydettiin kvartsia ja keramiikkaa, joiden perusteella veden alle jäävä asuinpaikka todetiin kivikautiseksi. Kelukosken asuinpaikka oli säilynyt varsin hyvin ja siinä riittäisi tutkittavaa. Se tuhoutui, kun voimalaitos rakennetaan 2001. Autiokentän kivinen eläinaiheinen veistos edustaa laajalle levinnyttä eläintaiteen perinnettä. Myös pronssikautisia esineitä on löydetty alueelta. Uusi aika tuli Sodankylään viimeistään silloin, kun 1912 sinne vedettiin lenntäinlinja. Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta. Lappi on suurten kuntien luettelossa hyvin edustettu, kymmenestä suurimmasta seitsemän on Lapissa. Koska kunnassa on tilaa, sinne mahtuu osa Urho Kekkosen kansallispuistoa, Sompion luonnonpuisto ja osa Saariselän tunturialuetta. Porttipahdan ja Lokan tekoaltaat ovat keskustasta pohjoiseen. Lokan alle jäi Suomen suurin suo, Posoaapa, ja kolme kylää. Soita toki jäi suojeltavaksikin. Ilmakkiaavan ja Viiankiaavan soidensuojelualueet edustavat pohjoisen suomen tyypillisiä aapasoita. Sodankylän elokuvajuhlat ovat toistuneet vuodesta 1986 asti ja kansainväliset kullanhuuhdontakisat ovat vielä vanhempaa perua. Kunnan talous on hyvällä tolalla. Sodankylän kunnan viime vuosi oli ylijäämäinen. Valtuusto käsitteli myös kunnan kaivosohjelmaa. Sodankylässä on useita kaivoksi ja niiden toiminta halutaan sovittaa ympäristön ja paikallisyhteisön hyvinvointiin. Valtuustoaloitteessa ehdotettiin maa- ja metsätalouden sekä luontaistalouden opintoja peruskouluun. Asiaan suhtauduttiin myötämielisesti. Edellytyksenä on, että joku opettaja on asian opettamisesti kiinnostunut. Valinnaiskursseja voi opetussuunnitelmaan lisätä joka vuosi. Oma kokemukseni on vähän kelju. Kollega oli innostunut toisen maailmansodan kurssista ja sai markkinoitua sen oppilaille todella tehokkaasti. Sitten hän vaihtoi koulua ja jätti kurssin perinnöksi meille kahdelle, jotka emme olleet vähääkään kiinnostuneita asiasta. Onneksi nuorempi kollega hoiti homman. Sitoutunut opettaja on ensiarvoisen tärkeä valinnaiskurssien onnistumiselle. Kuuluisista sodankyläläisistä voi mainita Andreas Alarieston, joka saavutti mainetta 1970-luvulla, kun naivismi oli nouseva taidesuuntaus. Hän oli itseoppinut taiteilija ja piti ensimmäisen virallisen näyttelynsä 75-vuotiaana. Minuakin on houkuteltu taideseuran jäseneksi. Voisikohan sitä kokeilla, millaisia teoksia saisi ensi kesäksi seuran näyttelyyn. Silloin olen samanikäinen kuin Alariesto ensinäyttelynsä aikoihin. Kirjallisuuden alaa edustaa Minna Rytisalo, jonka esikoisteos Lempi oli ehdolla useampaankin palkintoon. Kirja kertoo Lempin tarinan kolmen hänelle läheisen ihmisen näkökulmasta. Kirjan rakenne on tehokas. Se korostaa sitä, miten erilaisen kuvan eri ihmiset Lempistä ovat saaneet. Tunteet vaihtelevat kertojasta riippuen rakkaudesta ja ihailusta kateuteeen ja vihaan. Teosta voi lämpimästi suositella.

Siuntio

  

Alunperin ajattelin, että ajamme Sipooseen lauantaina, yövymme siellä ja sunnuntaiaamun hiljaisessa liikenteessä ajelemme sitten jotain reittiä Helsingin ohi Siuntioon. Sipoossa olimme kuitenkin yllättävän aikaisin alkuiltapäivästä. Olemme tänä kesänä ajelleet aika paljon pohjoisessa ja siellä paikkakuntien välimatkat ovat ihan toista kuin etelässä. Olin katsellut kepsin tarjoamia vaihtoehtoisia reittejä Sipoo-Siuntio välille ja ne kaikki tuntuivat ahdistavilta. Valitsin kuitenkin selkeimmän ja pisimmän. Kiljava Resortin seutuvilla ajattelimme sitten jäädä yöksi. Saimme avaimet viihtyisään, tilavaan huoneeseen ja hetken sitä katseltuamme ajattelimme, että vielä kohtuuhiljaisen lauantai-illan liikenteessä voisimme ajella Siuntioon. Hyvä niin, koska seuraavan aamun liikenne ei todellakaan ollut hiljaista sunnuntaiaamun liikennettä vaan jono toisensa jälkeen sai meidät kiinni ja väistelimme niitä bussipysäkeille hyvin ahkerasti. Illalla helteinen keli ei viilentynyt edes sateessa. Sade taukosi sen verran, että näimme pari kaurista melko kaukana pellolla. Sunnuntaina poispäin ajellessa sateli niin reilusti, että paikoilla, missä aikaisemmin olemme nähneet kauriita, ei niitä nyt ollut.

Siuntio on ollut asuttua kivikaudelta saakka. Krejansbergetin huipulla on pronssikautisia hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita. Skällbergetin muinaislinna on rautakautista perua. Tanska teki ristiretkiä 1200-luvulla seudulle. Asiakirjoihin Siuntio pääsi 1382. 1400-luvulla rakennettiin Suitian kartano ja Sjundbyn kartano. Siellä ovat vierailleet Ruotsin kuningatar Kaarina Maununtytär ja kuvataiteilija Helene Schjerfbeck. Porkkalan vuokra-alueeseen kuului noin neljäsosa Siuntion kunnan alueesta. Siuntiossa on mietitty kuntaliitosta mutta päätöstä ei saatu ajoissa tehtyä ja niinpä kunta jatkaa itsenäisenä. Viime vuonna tilinpäätös kääntyi ylijäämäiseksi edellisvuoden alijäämäisen tilikauden jälkeen. Kunnan taseessa on reiluhkosti puskuria edellisten vuosien ylijäämistä joten kuntaliitokselle ei ole kiirettä. Samassa kesäkuun kokouksessa yritettiin päättää myös kuntastrategiasta. Asia jätettiin kuitenkin pöydälle ja siihen palattiin ylimääräisessä valtuuston kokouksessa. Strategiaan ehdotettiin lukuisia muutoksia, joista vain arvojen selitysten poisjättäminen sai riittävästi kannatusta. Katsoin luonnoksen ja minunkin mielestä ratkaisukeskeisyyden, kaksikielisyyden, osallisuuden ja ympäristötietoisuuden selitykset vaikuttivat vähän kököiltä ja rajaavilta. Ehdottomasti parempi, että jokainen voi määritellä valitut arvot omalla tavallaan ja käyttää sitten niitä perusteluina.

Siuntiossa on tehty työläisnaisten lomatoiminnan historiaa. Miina Sillanpään johtama Helsingin palvelijataryhdistys osti 1921 huvilan Siuntiosta lomakodiksi. Entisestä Haneborgin huvilasta tuli Lepopirtti. Asiaa vastustettiin ankarasti. Kotiapulaisten mahdollisuus lomaan ajan ja rahan puutteen vuoksi oli tuohon aikaan toki rajallinen ja siksi Lepopirtissä oli myös Helsingin sairaaloiden lähettämiä kuntoutettavia potilaita ja muita lomailijoita. 1970 alue laajeni Siuntion kylpyläksi, joka kauppojen jälkeen toimii nykyään Hotelli Siuntiona. Aleksis Kivi asui 1864-1871 Siuntiossa Fanjunkarsin sotilatorpassa. Siksi kunta on nimennyt yhden kouluistaan Aleksis Kiven kouluksi. Myös luontokohteista kiinnostuneille seudulla on nähtävää: Pytbergin tammimetsä, Torsgårdin metsä ja Siuntiojoen pääuoman ja kuuden sivujoen alue. Siellä on alkuperäinen luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Keskiaikaiset markkinat pidetään elokuun alkupuolella.

Sipoo

  

Sipoosta ensimmäisenä tulevat mieleen Sibbo-Vargarna ja ne kuuluisat kanat, jotka sanovat tak, tak tai ehkä tack, tack. Kesä alkaa kääntyä satokautta kohti. Viljapeltojen lukemattomat vihreän, keltaisen ja ruskean sävyt vaihtelivat tienvarsien pelloilla. Horsma, pietaryrtti ja mesiangervo reunustivat pientareita. Pohjoisempana ne olivat vallanneet jo kokonaisia peltoja. Täällä kesannolle jääneitä peltoja oli vähemmän ja niillä kukki monipuolisempi kasvilajisto. Sipoosta on tehty joitakin kivikautisia löytöjä. Siitepölytutkimuksen perusteella maata on viljelty jo 800-1000-luvuilla, Hämäläisten on arveltu siirtyneet seudulle 1000-luvun tienoilla ja ruotsalaisasutuksen 1300-luvulla. 1600-luvulla perustettiin lukuisia aateliskartanoita ja 1700-luvulla alkoi orastaa teollinen tiilenvalmistus. Ruotsalaisasutus syrjäytti vanhan hämäläisen asutuksen ja kunta oli 1950-luvulle saakka ruotsinkielinen. Sitten se muuttui kaksikieliseksi ja nykyisin suomi on enemmistökieli. Väestönvaihtoa vai mitä? Vaakunan susi-aihe on perua tarinasta, jonka mukaan asukkaat seudulle tulivat viikinkialuksella, jonka keulassa oli suden kuva. Nuuksion ohella Sipoonkorpi on pääkaupunkiseudun viimeinen rakentamaton ympäristö. Se ulottuu myös naapurikuntien alueille. Pikku Myylle vaikuttavimman äänen antanut Elina Salo on syntynyt Sipoossa. Uudet tallenteet ovat saaneet eri äänet ja tiedän ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että nyt ne on pilalla. Onneksi Elina Salon ääni on tallella jo aikaisemmin hankituilla levyillä. Myös Kiba Lumberg, kirjailija ja kuvataitelija, on sipoolainen.     

Valtuusto kokoontuu juhlatalossa Vanhalla vesitorninmäellä. Ajoimme rakennuksen ohi, koska se ei näyttänyt valtuuston arvolle sopivalta. Onhan se komea rakennus, vähän vaan ajan patinoima. Vähän kauempana näkyi upeita saman aikakauden peruskorjattuja taloja, joiden parvekkeista päättelimme ne kuitenkin asuintaloiksi. Onneksi ystävällinen nainen kertoi, että juuri se talo, jonka olimme ohittaneet on valtuuston kokouspaikka. Sitä ei ole vielä ehditty peruskorjata eikä kunnalla ole siihen kyllä varaakaan. Kesäkuussa kokoontunut valtuusto käsitteli viime vuoden tilinpäätöksen. Se oli alijäämäinen eli kunnan velkamäärä lisääntyi eikä kunnan talous ollut tasapainossa. Myös kirjaston ongelmat ja niiden ratkaisu olivat esillä. Nuorten aiheuttama rauhattomuus on aiheuttanut sen, ettei tilaa koeta turvalliseksi. Häiriköille voi antaa porttikiellon mutta sen kynnys on korkea ja se on voimassa vain neljä viikkoa. Nuoret ovat kirjastolle tärkeä kohderyhmä ja heidän viihtyvyyteensä ja häiriköintikäyttäytymisen vähentämiseen halutaan panostaa. Nyt päätettiin kokeilla Nuortenpalvelut ry:n kehittämää Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja -toimintaa. Siihen myönnettiin 20 000 euron määräraha loppuvuodeksi ja mallin soveltuvuuttaa arvioidaan syksyn kuluessa. Sipoon kirjasto ei ole yksin. Muualtakin Suomesta kantautuu kirjastoista huolestuttavaa viestiä. Jossain on jouduttu vähentämään omatoimiaukioloaikoja.

Simo

Simojoen varrelta noin 40 kilometriä rannikolta Tainiaron kivikautisesta kohteesta on tutkittu noin 40 haudoiksi tulkittua kuoppaa. Arkeologinen aineisto painaa satoja kiloja ja lisäksi löydettiin lukuisia tulisijoja. Paikka on ollut asuttuna viitisen sataa vuotta 6500 vuotta sitten. Historiallisen ajan asutus sijoittui jokisuuhun Simoniemen ja Maksniemen rannikkoseuduille. Asutuksen siirtyminen näinkin paljon johtuu maankohoamisesta. Jäätikön massa painoi maanpintaa ja jääkauden jälkeen se on vähitellen kohonnut. Simossa on maankohoamapuisto, joka havainnollistaa ilmiötä. Söimme eväitä puiston parkkipaikalla, koska vieressä oleva Rantakaffila oli kiinni. Voi sanoa, että etsimme kahvilaa ihan simona emmekä löytäneet kuin kiinni olevia. Onneksi oli eväät. Maankohoamapuiston lisäksi voi käydä tutustumassa jääkäreiden etappitien ja Simon kahakan jääkärikämppään. Sinne on pystytetty myös patsas. Kahakassa kuoli yksi jääkäri ja kaksi jäi venäläisten vangiksi. Simon nykyinen keskusta syntyi, kun rautatie pohjoiseen vedettiin Simon halki. Lenkki Simonkylään todettiin liian kalliiksi ja kaupallinen toiminta siirtyi aseman liepeille. Lapin sota koski erityisesti keskustaajamaa ja Maksniemeä. Simojoen sillat räjäytettiin ja joen yli pääsi vain lossilla pitkään sodan jälkeen. Kuntaliitoksia Simossa on mietitty. Simosta 1869 erotettu Kemi on päättänyt anoa kuntajakoselvityksen tekemistä neuvottelematta asiasta ensin naapureiden kanssa. Tavoitteena on myös Simon liittäminen Kemiin, koska Kemillä on taloudellisia vaikeuksia. Simo ei ole asiasta kovinkaan innostunut. Sen mielenkiinto kohdistuu enemmänkin Ouluun päin. Viime kokouksessaan Simo valitsi uuden kunnanjohtajan, jonka määräaikainen toimikausi alkaa ensi vuoden puolella. Aluksi nykyinen kunnanjohtaja antoi suostumuksensa mutta veti sen pois juuri ennen kokousta. Kesäkuun valtuusto hyväksyi Simoniemen asemakaavan muutoksen ja tilinpäätöksen, joka oli ylijäämäinen. Ei yhtä paljon kuin edellisenä vuonna mutta silti positiivinen. Ei ihme, että Kemi katselee kohti naapuria. Maininnan arvoisia simolaisia ovat kulttuurin alalta näyttelijä, teatterinjohtaja ja -ohjaaja, seikkailija ja kirjailija Aarne Orjatsalo. Häntä pidettiin aikansa parhaana näyttelijänä. Hänen uransa Suomessa tyssäsi sisällissotaan. Siihen osallistumisen vuoksi hän pakeni aluksi Venäjälle ja sieltä Englannin kautta Yhdysvaltoihin. Hän yritti palata Suomeen 1920-luvulla mutta oikeistoradikalismin nousun vuoksi joutui palaamaan pikavauhtia Yhdysvaltoihin takaisin. Politiikan puolelta tunnetuin simolainen on kolminkertainen pääministeri Martti Miettunen. Hän oli presidentti Urho Kekkosen luottomies. Haluan mainita myös Matti Lacmanin, jonka luentoa olen ollut kuuntelemassa. Ihan hyvä luento. En vaan enää muista, mistä aiheesta.

Siilinjärvi

  

Asbestikeraamiikan ryhmä jaetaann Yli-Iin Kierikin ryhmään ja Siilinjärven Pöljän ryhmään, jolle on ominaista hyvin ohutseinaisten ruukkujen suuosan vahvistaminen taivuttamalla reuna sisäänpäin. Nyt tiedetään, että vaikka asbestikuitu mahdollistaa ohutseinämäiset saviastiat se on myrkyllistä. Siksi arkeologipiireissä kulkee vitsi: "Millä toisella nimelleä kutsutaan asbestikeramiikkaa? Pöljän keramiikaksi." 

Siilinjärven kunnan nimi ei tule siilistä vaan saamenkielen talvikylää tarkoittavasta sanasta tai vaihtoehtoisesti venäläisestä henkilönimestä. Siili on Suomessa paljon myöhäisempi tulokas kuin Siilinjärvi. Kunta perustettiin samoihin aikoihin 1900-luvun alkupuolella kuin Harjamäen piirimielisairaala. Laajimmillaan sairaalassa oli yli tuhat potilasta. 1990-luvulla siirryttiin avohoitopainotteiseen mielisairaanhoitoon ja rahapulallakin oli osuutta asiaan, kun Harjamäen sairaala lakkautettiin 1997. Alueella on nykyisin yritystoimintaa, Harjamäen sairaalamuseo, joka meidän käydessämme oli kiinni, ja Siilinjärven valtuuston kokouspaikka. Hyvin hoidettua ja viihtyisän näköistä aluetta. Siilinjärven työllisyystilanne on hyvä. Syyn näkee, kun tulee Siilinjärvelle idästä. Rikastushiekan läjitysalue näkyy tielle. Myös soranotolla on ollut vaikutusta paitsi maisemaan myös työllisyyteen. Siilinjärveläisillä on ollut tuuria jopa rahapeleissä. Eurojackpottia pelannut porukka sai 92 miljoonaa. Itsenäisyytensä aikana Siilinjärven asukasluku on kasvanut vajaasta viidestä tuhannesta yli 21 tuhanteen. Viime aikoina kasvu on pysähtynyt. Kuuluisista siilinjärveläisistä tunnetuimpia lienevät Sleepy Sleepersien ja Leningrad Cowboysin kanssa yhteistyötä tehnyt Sakari Kuosmanen ja säveltäjä Ahti Sonninen, jonka läpimurtosävellys on Yrjö Kokon kirjaan perustuva baletti Pessi ja Illusia. Se on Suomen menestynein baletti. Uudemmasta musiikista vastaa Turmion Kätilöt -yhtye. Politiikan puolelta voi mainita entisen naapurimme Ari Heikkisen.

Siilinjärven kunnan kotisivuilla pyydetään kuntalaisia tulemaan mukaan vieraslajien torjuntaan. Niistä voi tiedottaa kuntaan tai ehdottaa talkooalueita. Kesäkuun kokouksessa todettiin edellisen vuoden ylijäämäinen tilinpäätös vaikka verotulokertymä oli odotettua pienempi, päivitettiin ilmasto- ja resurssiviisausohjelma sekä hyväksyttiin asemakaavamuutoksia. Asemakaavoilla muodostettiin pientaloalue, teollisuus-, varasto- ja liike- ja toimistorakentamisen alue sekä ranta- ja yleiskaavalla edellytykset monimuotoiselle asumiselle, jotta väestönkasvu mahdollistuu. Matkan luontohavainnoista mielenkiintoisin oli tien yli kaartanut pöllö.

Piippola

  

Piippolassa on yksi Suomen maantieteellisistä keskipisteistä. Sen määrittämiseen on monta eri tapaa. Yksi on sellainen, että leikataan pahvista kartta itärajaa ja meren rannikkoa myöten. Kokeillaan, missä kohtaa se on tasapainossa kepin päässä. Silloin ollaan Piippolan Leskelän kylässä. Ei ihan siinä, mihin tien varteen on pystytetty muistomerkki Suomen keskipisteestä. Paikka muuuttuu pikkuhiljaa maankohoamisen vuoksi. Muistomerkki on rakennettu nykyiselle paikalle, jotta turistien on helpompi päästä sinne. Manner-Suomen keskipiste voidaan määrittää myös siten, että jana Utsjoen Nuorgamista Hangon Tulliniemeen katkaistaan Suomen itäisimmän pisteen ja Oulunsalon väliin piirretyllä janalla. Silloin paikkana on Puolangan Housuvaara. Mahdollista olisi ottaa myös merialueet huomioon. Eihän laskemissa ole jätetty järviäkään pois. Silloin keskipiste olisi Limingassa. Kokonaan toinen juttu on sitten väestöllinen keskipiste. Tämä ns. Weberin piste lasketaan siten, että etsitään paikka, johon kaikilla suomalaisilla olisi keskimäärin yhtä pitkä matka. Tämä piste siirtyy kaiken aikaa noin kilometrin vuodessa, koska väki pakkautuu etelään. 1970-luvulla se oli Luopioisten kunnan Rautajärven kylällä ja 2021 Hauhon Keson kylässä ja siirtyy siis eteläänpäin kaiken aikaa.

Piippolan Leskelän kylässä koko ikänsä viettänyt Pentti Haanpää ei omana aikanaan saanut ansaitsemaansa arvostusta. Sen sijaan nyt hän on saanut nimeään kantavan koulun Piippolaan ja kirjastossa on Haanpäähuone. Ensimmäisen novellikokoelman hän julkaisi 1925 ja häntä verrattiin jopa Aleksis Kiveen. Sen sijaan seuraava teos Kasarmi ja kenttä (1928) tyrmättiin. Kirja perustuu Haanpään omiin armeijakokemuksiin ja siitä vaadittiin poistettavaksi ”brutaaleimpia kohtauksia”. Haanpää kieltäytyi, koska ”Kuvasta ei saa kauniimpaa kuin malli”. WSOY kieltäytyi kirjan kustantamisesta ja sen kustansi pieni vasemmistolainen kustantaja Kansanvalta. Tämä tiesi Haanpään joutumista paitsioon 1930-luvun oikeistolaisessa Suomessa. Hän sai jopa sakkotuomion Tulenkantajat lehteen kirjoittamistaan ”Pulamiehet puhuvat” ja ”Pulamiehet lähtevät liikkeelle” -kirjoituksista. Sen jälkeen Haanpään oli vaikea löytää kustantajaa teoksilleen. Monet hänen kriittisimmistä teoksistaan onkin julkaistu vasta hänen kuolemansa jälkeen vaikka ne oli kirjoitettu jo 1930-luvulla. Gummerus suostui julkaisemaan sellaisia teoksia, joissa ei voisi nähdä poliittisia kannanottoja. Sotakokemuksistaan Haanpää kirjoitti teokset Korpisotaa ja Yhdeksän miehen saappaat. Hänen novellejaan on julkaistu 360.

Emme ajaneet 4-tietä kuin Rantsilasta Pulkkilaan, joten Suomen keskipisteen muistomerkki jäi kuvaamatta. Sen sijaan tielle pilkahti välillä Kortteisen tekojärvi. Rannalle vievällä tiellä oli puomi, joten lähemmäs järveä en viitsinyt kävellä.

Siikalatva

  

Siikalatva on syntynyt vuoden 2009 alussa eli se on yksi Suomen nuorimmista kunnista. Kestilä, Piippola, Rantsila ja Pulkkila päättivät kuntaliitoksesta eikä minkään kunnan oma nimi kelvannut kaikille uuden kunnan nimeksi. Kaikki kunnat sijaitsivat Siikajoen tai sen sivujokien varsilla, joten Siikalatva oli aika osuva valinta. Väkiluvun vähenemistä kuntaliitos ei ole onnistunut pysähdyttämään. Pelastajaksi toivotaan grafiittia, jonka Eu on luokitellut kriittiseksi ja strategiseksi raaka-aineeksi. Sitä on kairauksissa löydetty Kupukasta. Alueella on malminetsintälupa ja siellä on tehty koekairauksia. Löytö on yhtiön mukaan potentiaaliselta kooltaan Euroopan merkittävimpiä. Siitä valmistetaan akkujen anodeja ja vihreä siirtymä lisää akkujen tarvetta. Sen toivotaan tuovan alueelle työpaikkoja, jotka ovat hävinneet, kun turvetuotannosta on luovuttu. Elokuussa pidetään seminaari aiheesta. Kuntaan suunnitellaan myös tuulituulivoimapuistoja. Kaavoitukset ovat menossa. Viime vuosi oli kunnassa talodellisesti odotettua parempi. Tilikausi oli ylijäämäinen, omavaraisuusaste parani, velkaantuneisuus väheni ja lainakanta pieneni. Silti kaikki valtuutetut eivät ole olleet kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistoon tyytyväisiä ja heidän vaihtamistaan puuhataan. Koska kyliä on paljon, myös kesätapahtumia on eri puolilla kuntaa: keppihevoskilpailua, kesäteatteria, lauttaristeilyjä, joogaa ITE-taidenäyttelyä ja vaikka mitä. Pitäjäpäiviä vietetään viikoilla 27-30.

Pulkkila

  

Uljuan tekojärvi rakennettiin 1960-luvun lopulla sähköntuotantoa ja Siikajoen kevättulvien säännöstelyä varten osittain Vornan kylän päälle. Useimmiten tästä vain ajetaan ohi ja tielle näkee vain voimalaitoksen kanavan, joka alittaa tien. Nyt oli tilaisuus käydä taas katsomassa mahtavaa selkää. Reissukaveri jäi koppimopoon. Hänen mielestään portaita oli liikaa, vähän reilu 40 eli vähemmän kuin meille kotiin. Tosin reissukaveri käyttää kotona portaita vain hissin ollessa rikki. Minä yritän edes sen verran kuntoilla. Uljuaa mainostetaan retkeilyyn, kalastukseen ja melontaan ja talvella pilkkimmiseen ja hiihtämiseen sopivana paikkana. Netistä voi ostaa kalastuslupia. Reissukaveri tiesi kertoa, että Uljua on kalaisa järvi. Pulkkila mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1562, mistä voi päätellä, että vakituinen asutus tuli seudulle muutamia vuosia aiemmin. Verottaja löysi uudisasukkaat melko tehokkaasti jo tuohon aikaan. Ensimmäisessä maininnassa paikan nimi on Naaraskoski. Nimi Pulkkila tulee kylän suurimmasta talosta.

Tunnetuista pulkkilalaisista voi mainita Ilmari Kiannon ja Pentti Haanpään, jotka ovat käyneet syntymässä kunnassa. Kianto muutti perheensä mukana pois jo lapsena. Haanpään ei tarvinnut lähteä mihinkään, kun koko kylä liitettiin naapurikuntaan melko pian hänen syntymänsä jälkeen.

Rantsila

                             

  

               

Täällä tien varsilla on monimuotoisuutta. Tässä vain pieni näyte. Huopaohdake tai partasutikukka niin kuin lapsena sitä nimitimme, saa aina hyvälle tuulelle. Myös muita ohdakkeita tien varsilla oli runsaasti. Lehtoakileijaa, niittyleinikkiä, maitohorsmaa ja lukuisia heinälajeja. Etelämpänä se monimuotoisuus on uhattuna. Maaperän yliannos typpeä ei ole eduksi niittykasveille ja lupiinin maaperään erittämä myrkky heikentää muiden kasvien itämiskykyä. Luulin aina, että vain lehtiruusukkeet varjostuksellaan vaikuttavat siihen, että lupiini valtaa alaa. Näin sitä oppii vielä vanhanakin. Lupiini on vähän kuin rasismi. Se käyttää monenlaisia keinoja levitäkseen. Ja vähintään yhtä vaikea torjua. 

Rantsilasta olisi tietysti voinut ottaa kuvia julkisista taideteoksista, joita alueella on todella paljon. Siihen aikaan, kun bussi vielä kiersi Rantsilan keskustan kautta ihailin niitä. Kotiseutuneuvos Helmi Junttila vaikutti siihen, että seudulla on paljon patsaita. Raikkaan urheilutalon edessä olevaa Hirven voi nähdä 4-tieltäkin. Sandelsin ratsastajapatsas oli vanhan bussireitin varrella. Se seisoi edelleen tutulla paikallaan, kun ajoimme siitä ohi. Paikallinen kansakoulunopettaja, maatilan emäntä ja kirjailija Elsa Punkeri on saanut muistomerkin. Hän kirjoitti paikallishistoriaa, runoja ja keräsi alueelta sananparsia ja arvoituksia. Jo aikaisemmin Chrisfried Ganander, joka toimi pappina Rantsilassa, keräsi materiaalia suomalais-ruotsalais-latinalaiseen sanakirjaan. Hän sai koottua 30000 sanaa mutta teos julkaistiin vasta 1900-luvulla. Sen liitteeksi tarkoitettu kansanuskoa käsittelevä Mythologia Fennica hakuteos sen sijaan painettiin 1789. Ansaitusti myös hänen patsaansa löytyy Rantsilasta. Muita patsaita ovat mm. Kylväjä, Lukeva poika ja Raivaaja. Aikaisemmin seudulla on ollut teoksia enemmänkin mutta jotkut niistä on poistettu rikkoutumisen vuoksi, mm Joutsen ja Lehmät.

Siikajoki

  

Olin netistä ihaillut Siikajoen Tauvon hiekkasärkkää ja ajattelimme, että siellä voisi käydä katsomassa dyynejä, maankohoamisen aiheuttamaa saaren muuttumista niemeksi ja ehkä käydä kesäkioskilla jätskillä. Reittiä suunnitellessani totesin, että tie Revonlahdelta Siikajoelle on joskus valittu Suomen huonoimmaksi soratieksi. Se pitäisi siis kiertää. Sitten katselin valtuuston pöytäkirjoja ja kaksijakoisin tuntein totesin valtuuston kokoontuvan Ruukin koululla. Ei siis tarvitse ajaa 8-tietä eikä päästä Tauvoon. Majakka siellä on edelleen mutta tuulivoimalat, joista toisella oli ollut näköalapaikka, on jo purettu. Näköalapaikalle en kaiken aikaa pahenevan korkean paikan kammoni vuoksi olisi tosin kiivennytkään. Ystävien kanssa keskustelimme Eu:nkin havaitsemasta pölyttäjien huolestuttavasta vähenemisestä. Yhdeksi syyksi totesimme lupiinit. Se houkuttelee pölyttäjiä vaikka siinä ei ole mettä ja sen siitepöly on myrkyllistä ja siksi haittaa pölyttäjien lisääntymistä. Se ei kelpaa ravinnoksi perhostoukille ja medettömänä siitä ei ole iloa aikuisillekaan perhosille. Koska kiertelen Suomea, minulta kysyttiin, mihin asti lupiini on levinnyt. Minulla oli mielikuva, että Oulujärven pohjoispuolella sitä en olisi havainnut. Nyt päätin tutkia asiaa. Kinnulan seutuvalla yhtenäiset kymmeniä kilometrejä pitkät lupiinikasvustot, joita katkoivat vain sivuteiden liittymät, alkoivat harventua. Lestijärven mäntykankailla niitä ei näkynyt lainkaan. Asutuksen kohdalla niitä taas ilmestyi. Tuli mieleen, että niiden leviämisen estämiseksi Kinnulan pohjoispuolella riittäisi, että postilaatikolla käydessään ihmiset poimisivat näyttävät kukkakimput näköpiirissä olevista lupiineista. Muuutaman vuoden kuluttua siellä olisi torjuttu yli puolet kasvustoista. Kinnulan eteläpuolella kasvi on levinnyt niin laajalle asumattomienkin korpitaipaleiden laidoilla, että sillä keinolla hävitetyksi saisi ehkä vain 10% kasvustoista. Olisihan sekin alku. Minulla on nykyisin kävelylenkeillä aina sakset mukana. Vaikka en punkkipelon vuoksi kahlaa pitkälle, niin ainakin reitin lähellä olevat lupiinit eivät tänä vuonna tee siementä.

Siikajoen pitäjä perustettiin 1600-luvun lopulla ja silloin siihen kuuluivat jokivarren alueet Pyhäntää myöten. Kaikki siitä eronneet kunnat eivät ole liittyneet takaisin. Historia vyöryi seudulle venäläisen sotaväen myötä. Suomen sodan alkuvaihe oli pelkkää perääntymistä. Sodan ensimmäinen varsinainen taistelu käytiin 18.4.1808 Siikajoella. Vaikka ruotsalaisilla joukoilla oli ylivoima eikä taistelu ratkaissut mitään, oli sillä psykologinen merkitys. Venäläisille pystyttiin panemaan kampoihin. Suunnitelmissa ollut vyörytys etelään ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Kuntaliitoksista johtuen Siikajoella asutaan kylissä. Siksi myös pitäjäpäivien tapahtumat kuun vaihteessa sijaitsevat eri puolille kuntaa. Tänään Siikajoen kylällä hautausmaakierroksella keskitytään Ylipään joen eteläpuolisen osan väkeen ja heidän tarinoihinsa, Ruukin kylältä lähdetään Tiperon muinaismuistokohteille, missä arkeologit selittävät alueen historiaa ja Paavolan nuorisoseurantalolla lauletaan rakkaudesta ja elämästä. Viikko jatkuu lukuisilla tapahtumilla eri puolella kuntaa ensi sunnuntaihin saakka. Kylien asukasluku tosin vähenee kaiken aikaa. Siksi kunta joutuu lakkauttamaan Luohuan koulun ensi vuoden elokuun alusta lukien. Perusteluina on oppilasmäärän väheneminen, kunnan taloudellinen tilanne (työttömyys, valtionosuusleikkaukset) ja koulurakennuksen peruskorjaustarve. Vanhin osa on rakennettu 1898. Koulua on laajennettu vuosien varrella ja nyt kokonaisuus tarvitsisi peruskorjausta. Oppilaat kuljetetaan Paavolan koululle, missä on odotettavissa olevalle oppilasmäärälle hyvin tilaa. Valtuustossa eri mieltä olevat jäivät vähemmistöön. Rakennukselle mietitään jatkokäyttöä.

Siikainen

  

Pakoputki korjattu. Siikaisiin ajateltiin lähteä sunnuntaina, koska tie 23 Petäjävedelle on arkena aika ikävä ajettava. Tässä on nyt kökitty kotona juhannus ja hyviä hiljaisia ajopäiviä on jäänyt väliin niin lähdettiin arkena. Heräsin niin aikaisin, että liikenne länteen oli vielä hiljainen. Haapameän jälkeinen tiesortuma on korjausvaiheen 2-vaiheessa. En osaa sanoa, mitä korjauksesta vielä puuttuu. Tietä pääsi ihan hyvin ajamaan. Kesä on kukkeimmillaan. Tienvarsien haitalliset vieraslajit levittäytyvät pientareiden niiton takana metsien siimekseen. Paikoitellen näkee muutakin: päivänkakkara, harakankello, lehtoakileija useissa väreissä, kielot ovat jo ehtineet kukkia. Aiemmin tie 270 on kulkenut upean vanhan jättimäisistä kivistä tehdyn sillan yli. Nyt komea silta näkyi uudemmalta tieltä. On se jyhkeä.

Siikaisten synnystä on olemassa runo 1840-luvulta. Se perustuu vanhaan muistitietoon ja sen mukaan kunnan nimi Siikainen johtuu siitä, että asukkaat olisivat tulleet Siikajoelta. Yritin internetin tietojen perusteella tarkistaa asiaa. Vähän hataraksi jäi tiedon varmistaminen. Siikaisten kunta perustettiin 1871 Siikaisjärven ympäristöön. Perustamista oli mietitty jo aiemmin mutta 1866-1869 nälkävuodet viivyttivät hanketta. Kuntaliiitoksia on viimeksi mietitty 2014. Pikaisesti niihin ei ole tarvetta sillä viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen. Siikainen mainostaa itseään sillä, että siellä voi asua ”keskellä ei mitään mutta lähellä kaikkea”. Kyliä on useampia, kouluja vain yksi eikä sekään järin suuri. Valtuusto kokoontuu Metsätähden ruokalasalissa. Kuvaa ottaessamme siellä oli väkeä töissä, koska päiväkoti Pikku-Santra tarvitsee ateriansa. Viime vuonna valtuustoaloitteessa ehdotettiin talkootyöpalkintoa, joka koostuu kiertopalkinnosta ja rahasummasta. Palkinto jaetaan Siikaisten päivänä, joka tänä vuonna pidettiin kesäkuun alussa. Yritin etsiä palkinnon saajaa siinä onnistumatta. Onnea kuitenkin. Vapaaehtoistyö on tärkeä yhteisöllisyyden ja luottamuksen kasvattaja. Siikainenkin on niitä kuntia, joiden asukasmäärä tuplaantuu kesäisin. Kesäaikana aktiiviset kylät ja yhdistykset järjestävät monenlaisia tapahtumia. Sammin kylällä voi käydä tutustumassa vanhoihin koneisiin, traktoreihin ja maamoottoreihin. Siellä on myös perinnetapahtuma ja tanssit heinäkuun alussa. Syksyllä järjestetään traktorien mäkivetokisat. Myös Leväsjoen kylällä tapahtuu. Kyläyhdistyksen kesätapahtuma oli juhannuksena. Sotepiste on kesätauolla mutta perjantaisin terveyspalveluauto käy Siikaisissa. Myös museo avaa ovensa kesäsunnuntaisin. Liikkujille on tarjolla kuntosuunnistusta ja järviuimakoulua.

Sievi

  

Kun olimme päässeet tieltä 19 vähän hiljaisemmalle tielle, päätimme pysähtyä Kauhavalla tasaamaan hengitystä. Lähtiessämme jatkamaan matkaa kohti Sieviä, koppimoposta kuului omituinen ääni, johon reissukaveri kiinnitti huomiota. Jokaisessa ylämäessä kuului sama ääni. Koska toinen korvani on kuuro, minun on vaikea paikallistaa äänen suuntaa ja tietysti epäilin moottoria. Reissukaveri väitti oitis, että ääni kuuluu enemmän takaa. Tavarat resonoivat muovikoria vasten oli hänen teoriansa. Siirtelimme tavaroita ja laittelimme muovien väliin pehmikettä mutta ääni vain paheni. Jossain vaiheessa aloimme uskoa, että jotain sellaista oli tapahtunut, mikä ei korjaantuisi tavaratilan tyhjentämisellä. Epäilyt alkoivat kohdistua pakoputkeen. Ensi viikolla saamme selvyyden asiasta.

Reissukaveri yhdistää Sievin aina kenkiin, joita hän kehuu erittäin hyviksi. Sievi onkin Suomen toiseksi teollistunein kunta ja keskustan seutuvilla on useita muitakin teollisuuslaitoksia. Seutu on ollut asutettu kivikaudelta lähtien. Kunta itsenäistyi 1867. Sievi mainostaa itseään kuntana, jossa luonto ja palvelut ovat lähellä. Siksi olemme usein pysähtyneet liikenneympyrän lähellä olevaan kahvilaan välipalalle pohjoiseen mennessämme. Toisinaan se on ollut ensimmäinen mahdollisuus. Kunta käyttää nimensä merkitystä sujuvasti tiedotuksessaan: kuntastrategian nimi on Sievin ja kiehtovin kuntatarina ja kesäesite on nimeltään Suomen Sievin kesä. Kuntastrategian keskeisiä sanoja ovat rohkeus, positiivisuus, avarakatseisuus ja ihmisläheisyys. Viime aikoina väestön väheneminen asettaa näillekin tavoitteille haasteita, kun Järvikylän koulu lakkautetaan oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Sama kohtalo on ollut aiemminkin pienillä kyläkouluilla. Toisaalta kunta ostaa maita, joille odotetaan vihreän siirtymän teollisuustuotantoa kaavoituksen jälkeen. Sievin kesän kohokohtana on Muttimarkkinat heinäkuussa. Siellä on odotettavissa katutanssia, markkinahumua ja tietysti muttia. Siihen sanana tutustuin jo lapsena, kun naapuriimme rakennettuun taloon tuli perhe, jossa syötiin muttia aamupalaksi. Äiti tunsi kyllä valmistusohjeen muttei koskaan sitä valmistanut. Paikalliseen taiteeseenkin pääsimme tutustumaan, koska Sievin poikaa Mutti-Mattia esittävä Taru Mäntysen suihkukaivoveistos on kunnantalon edessä. Se näkyy, tosin melko huonosti kuvan vasemmassa laidassa.

Seinäjoki

  

Seinäjoen alue alkoi paljastua Litorinameren aikana noin 2000 eaa ja seudulta on kivikautisen asutuksen merkkejä. Kitinoja – Hanhikoski väliltä on paikallistettu asuinpaikkoja, pyyntikuoppa-alue, rautakautinen löytöpaikka ja historiallinen kalmisto, mikä viittaa siihen, että seudulla on pitkään ollut pysyvää asutusta. Myös Törnävän, Hallilan ja Kivistö alueilta on tehty löytöjä. Teollisen kehityksen alkuunpanijana voidaan pitää Abraham Falanderia, joka perusti 1798 Östermyran ruukin. Ansioistaan hänet aateloitiin Wasastjernaksi. Östermyra on myös nyt jo käytöstä poistunut Seinäjoen ruotsinkielinen nimi. Seinäjoki on nykyisin suomen yksikielisimpiä kaupunkeja eikä tarvitse ruotsinkielistä nimeä. Kunta itsenäistyi 1868 ja kävi läpi kauppala+maalaiskuntavaiheen ennen kaupungiksi tuloaan 1960.

Seinäjoki on nimennyt itsensä Avaruuden pääkaupungiksi. Avaruus tässä yhteydessä ei tarkoittane ulkoavaruutta vaan sitä, että ollaan Pohjanmaalla, missä lakeutta riittää. Kaupungin hallinnollisen keskustan on suunnitellut Alvar Aalto. Siihen kuuuluu kaupungintalon, kirjaston, virastotalon ja teatterin lisäksi myös Lakeuden Risti -kirkko ja seurakuntakeskus. Viime vuoden tilinpäätös oli ylijäämäinen, mikä mahdollistaa asukkaiden mukaan ottamisen tulevaisuuden suunnitteluun. Asukasbudjetti toteuttaa osallistavaa päätöksentekoa. Sen teemana 2025-2026 on ollut lasten ja nuorten hyvinvointi. Asukkaat saavat ehdottaa kehittämiskohteita ja niistä valitaan suosituimmat. Pajuluoman ulkokuntosali sai eniten ääniä ja sen maapohjatyöt on aloitettu. Ulkokuntosali valmistuu syksyllä. Toinen tapa osallistaa ovat asukaskyselyt. Parhaillaan laaditaan suunnitelmaa Sahanlammen kehittämiseksi virkistysalueena. Siitä on suunnittelijoilla kaksi vaihtoehtoa ja asukaskyselyllä selvitetään, mitkä asiat kaupunkilaisia kiinnostavat. Suunnitelmissa on joitakin selviä eroja esimerkiksi sen suhteen tuleeko alueelle kaupallisia palveluita vai ei ja kuinka monta jalankulkusiltaa joen yli rakennetaan sekä pysäköintialueidan sijoittelu ja laajuus. Olisin ehtinyt jättää mielipiteeni kyselyyn. En jättänyt, koska tuskin ikinä käyn alueella. 1970-luvulla siellä todennäköisesti käveltiin, kun veljeni asui Keponkadulla. Seinäjoki on tunnettu tapahtuma- ja urheilukaupunkina. Siellä pidetään Seinäjoen tangomarkkinat, Provinssi ja Solar Sound Festival, joka tosin on tältä vuodelta peruttu. Tunnettuja seinäjokisia ovat liike-elämän uutisissa usein mainitut Jorma Ollila ja Pekka Perä.

Savukoski

Kun koppimopo oli korjaamolla kytkinongelman vuoksi eikä matka edennyt, katselimme miten Savukoskelle satoi lunta. Kunnon takatalvi. Joten ei mitään paineita korjaamollekaan. Ongelman korjaaminen kesti sen verran, että Savukoskella on jo rikottu helleraja useampaan otteeseen. Kesäkin alkaa olla jo aika pitkällä. Voikukkapellot ovat hahtuva-asteella. Niittyleinikki- ja koiranputkipellot kukoistavat kauneimmillaan. Jos sekaan osuu vielä isoja laikkuja metsäkurjenpolvea, värit ovat kuin taulusta ikään. Pientareita on alettu niittää. Samoin heinätyöt ovat hyvässä vauhdissa. Sateessa ajettiin poronhoitoalueella. Porot pitivät myös sadetta jossain eivätkä näyttäytyneet ennen kuin Piispan pysäkin seutuvilla, ensin yksi ja sitten reilu kolmenkymmenen poron tokka. Sen jälkeen niitä näkyi aina, kun oli ehtinyt toteamaan, ettei vähään aikaan ole näkynytkään, sekä yksittäisiä että laumoja. Savukoskella pientareita ja kesannolle jätettyjä peltoja alkoivat reunustaa kullerot. Olen toivonutkin, että Lappiin osuisimme kulleroiden kukinta-aikaan. Ne ovat luonnonkukista kauneimpia. Yritin saada niitä kasvamaan pihallamme, huonolla menestyksellä. Tavallisesti tekstiä kohti on yksi kuva. Kullerot piti kuitenkin ikuistaa myös tänne.

Savukoskelta on löydetty kaksi matalaan veteen uhrattua käyrää tikaria tai lyhytttä miekkaa, jotka ovat peräisin noin vuodelta 300 eKr. Tyyliltään ne ovat Itä-Venäjän Ananjinon kulttuurin piiristä.

Savukoski on todellinen erämaakunta. Se on Suomen harvimmin asuttu. Poroja kunnassa on kymmenkertainen määrä asukaslukuun verrattuna. Joulupukkikin on joutunut muuttamaan Rovaniemen Pajakylään. Hänellä on toivottavasti Korvatunturilla kuitenkin kesäpaikka, mihin hän pakenee hektistä kaupunkiarkeaan muorinsa ja kaikkien tonttujen kanssa. Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Pohjoisosassa on muinaisen jääjärven jäännös, Loitsina. Sen lähellä on kivikautinen asuinpaikka. Savukosken puolella on myös sallalaiselle baarillekin nimensä lainannut Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä. Kyseessä on Suomen pisin paikannimi. Sodan aikana neuvostopartisaanit hävittivät silloisen Seitajärven kylän. Kunnassa onkin useita partisaanien uhreille pystytettyjä muistomerkkejä. Kuuluisista Savukoskelaisista voi mainita Moskun eli Aleksi Hihnavaaran, josta on tehty elokuva. Reissukaveri ei juurikaan elokuvia itselleen ostanut mutta Mosku hänen kokoelmastaan löytyy. Toinen paikallinen kuuluisuus on Sau-herra, Kaleb Kabriel Savukoski, jonka ansioksi on laitettu Savukosken pitäjän perustaminen. Hänen elämästään on Hannele Pokka kirjoittanut kirjan.

Savukoski on julistautunut Suomen Eräkunnaksi. Viime vuonna pidetyssä juhlassa syötiin Korvatunturin koulun keittiön ja Savukosken Marttojen keittolounas ja jälkiruokana oli nokipannukahvia. Eri puolella Suomea kunnat ovat julistautuneet milloin minkäkin teeman pääkaupungeiksi. Savukoski on ylpeä siitä, että se on kunta ja siksi se julistautui Eräkunnaksi. Kyseessä ei ole vain matkailuvaltti vaan tahtotila ja valtuusto onkin päättänyt suhtautua kielteisesti uraanin ja toriumin etsintään ja kaivostoimintaan. Heinäkuun alussa juhlitaan Savukosken kunnan perustamisen 110-vuotisjuhlaa kokonainen viikko.

 

Savonlinna

  

Savonlinnaan kepsi olisi ohjannut Mikkelin kautta. Valitsimme reitiksemme Saimaan kiertämisen. Miten upeita maisemia. Tarkoituksena oli, että Lappeenrannassa ja Imatrallakin ajaisimme mahdollisimman lähellä Saimaata. Toisin kävi. Piti käydä tankkaamassa ja sitten ajoimme vain isoa tietä. Ystävällisesti tien pitäjä oli kertonut, mikä silta ylittää Saimaan kanavan. Kaiteet estivät näkemästä sitä. Reissukaveri kertoi nähneensä vilauksen. Savonlinnassa ei valitsemassamme hotellissa enää meidän sinne tullessamme ollut ruokailumahdollisuutta mutta neuvottiin ystävällisesti torille. Sieltä löytyi herkullinen muikkuannos. Kun henkilökunta tuli kyselemään jälkiruokatoiveita, kerroimme menevämme etsimään lörtsyjä. Ystävällinen viereisen pöydän asiakas kertoi, että torikahvila, josta lörtsyjä olimme edellisellä vierailuilla saaneet, on jo kiinni. Tutustuimme kuitenkin toriin. Cafe & Bar Mirrissä kehuttiin heidän omaa leivonnaistaan. Mielestäni Savonlinnassa turistin tulee kuitenkin yrittää saada lörtsyjä. Tarjoilija oli ilmiselvästi ylpeä perinneruuasta ja opasti minut Lippakioskille, mistä kyseistä herkkua oli saatavilla vaikka torin lörtsykahvila olikin kiinni. Lörtsyjä saa nykyisin muualtakin mutta aitojen savonlinnalaisten veroisia ne eivät ole. Savonlinnan kaupungintalo teki vaikutuksen mahtavuudellaan. Samoin Laitaatsalmen sillat. Reissukaveri arvelikin, että se on rakennettu niin korkealle, jotta lentokoneet pääsevät siitä ali. Saimaan syväväylä kulkee sillan ali ja on parantanut vesiliikenneturvallisuutta.

Pellossalmella ja Tynkkylänjoella on kaivettu kivi- ja rautakautisia asuinpaikkoja. Keskiajalla Savonlinnaan oli jo tie. Olavinlinna on rakennettu 1400-luvulla. Myöhemmin sitä paranneltiin ja enimmillään siinä oli viisi tornia joista yksi purettiin jo 1700-luvulla. Linna suojasi rajaa ja vesireittiä Novgorodin tasavallan ja nousevan Moskovan ruhtinaskunnan uhkaa vastaan. Paikka valittiin siksi, että voimakas virta ei talvellakaan jäätynyt. Sen valloittaminen oli siten käytännössä mahdotonta. Sitä kyllä vihollinen oli yrittänyt jo 1400-luvulla onnistumatta. Kustaa Vaasan aikana hallinto järjestettiin voutikunniksi, jotka vastasivat linnaläänejä. Savonlinna oli näistä yksi. Raja siirtyi myöhemmin idemmäs ja linnan merkitys väheni. Sen rakentamisen ja kunnostamisen yhteydessä alueelle oli kuitenkin syntynyt merkittävästi asutusta ja Savonlinna sai kaupunkioikeudet 1639. Sotaväen hankinnassa siirryttiin ruotujakolaitokseen 1600-luvun loppupuolella. Kaarle XI:n suunnitelmana oli, että jokainen lääni varustaa 1200 miehen rykmentin. Savonlinnan läänissä päästiin vuonna 1681 vain 822 ruodun vahvuuteen. Ruotuun kuului keskimäärin neljä taloa ja niiden tuli varustaa yksi sotamies. Kruunu lakkautti Savonlinnan kaupungin 1600-luvun jälkipuoliskolla. Suuren Pohjan sodan aikaan Olavinlinna antautui 1714. Rauhassa linna palautui ruotsalaisille mutta siirtyi hattujen sodan seurauksena venäläisille. Kun koko Suomi liitettiin Venäjään Suomen suuriruhtinaskuntana, linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä. Se toimi jonkin aikaa vankilana. 1870-luvulla sitä alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912. Lasten kanssa kävelimme ponttoonisiltaa pitkin tutustumaan linnaan joskus viime vuosituhannella. Kun hallinto alkoi koskea ihmisiä muutenkin kuin vain sotaväenottojen ja verotuksen osalta, alettiin huomata, että virkamiesten pitäisi osata kansan kieltä. Kymenkartanon ja Savonlinnan maaherra totesikin, että lääninsihteerin toimeen valittavalla pitää olla hyvä suullisen ja kirjoitetun suomen kielen taito, jotta hän voi hoitaa tehtäviään.

Valtuustoaloitteissa haluttiin luoda visiota Savonlinna 2040, näkötornia Nälkälinnanmäelle ja puistoruokailun järjestämistä myös Kerimäelle, Punkaharjulle ja Savonrannalle. Itä-Suomen kaupungit tavoittelivat Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa tälle vuodelle. Se meni kuitenkin Ouluun. Sen tilalle syntyivät Kulttuurin unelmavuodet, jotka ovat kiertäneet Itä-Suomen kaupunkeja ja tänä kesänä on Savonlinnan vuoro. Tapahtumia on koko kesäksi: nuorikulttuurifestivaali, runolaulutupa, Sirkan ilta, kirkkovenesoutu, musiikki ja tanssiopiston kevätjuhla, kesän avaus ja lapsille Savonlinnan eläimet. Myös Olavinlinnassa on lasten linnapäivä ja Kadonneen paistin arvoitus -lastenkierrokset. Taas syytetään tyttöä vaikka syyllinen on joku muu niin kuin Balladi Olavinlinnasta -laulussa. Nyt linnaan pääse myös myöhään illalla. Tunnettuista savonlinnalaisista voi mainita Marja-Liisa Vartion, Hannu Salakan ja Joel Lehtosen, jonka Putkinotkon taloon voi käydä tutustumassa.

Savitaipale

  

Vein koppimopon öljynvaihtoon. Se on aina vähän jännittävä juttu, kun ajopelistä voi löytyä vaikka mitä muuta pikku vikaa. Lämmityslaitteen toimimattomuus johtui vaijerin irronneesta kiinnityksestä. Sen korjauksen olin samalla tilannut. Etupyörän laakerin, raidetangon suojakumin, vaihteiston tiivisteen ja renkaiden vaihtotarve tuli sitten vähän puskista. Mutta nyt on hyvä lähteä matkalle ja kohta pääsee taas Lappiin. Jos vaihteistoöljyt olisivat itärajan tuntumaan mennessä tihkuneet tielle ja rattaat pyörineet hetken kuivina, niin maallikkonakin ymmärrän, että matka olisi katkennut siihen. Onneksi on huolehtiva korjaamo. Savitaipaleen kunnantalo löytyi vaivatta. Valtuusto ei vaan kokoonnu siellä vaan koulukeskuksessa. Sinne olikin sitten kepsin ohjeidenkin mukaan hankalampi löytää. Kärsivällinen naisääni käski kääntyä vasemmalle vaikka edessä oli kielletyn ajosuunnan merkki. Koska ihmisiä ei näkynyt ja koulukeskus näkyi selvästi, rikottiin taas liikennesääntöjä. Komea koulu. Pihassa mahtui tekemään uukkarin sujuvasti vaarantamatta ketään tai mitään.

Savitaipaleen Kuolimojärven alueelta on löydetty 3000-1600 eaa ajoitettuja asuinpaikkoja. Ruuniemessä ja Niinivuorella on kalliomaalauksia. Pitäjä perustettiin 1639. Kustaa III:n sodan seurauksena alue siirtyi Venäjälle ja Pietarin puolustukseksi rakennettiin Kärnäkoskelle 1700-luvun lopulla linnoituksia. Savitaipaleella vietti sodan jälkeen kesiään kuvataiteilija Väinö Rautio. Kuvanveistäjä Viljo Savikurki oli syntynyt Savitaipaleella. Hän teki lukuisia sankaripatsaita. Niiden lisäksi hän suunnitteli Savitaipaleen vaakunan. Sen vallikoro viittaa rajaseutuun ja sorkka-aura on vanhaa seudulla käytettyä tyyppiä. Vanhempaa kulttuurivaikuttajapolvea edustaa Taneli Europaeus. Hän oli Lönnrotin aikailainen, kielitieteilijä, arkeologi ja keräili kansanrunoutta. Hän teki seitsemän runonkeruumatkaa Karjalaan, Vienan Karjalaan, Inkeriin ja Viroon. Hän keräsi enemmän runosäkeitä kuin Lönnrot. Kalevalan Kullervo-runot ovat hänen keruumatkansa tuloksia. Europaeuksen keksimiä sanoja ovat mm. eduskunta, esitelmä, harratus, tasa-arvo, toimeentulo ja valtava. Häntä pilkattiin siksi, että hänen mielestään ihmisen alkukoti oli Afrikassa. Siksi hän sai lisänimen Europaeus-Africanus. Pilkalta ei säästy, jos on aikaansa edellä. Siksi kai niin moni on perässähiihtäjä. Elinaikanaan Europaeus ei saavuttanut tunnustusta. Hän kuoli köyhänä ja hänet haudattiin Pietariin köyhien hautausmaalle, mistä hänet siirrettiin Hietaniemen hautausmaalle. Savitaipaleelle on pystytetty Europaeuksen muistopatsas ja perukoulu on Europaeuksen koulu.

Toukokuun kokouksessaan valtuusto käsitteli viime vuoden tilinpäätöstä, joka oli ylijäämäinen. Kunta on tehnyt useana vuonna ylijäämäisen tilinpäätöksen. Omavaraisuusaste oli 78.11%. Etelä-Karjalan kuntien ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistyönä on valmisteltu maakunnallista sopimusta, jonka tarkoituksena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tavoitteena on, että Etelä-Karjalassa jatkossakin olisivat maan hyvinvoivimmat lapset, nuoret ja perheet. Toimilla ehkäistäisiin syrjäytyneisyyttä, yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja itsetuhoisuutta sekä muuta häiriökäyttäytymistä. Hyvinvointijohtaja esitteli sopimusta kokouksessa. Kunnan kesälehti on ilmestynyt. Siinä on lukuisia tilaisuuksia, joista mielenkiintoisin on Nykykansantaiteen näyttely kesä-heinäkuussa.