Vuolijoki

 

Paikannimet ovat opettavaisia. Kyltti osoitti Livohkaan. Päätimme olla lähtemättä sinne. Samoin ohitimme Nalkin risteyksen, koska Nalkkiin jääminen ei ollut reissusuunnitelmissa. Risteyksestä Jaalankaan asti on ennätyksellisen monimuotoista päällystevauriota. Kaikki mahdolliset variaatiot; asfaltin katkoksia tien poikki ja pitkittäin, kulumauria, eri kokoisia reikiä asfaltissa, kuoppia, joissa asfaltti oli kuitenkin ehjä, näitä oli sekä keskellä ajorataa että pitkiä pätkiä, joissa toinen pyörä kulki kuopassa ja toinen pyörä paljon ylempänä. Lisäksi edellä lueteltujen yhdistelmiä. Olimme hetken ajatelleet mennä Manamansaloon yöksi. Onneksi jäimme yöpaikkaan ennen tätä tienpätkää, koska tässä joutui ajamaan todella varovasti ja keskittyen. Hyvin nukutun yön jälkeenkin meinasi hermo pettää. Manamansalon maisemat vähän korvasivat vaivannäköä. Tosin tie on tehty samalla logiikalla kuin Judinsalossa. Tie kulkee keskellä saarta eikä rantoja pääse ihailemaan kuin pieninä väläyksinä. Kangasmetsät korvasivat asiaa vähän ja tietysti lossimatka.

Vuolijoella oli menossa kesätapahtuma, jossa oli paljon ja monipuolista ohjelmaa. Keskustelimme sinne menemisestä. Päätimme kuitenkin, että koronan vuoksi emme isoon ihmisjoukkoon mene. Olimmehan käyneet ulkomaillakin. Jotain vastuullisuutta. Oli meillä kertakäyttöhanskoja ja -kasvomaskeja. Niiden käyttäminen ulkoilmatapahtumassa olisi ehkä säikäyttänyt juhlakansaa eikä ihmisten säikyttely kuulu harrastuksiimme. Tapahtumasta pääsimme tosin hivenen nauttimaan, kun vastaamme ajoi pitkä letka vanhoja traktoreita. Riihipihan museon alueella olisi ollut Tonkum-kilpailu. Minulle ihan uusi urheilulaji. Netti kertoo tonkkumin sm-kisoista, joissa heitetään neljän metrin etäisyydeltä lypsykoneen nännikumeja maitotonkkaan. Itsessään helppo laji. Vaikeus syntyy siitä, että tonkan suu on aika pieni. Urheilukilpailuja seuraan hyvin varovaisesti. Tämän lajin yleisöksi olisin mielelläni mennyt. Paikallista taidetta löytyi keskustasta. Veikkaan, että ihan laillinen graffitiseinä.