Siskoni oli kielenkääntämisen kurssilla, jossa menetelmänä oli saman tekstin kääntäminen suomesta ruotsista ja takaisin useita kertoja niin, että kääntäjä joka välissä vaihtui. Seurauksena oli, että viiden-kuuuden käännöksen jälkeen teksti alkoi etääntyä merkittävästi alkuperäisestä. Koivulahden nimen kanssa on käynyt ehkä vähän samalla lailla. Ruotsinkielinen kartantekijä on kysynyt paikan nimeä ja hänelle on kerrottu, että se on Kuivalahti. Ruotsalainen kirjoittaa suomen u:n o:ksi eli Koiffuolax (1440), josta paikan nimeksi vakiintui aikojen saatossa Koivulahti. Kyrönjoen suulle lahden rannalle alun perin perustettu kylä on maan kohoamisen myötä joutunut kauemmas merestä. Edelleen Koivulahti on alavaa. Korkein kohta on Koskön kylän itäpuolella sijaitseva Rävholstret 30 m meren pinnan yläpuolella. Ensimmäiset asukkaat ovat tulleet 1100-luvulla ja ovat olleet Satakunnasta muuttaneita suomenkielisiä. 1200-luvulla alue ruotsalaistui.
Kyrönjoki virtaa
edelleen mutta laskee mereen vasta kauempana. Pellot ovat
joenpenkkoja alempana. Kävelysilta on lumitöiden kannalta viisaasti
ritilää. Minä en oikein pidä mistään ritiläalustasta, josta
näkee kauas alas. Siksi kuva on otettu rannalta eikä keskeltä
jokea. Juuri, kun sain kuvan Kyrönjoesta otetuksi ja palattua koppimopoon, tiellä meni ylileveä
kuljetus. Onneksi olimme jo valmiiksi bussipysäkillä, sillä
tuntui, että tuo ohi kuljetettu vekotin lähes hipaisi koppimopon
kattoa. Noita kuvan pönttöjä meni ohi useampia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti