Upeaa jäkäläkangasta Lapissa riittää. Näissä silmä lepää. Täällä ei tosin tarvinnut varoa poroja. Matkan varrella näimme pari kaurista ja nekin melko kaukana pellolla, missä kurjet hätistivät niitä pois omalta reviiriltään. Lapinsaaria, Lapinlahtia, Lapinjärviä, Lapinkankaita, Lapinkoskia, Lapinkulmia, Lapinmäkiä, Lapinniemiä, Lapinsalmia ja Lapinsaloja on pitkin ja poikin Suomea. Meidän karttakirjassamme on lisäksi Lapinsuo, Lapinperä ja Lapinkannas. Niitäkin voi olla useampia, eivät vain ole mahtuneet tiekartastoon. Ne muistuttavat Suomen omasta imperialistisesta historiasta, jolloin saamelaiset ajettiin pohjoiseen pois entisiltä asuinseuduiltaan. Emmehän me ole syyllisiä siihen, mitä meidän esivanhempamme ovat tehneet. Me vain hyödymme edelleen heidän tekemisistään.
Lapin kunta on herkästi sotkettu Lapin maakuntaan ja siksi on käytetty ilmaisuja Lappi Tl tai Tl Lappi tai Rauman Lappi, mitä se nykyään onkin. Lapin Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöhauta on Suomen ensimmäinen arkeologinen kohde, joka on päässyt Unescon maailmanperintöluetteloon. Alueella sijaitsee 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Niistä tunnetuimmat ovat laakea suuri nelikulmainen latomus ja pitkä, korkea vallimuodostelma, joka on saanut nimityksen “Hullun pitkä raunio”. Rauniot ovat pronssi- ja rautakaudelta 1300 eaa - 80 jaa. Tuohon aikaan vieressä nykyisin oleva järvi oli merenlahti. Lapissa järjestetään vuosittain löylypäivät. Tämän vuoden tapahtuman oli määrä olla heinä-elokuun vaihteessa mutta, yllätys, yllätys, sattuneesta syystä se oli peruttu. Ehkä ensi vuonna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti