Simo

Simojoen varrelta noin 40 kilometriä rannikolta Tainiaron kivikautisesta kohteesta on tutkittu noin 40 haudoiksi tulkittua kuoppaa. Arkeologinen aineisto painaa satoja kiloja ja lisäksi löydettiin lukuisia tulisijoja. Paikka on ollut asuttuna viitisen sataa vuotta 6500 vuotta sitten. Historiallisen ajan asutus sijoittui jokisuuhun Simoniemen ja Maksniemen rannikkoseuduille. Asutuksen siirtyminen näinkin paljon johtuu maankohoamisesta. Jäätikön massa painoi maanpintaa ja jääkauden jälkeen se on vähitellen kohonnut. Simossa on maankohoamapuisto, joka havainnollistaa ilmiötä. Söimme eväitä puiston parkkipaikalla, koska vieressä oleva Rantakaffila oli kiinni. Voi sanoa, että etsimme kahvilaa ihan simona emmekä löytäneet kuin kiinni olevia. Onneksi oli eväät. Maankohoamapuiston lisäksi voi käydä tutustumassa jääkäreiden etappitien ja Simon kahakan jääkärikämppään. Sinne on pystytetty myös patsas. Kahakassa kuoli yksi jääkäri ja kaksi jäi venäläisten vangiksi. Simon nykyinen keskusta syntyi, kun rautatie pohjoiseen vedettiin Simon halki. Lenkki Simonkylään todettiin liian kalliiksi ja kaupallinen toiminta siirtyi aseman liepeille. Lapin sota koski erityisesti keskustaajamaa ja Maksniemeä. Simojoen sillat räjäytettiin ja joen yli pääsi vain lossilla pitkään sodan jälkeen. Kuntaliitoksia Simossa on mietitty. Simosta 1869 erotettu Kemi on päättänyt anoa kuntajakoselvityksen tekemistä neuvottelematta asiasta ensin naapureiden kanssa. Tavoitteena on myös Simon liittäminen Kemiin, koska Kemillä on taloudellisia vaikeuksia. Simo ei ole asiasta kovinkaan innostunut. Sen mielenkiinto kohdistuu enemmänkin Ouluun päin. Viime kokouksessaan Simo valitsi uuden kunnanjohtajan, jonka määräaikainen toimikausi alkaa ensi vuoden puolella. Aluksi nykyinen kunnanjohtaja antoi suostumuksensa mutta veti sen pois juuri ennen kokousta. Kesäkuun valtuusto hyväksyi Simoniemen asemakaavan muutoksen ja tilinpäätöksen, joka oli ylijäämäinen. Ei yhtä paljon kuin edellisenä vuonna mutta silti positiivinen. Ei ihme, että Kemi katselee kohti naapuria. Maininnan arvoisia simolaisia ovat kulttuurin alalta näyttelijä, teatterinjohtaja ja -ohjaaja, seikkailija ja kirjailija Aarne Orjatsalo. Häntä pidettiin aikansa parhaana näyttelijänä. Hänen uransa Suomessa tyssäsi sisällissotaan. Siihen osallistumisen vuoksi hän pakeni aluksi Venäjälle ja sieltä Englannin kautta Yhdysvaltoihin. Hän yritti palata Suomeen 1920-luvulla mutta oikeistoradikalismin nousun vuoksi joutui palaamaan pikavauhtia Yhdysvaltoihin takaisin. Politiikan puolelta tunnetuin simolainen on kolminkertainen pääministeri Martti Miettunen. Hän oli presidentti Urho Kekkosen luottomies. Haluan mainita myös Matti Lacmanin, jonka luentoa olen ollut kuuntelemassa. Ihan hyvä luento. En vaan enää muista, mistä aiheesta.