Peräseinäjoki

Reissukaveri on jossain päin Suomea valitellut, että kartassa ei ole kyllä näin isoa mäkeä, jota koppimopolla yritämme hiipiä ylös. Pohjanmaalla tilanne on kokonaan toinen. Kartasta voi lukea mäkien sijainnin. Jos junanjälki ja maantie kohtaavat eri tasossa, niin siihen kohtaan on yleensä maantielle rakennettu mäki. Eivätkä nämä mäet ole ollenkaan haastavia koppimopolle.

Matkan varrella oli erilaisissa kehitysvaiheissa olevia pohjalaistaloja. Joitakin, jotka olivat ajan patinoimia ja odottivat jo kiireellisesti korjauksia, toisia, jotka oli hiljattain remontoitu ja myös sellasia, joita entisöitiin parhaillaan.  Pohjalaistalot ovat vaan niin komeita. Tieto siitä, että vain osaa huoneista lämmitettiin talven aikana, ei haittaa yhtään. Tämä yksilö on lajinsa komeimpia edustajia. Taustalla näkyvä navetan pääty on tehty tiilistä, mutta sivuseinät oli tehty kunnon kivilohkareista. Ajoittain rankat kuurot tulivat hyvin nopeasti ja sellainen alkoi antaa ensimmäisiä oireitaan, kun kävelin bussipysäkiltä ottamaan kuvaa. Olin ajatellut ottaa kuvan sellaisesta kulmasta, että komeat kivilohkareet tulisivat mukaan. Kyllähän minä kestän pienen sateen mutta puhelin ei ehkä kestä ja siksi käännyin takaisin koppimopon suuntaan.