Tämäkin kunta menetti itsenäisyytensä heti 1946, koska suurin osa kunnan alueesta jäi naapurille. Veikkaan, että nämä portinpylväät ovat itsenäisen Jääsken kunnan ajalta. Yritin löytää tietoa netistä. Pylväissä on ollut kolme metriä korkea rautaportti, josta on päässyt Londènin hoviin Vuoksen rantatörmälle. Hovin alueelta on levinnyt puutarhakarkulaisina vanhoja perennoja luontoon. Muuta Hovista ei sitten ole jäänytkään. Alueen talot näyttivät sodan jälkeen rakennetuilta.
Suomeen oli alkanut syntyä raittiusseuroja 1870-luvulla. Viipurin läänin maaseudulla ensimmäinen raittiusseura perustettiin Jääskeen. Ehdottoman raittiuden seura aloitti toimintansa 1884. Ajatus oli itänyt aikaisemminkin ja siitä on merkkejä jopa kuvernöörin kertomuksessa. Voldemar von Daehn, joka piti juoppouspahetta siveellisistä vammoista suurimpana, kirjoitti kertomuksiin 1882-85, että Jääskessäkin oli siivoa väkeä siinä missä ennen juopuneita ja hoipertelevia ihmisiä. Silti työmiesten Kalle Heikkilän ja Emil Andersonin aloittama juomalakkoliike sai Jääsken maaseudulla vain parilta kymmeneltä juomalakkositoumuksen vaikka raittiusseurojen jäsenmäärä oli merkittävästi suurempi. Tilastojen mukaan heitä oli ainakin 68 ja koska yhdestä Jääsken raittiusyhdistyksestä jäsentietoja ei ole säilynyt todellinen luku oli suurempi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti