maanantai 10. kesäkuuta 2024

Tottijärvi


 

Lapsena luin Anni Swanin kirjan Tottisalmen perillinen. En muista siitä muuta kuin tunnelman, jossa joku joutui piiloutumaan joltain pahalta ja lopuksi totuus paljastui. En muista, mikä se totuus oli. Sen voinee päätellä kirjan nimestä. Huijari, joka yritti riistää perinnön, ei sitä saanutkaan. Kirja tuli heti mieleen Tottijärven entisestä kunnasta. Kuntana Tottijärvi ehti olla 1869-1975. Seutu on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Paikan nimi mainitaan ensimmäisen kerran 1416 Turun Tuomiokirkon Mustassa kirjassa muodossa Totkyrajerffuj. Tarina kertoo, että paikka olisi saanut nimen muodossa Totkijärvi järveen hukutetusta koirasta, joka jäi kummittelemaan omistajalleen, Matti Kurjelle. Tarinasta pitäisi ehkä ottaa opiksi ainakin se, että kannattaa harkita perusteellisesti ennen kuin hankkii koiran. Ne eivät aina käyttäydy odotetusti ja voivat jäädä kummittelemaan vaikka niistä olisi pääsyt eroon todellisessa elämässä. Tottijärven kartano oli 1400-luvulta 1900-luvun alkuun merkittävä kartano. Sen omistajiin kuului useita Kurki-suvun jäseniä. Akseli Kurki asui kartanossa 1500-luvun lopulla.

Kuvittelin, ettei täällä ole ennen käyty. Sitten tarkastelin arkistoja ja huomasin, että Akaasta Alajärvelle oli 2016 ajettu jopa Tottijärven Rämsöön kautta. Nyt ajettiin suorempaan. Päiväkodin pihassa on kivoja välineitä kiipeilyyn ja keinumiseen.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2024

Nivala


 

Nivalan mainoslauseena on “kasvatamme tulevaisuutta”. Tulevaisuus määrittyy tekstissä yritysten liikevaihdon ja lasten kasvattamiseksi. Jälkimmäisestä saimme esimerkin lähestyessämme keskustaa. Suuri joukko lapsia ja nuoria oli menossa kohti liikuntapaikkaa. Näytti, että osalla oli jalkapalloja mukana. Nivala on pystyttänyt vaakunassa olevan portin suuren kopion liikenneympyrän koristeeksi. Portti on tyypillistä pohjalaista mallia ja siitä voi halutessaan hahmottaa myös N-kirjaimen. Viime kokouksessaan valtuusto kuuli kaupungin markkinoinnin ja viestinnän esittelyn ja kuunteli alkuvuoden osavuosikatsauksen. Lapsiin ja nuoriin liittyviä päätöksiä tehtiin parikin. Esiopetukseen tarvitaan lisää rahaa, koska esiopetukseen tulee yksi ryhmä ennakoitua enemmän. Toinen asia oli asemakaavamuutos, jotta opiskelija-asuntoja voidaan rakentaa pariin kortteliin. Lisäksi valtuusto valtuutti virkamiesjohdon hakemaan Valtiokonttorilta kuolinpesän omaisuutta ja ottamaan vastaan testamenttilahjoituksia. Nivalan hallintosäännössä ei asiasta ole aiemmin ollut mainintaa. Testamenttilahjoituksia on kunnalle kuitenkin tullut joten on paikallaan, että asioiden hoitamiseen on vaadittavat pykälät. Karvoskylältä kunta sai kiinteistön, jonka myynnistä tulevat rahat käytetään vanhusten hyvinvoinnin edistämiseen. Kylät eivät tavallisesti kovin paljon kiinnosta mutta Karvoskylän kiinnostavuus johtuu henkilökohtaisista syistä. Isäni oli Karvonen. Tuntuuhan se pollevalta, että suvulla on ihan oma kylä Nivalassa. Karvoskylällä on oma kyläyhdistys, joka on tehnyt teoksen Kotina Karvoskylä. Se on kiinnostanut niin paljon, että siitä on otettu uusintapainos. Kylässä aiemmin toiminut hoivakoti Karvoshovi jatkoi toimintaansa päihdehuoltolana ja huutokaupattiin jokunen vuosi sitten. Kylässä sijaitseva ortodoksinen kirkko näkyy tielle.

Epäilemättä kuuluisin Nivalalainen on presidentti Kyösti Kallio. Nivalasta on toki lähtenyt muitakin kuuluisuuksia kuten akateemikko, kirjailija Kustaa Vilkuna, hiihtäjä Helena Takalo ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen sekä valtiosihteeri Raimo Sailas, josta takavuosina väännettiin vitsejä. Hänen ansiokseen on laitettu paitsi kuntatalouden romuttaminen myös varallisuusveron poisto, jonka Paavo Lipposen hallitus toteutti. Valtiovarainministerinä oli silloin Sauli Niinistö.

Luontohavainnoista kannattaa mainita pellolla nähdyt kuovit. Niitä alkoi olla useamman linnun parvina, joten naaraat ovat lähdössä etelään ja jättävät poikaset koiraiden hoidettaviksi. Pieni hanhilauma oli aterioimassa oraspellolla. Upein oli tietysti tien yli rauhallisesti kävellyt hirvi. Voikukkapellot olivat täällä vielä kauniin keltaisia. Aurinko paistoi, paluumatkalla peilien kautta silmiin.

tiistai 4. kesäkuuta 2024

Nakkila


 

Reissun varrella on tullut käytyä aika monessa kunnassa, joden vuoro tulee vasta myöhemmin. Sellaisia kuntia, joiden kautta ei ole ajettu, on enää todella vähän, tuskin kahtakymmentä. Nakkila oli yksi niistä harvoista. Nyt sielläkin on käyty.  Täällä alkoi todella harmittaa, että olin päättänyt ottaa kuvaan valtuuston kokouspaikan. Nakkilankoskista olisi saanut upeita kuvia. Sillan läheisyydessä oli autoja parkissa ja aika monta kalastajaa näkyi joessa kahluuhousuissa. Toisaalta minun kuvaustaidoillani parhaat näkymät olisivat jääneet ehkä ikuistamatta. Joten mennään näillä, kun reissua on jäljellä enää paljon vajaa puolet.Vaakunaankin Kokemäenjoki on päässyt. Sitä kuvaa kultainen palkki, jossa on musta nahkiainen. Nakkila on kuuluisa nahkiaisistaan. Vaakunassa on myös tähkiä, jotka kuvaavat laajoja viljelystasankoja.

Nakkilan valtuusto käsitteli viime kokouksessaan hallintosäännön muutosta. En ihan jaksanut lukea 92 sivuista hallintosääntöluonnosta. Sen totesin, että siinä sujuvoitettiin hallintoa ja vaihdettiin miehet henkilöiksi ja asiantuntijat viranhaltijoiksi. Kaavoituskatsauksessa todetaan, että vapaita omakotitontteja on 42 kappaletta ja yritystontteja 23-33. Vireillä on Masiantien asemakaavan muutos, Tervasmäen asemakaava, Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 83 ja Kurkelansuon taajamaosayleiskaava. Lisäksi hyväksyttiin vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2023-2025.

Kotimatkalle kepsi ohjasi Kaasmarkun kautta. Ihan uusi tie meille. Vähän ennen Keuruuta kauris ylitti tien. Niin pitkiä loikkia ottanutta kaurista ei aiemmin ole nähtykään. Tavallisesti kauriit ovat syöneet rauhallisesti tien varren pelloilla. Kun järvellä näemme veneen, tulee vähän haikea olo. Onneksi on vielä kanootti. Erityisen kiinnostava oli Kivilahdella näkemämme kirkkovene, joka eteni selällä tarmokkain vedoin.

maanantai 3. kesäkuuta 2024

Kiukainen


 

Arkeologeille ja historioitsijoille Kiukaisten kulttuuri on tuttu käsite. Se on rannikon kivikauden viimeinen vaihe, jolle on tyypillistä vähäinen kampakeraamisen perinteen voimakkuus nuorakeraamiseen verrattuna. Löytöjä on tehty lähinnä rannikkolta Merenkurkun seudulta ja Ahvenanmaalta. Kunta on saanut nimensä esihistoriallisista kiviröykkiöhaudoista, joista suurin, Kuninkaanhauta, sijaitsee Paneliassa. Hauta on ikuistettu myös Kiukaisten vaakunaan. Hauta on tosin vasta myöhemmältä ajalta, pronssikaudelta. Paneliassa vakituinen asutus on syntynyt jo kivikaudella. Harolan kylän historia ulottuu myös kauas. Piista Henrikin surmaajan Lallin kerrotaan paenneen sinne. Kiukaisten asukasluku kasvoi vähitellen ja kunta itsenäistyi 1872. Aikojen saatossa pieni kunta ei enää katsonut olevansa elinkelpoinen ja yhdistyi vanhaan emäseurakuntaansa.

Vesistöt ovat aina viehättäneet mieltäni. Kiukaisista voisi kuvata paljon muutakin. Silti joki, jota voisi kanootilla tutkia, valikoitui kuvaan. Totesin samalla, miten pitkälle kesä on edennyt. Ahomansikoissa on enemmän raakileita kuin kukkia. Metsäkurjenpolvet, niittyleinikit ja suopursut kukkivat täyttä päätä. Koiran- tai jonkun muun putket tuoksuvat niin voimakkaasti, että ne haistaa jopa ohi ajaessa.


Naantali


 

Naantalin kaupungin sivuilla siteerataan Nuuskamuikkusta: “Matkojen tulee olla hitaita ja pitkiä”. Sopii meidänkin koppimoporeissuun. Nuuskamuikkunen tosin käveli. Reissua ei ehtisi tehdä eläkepäivinä millään, jos toteuttaisi sen kävelemällä tai edes polkupyörällä. Teoriassa koppimopolla voi onnistua. Tämä käsitys vahvistui melkoisesti, kun pääsin laittamaan ensimmäisen tiplun kartanlukijan puolelle. Naantali on tuttu paikka entuudestaan. Lasten kanssa käytiin Muumimaailmassa ja Naantalin kylpylässä. Ahvenanmaalle on matkattu tätä kautta monet kerrat ja tavallisesti jää lauttaa odotellessa aikaa katsella kaupunkia. Suunnitelmissa oli tutustua Naantalin vanhaan kaupunkiin kävelemällä ja tietysti siihen paljon puhuttuun Naantalin aurinkoon. Kaupungintalolla sataa tihuutti. Aurinko ei suvainnut esittäytyä. Tullihuoneen puinen aurinko, josta sanonta on lähtenyt liikkeelle, on ties missä. Tihkusateessa Vanha kaupunkikaan ei näytä parhaita puoliaan.

Naantali on osa Suomen katolista historiaa. Se on syntynyt 1440-luvulla perustetun birgittalaisluostarin ympärille. Vaakunan kirjaimet vg viittaavat luostarin latinanakieliseen nimeen Vallis Gratieae, armonlaakso, ruotsiksi nådens dal, mistä suomenkielinen nimi on muokkautunut. Kylpylätoiminta alkoi kunnassa 1723, kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Naantalissa Unikeonpäivänä unikeoksi valittu henkilö puetaan pyjamaan, kannetaan aikaisemmin unikeoiksi valittujen voimin Vanhankaupungin laiturille ja molskautetaan mereen. Unikeoksi valitaan joku, joka on tuonut Naantalia positiivisesti esille. Unikeonpäivän vietto sai alkunsa 1880-luvulla karnevaaliluontoisena mutta hiipui 1920-luvulla. Perinnettä jatkettiin vuonna 1959 nykyisessä mereen molskauttamisen muodossa. Aluksi Unikekona toimi vuodesta toiseen kaupungin talonmies, kunnes siirryttiin nykymuotoiseen kunniaunikekokäytäntöön. Unikeonpäivänä voi tavata myös kaupungin trumputtajan.

Viime kokouksessaan valtuusto käsitteli useita aluesuunnitteluun liittyviä asioita. Se myönsi lisämäärärahan Taattisten kylästä ostettaville kahdelle palstalle, joiden yhteispinta-ala on 12,69 hehtaaria. Maanostoihin tälle vuodelle varatuista rahoista on jäljellä vajaa puolet eikä jäljellä oleva summa riittäisi kauppaan. Valtuusto päätti myöntää koko kauppasumman, joten Naantalin kaupunki voi tänä vuonna vielä ostaa lisämaata. Ilmeisesti kauppoja on ainakin suunniteltu ja neuvottelut käynnissä. Maakauppoja käydään myös toiseen suuntaan. Samassa kokouksessa päätettiin myydä valtiolle luonnonsuojelualueeksi alue Aaslaluodosta. Livonsaaren ranta-asemakaavaan tehtiin kahden kiinteistön alueella muutos. Aikaisemmin rakennusoikeutta oli ollut 120 kerrosneliömetriä ja se nostetiin 160 kerrosneliömetriin. Lisämaata rakentamiseen on siis tiedossa ja rakennusoikeuksia rantakaava-alueelle kasvatetaan.

perjantai 31. toukokuuta 2024

Mäntharju


 

Mäntyharjulta on löydetty neljä piinuolta ja raakapiin kappale. Löytöpaikka ei liity asuinpaikkaan joten syitä on veikkailtu. Joko kiviseppä-kauppias on asutuksen piiriin saapuessaan piilottanut osan kauppatavarasta, jota ei sitten syystä tai toisesta ole palannut hakemaan tai löytö on kuulunut metsästäjälle, jolla on ollut mukanaan raaka-ainetta nuolten loppumisen varalle. Myös on veikattu niitä haltijoille annetuiksi uhreiksi. Kysymäänhän ei enää pääse joten veikkauksia voi tehdä. Pysyvä asutus tuli tänne myöhemmin. Mäntyharjun Naulasaaressa on rajamerkki, joka on tehty 1500-luvulla Hämeen, Karjalan ja Savon rajojen kohtaamispaikaksi. Mäntyharjun sijaitseminen rajalla vahvistui entisestään, kun Turun rauha 1743 halkaisi pitäjän kahtia. Hallinnollinen keskus, joka tuohon aikaan tarkoitti kirkkoa, oli Venäjän puolella mutta tuolloin se ei haitanut asioiden hoitoa. Kunta pieneni 1926, kun siitä itsenäistyi kunnan luoteiskulma.

Valtuusto kokoontuu kulttuurisalissa silloin, kun siellä ei ole muuta varausta. Varapaikkana on yhtenäiskoulun liikuntasali. Alkuvuoden aikana käytiin liitosneuvotteluja lähes sata vuotta sitten irronneen alueen liittämisestä takaisin Mäntyharjuun. Liitoksen tapahtuu ensi vuoden vaihteessa. Saa nähdä ehdimmekö käydä liitoskunnassa sitä ennen. Liitoksesta valtuusto ei ole ollut yksimielinen. Vähemmistö Mäntyharjulla oli sitä mieltä, että kuntaliitoksen toteuttamiseksi haettu tuki valtiolta ei kata kaikkia kustannuksia ja liitos aiheuttaa vaaran, että Mäntyharjukin joutuu kriisikunnaksi, ellei saneeraa käyttötalouttaan todella rankalla kädellä, mikä aiheuttaisi palvelujen supistamisia. Nyt odotellaan valtioneuvoston päätöstä taloudellisesta tuesta. Sen pitäisi tulla kesäkuussa.

Mäntyharju on yksi suosituimmista mökkikunnista. Sinne ajellessa ei sitä ihmettele. Järvimaisemaa riitti kilometrikaupalla. Kielot alkavat kukkia, voikukkapellot ovat valkoisina hahtuvapalloista. Pari peltoa oli niitetty. Suurimmaksi osaksi hahtuvat saivat olla rauhassa. Matkan varrella on näkynyt yksinäisiä kurkia ja kurkipareja. Kokonainen kurkiparvi levittäytyneenä pellolle sen sijaan on harvinaisempi näky. Ehkä ne ovat vielä muuttomatkalla. Reissun puoliväli saavutettiin jo viime kesänä. Kuntien nimiä ei kuitenkaan ole sama määrä molemmilla sivuilla. Nyt saatiin viimeinen kunta kuskin puolelta. Teki olon vähän juhlalliseksi, kun kiinnitin viimeisen tiplun tälle sivulle. Puolen välin ohitus tuntuu todellisemmalta ja tulee näkyväksi myös ohikulkijoille.


torstai 30. toukokuuta 2024

Mänttä-Vilppula


 

Mänttään pyöräilimme joskus 80-luvulla. Sisareni oli hakenut lapset, koska tarvitsi naamiointia voidakseen käydä tutustumassa Tervakosken Puuhamaahan. Meidän olisi pitänyt maalata ikkunanpokat mutta päätimme nauttia lapsettomasta viikonlopusta ja lähdimme illan suussa pyöräilemään kohti länttä. Keuruulla totesimme, että on ehkä aika kaartaa jotenkin paluumatkalle. Mäntässä olimme aamuyöllä. Minä loikoilin puiston penkillä hetken ja reissukaveri seuraili rusakkojen touhuja. Sitten lähdimme tutkimaan olisiko missään kuudelta aukeavaa pubia. Nyt tiedämme, ettei Mänttä – Jämsänkoski välillä sellaista ole. Sen sijaan puolet matkasta oli asfaltointia odottavaa sepeliä.

Mänttä mainostaa itseään taidekaupunkina. Sieltä löytyy aivan loistava Arthotel Honkahovi, jonka yksi ikkuna on niin suuri, ettei niin suuria ikkunalaseja tehdä enää missään päin maailmaa. Kunhan reissukaveri voittaa lotossa niin varaan sieltä joko Kuninkaan huoneen tai Isännän huoneen. Olen päässyt katsomaan molempia. Kylpyhuoneet on entisöity eikä vanhoja laattoja suinkaan vaihdettu uusiin vaan ne puhdistettiin ja laitettiin paikoilleen samoin kuin hanat. Tutustumiskierroksen jälkeen siirryimme Mäntän Klubille, mikä on myös näkemisen arvoinen paikka ja sen keittiötä voi vilpittömästi kehua. Kuvataiteiden ystävät tuntevat Serlachius-museot Göstan ja Gustafin. Serlachius-kartanon ympärille on rakennettu kokonaisuus, johon tutustumiseen yksi päivä on ihan liian lyhyt. Lisäksi Mäntässä on myös muita gallerioita ja tapahtumia kesän aikana todella paljon. Mäntän kuvataideviikoilla on kutsuttu 36 taiteilijaa tai taiteilijaparia. Teemana on tänä vuonna Puhallus. Se on Suomen nykytaiteen laajin kesänäyttely ja avautuu parin viikon kuluttua. Heinä-elokuun vaihteessa on Mäntän musiikkijuhlat. Se on jokavuotinen kansainvälinen pianofestivaali. Esiintyjinä tänä vuonna on vaikuttavia nimiä.

Viime kokouksessa valtuusto käsitteli vuoden 2023 hyvinvointikertomusta. Suunnitelman 2022-2025 painopisteinä ovat elintavoilla fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, osallisuus, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen, hyvinvointia kulttuurista ja viihtyisä ja turvallinen elinympäristö. Viime vuonna teemana oli erityisesti ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Liikuntamahdollisuuksia on lisätty ja eri keinoilla on aktivoitu ihmisiä kuntosaleihin ja ulkoliikuntaan. Lapsia ja nuoriakaan ei ole unohdettu. Kouluterveyskyselyn huolestuttavimmat tulokset olivat sähkötupakoiden käyttö alakoululaisten keskuudessa ja yläkoululaisten väliin jäävät koululounaat.