Koppimoporeissu on saavuttanut 50. kunnan. Enää 260 kuntaa jäljellä. Kyllä tämä tästä, ehkä, aikaa myöteen maaliin saadaan. Kaupungin sivuilla ilmoitetaan ystävällisesti valtuuston kokouspaikka. En ihan tiedä, miten tänne pihaan pitäisi ajaa. Nyt ajoin ilmiselvästi väärin. Poliiseja on matkan varrella nähty useampiakin. Onneksi ei nyt. Tarkastuslautakunnan arviointikertomusta oikein mainostetaan Imatran sivuilla. Ajattelin lukea sen, koska en ole aikaisempien kuntien tarkastuskertomuksia viitsinyt lukea. Sen lukeminen edellyttää kuitenkin evästeiden hyväksymistä. En ihan ymmärrä, mitä kaikkea evästeet puhelimessani tekevät mutta ne tuntuvat jotenkin vakoiluohjelmilta ja kun puhelimeni on vielä kiinalainen niin entistä enemmän pelkään. En kyllä keksi, miksi joku viitsisi minua vakoilla mutta, jos joku keksii, en viitsi tehdä hänen työtään turhan helpoksi. En siis lukenut sitä enkä voi kertoa, kuinka tyytyväisiä tarkastuslautakunnan jäsenet ovat Imatran kaupungin viime vuoden taloudenpitoon ja toiminnan tavoitteidenmukaisuuteen. Sen sijaan huomasin, että Kokoomus ehdottaa anonyymin rekrytoinnin käyttöönottoa palkkauksessa. Evästeiden aiheuttama vainoharhaisuus ei ihan helpolla häviä, koska ensimmäinen ajatukseni oli, että pitäisi varmaan tarkistaa valtuuston voimasuhteet, ennen kuin alan taputtaa käsiäni tälle hienolle aloitteelle. En tarkista vaan torjun vainoharhaisuuden ja taputan.
Imatrakin on päässyt lauluihin. Sekä Imatran koski että Imatran Inkeri. Kumpikin laulu on vähän synkän tuntuinen; “missä Imatra soi, siellä rauhaa olla ei voi” ja onneton rakkaus Inkeriin.
Imatralla on vaikka mitä. Koski oli kuivanakin mahtava näky. Risteilyjä järjestetään Vuokselle ja eripituiset risteilyt Saimaalla. Kunhan raja aukeaa pääsee taas kanavalle ja Viipuriin saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti