Messukylästä on löydetty kvartsi- ja pii-iskoksia, mikä kertoo kivikautisesta asumisesta. Iidesjärven rannan asuipaikan löydöt ovat nuorakeramiikkaa ja sädekiviliuskeisen oikokirveen kappale. Alue on ollut vakituisesti asuttu rautakaudelta saakka, mistä todisteena on 600-800-luvulle ajoitettu Kukkoinkiven kalmisto. Takahuhdan ryhmäkylä muodostui viimeistään 1300-luvulla. Vuodelta 1390 on maininta Laurens Takahwktis -nimisestä henkilöstä. Vuonna 1553 kylässä oli jo 29 taloa, mikä on poikkeuksellisen paljon tuohon aikaan. Paikalta on löydetty rautakautista keramiikkaa, palanutta luuta ja ristiinkynnön jälkiä. Asiakirjoihin Messukylä pääsi 1439. Tampere syntyi aluksi Messukylän sisään. Se kasvoi alueliitosten ja teollisuuden vuoksi ja messukyläläiset kannattivat kuntaliitosta, joka toteutui 1947. Päätalo asui Messukylässä ja hänen kirjoissaan kuvataan seutua yksityiskohtaisesti.
Messukylässä oli useita kartanoita, joiden omistajat perustivat kouluja. Otavalan kehruukoulu toimi vuosina 1759-1767. Se sijaitsi lähellä nykyistä Tampereen yliopistoa. Vaikka koulu toimi vain lyhyen aikaa, sen ansiosta rukki yleistyi pellavan kehruussa. Koulua nimitettiin Pinniksi tai Spinniksi ja sen muistona on Pinninkatu. Ahlmanin maamieskoulu ja emäntäkoulu aloitti 1904. Se jatkaa toimintaansa AhlmanEdu-nimisenä. Maatalouden tutkimuskeskuksen Hämeen tutkimusasema aloitti toimintansa 1925 Messukylässä. Se tosin siirrettiin Pälkäneelle muutaman vuoden kuluttua. Kaukajärven kartanon päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Rakennus valmistui 1906. 1970-luvulla kaikki kartanon rakennukset hävitettiin. Messukyläläisen Matti Heinivahon levyttämää käännöskappaletta Lännen tie kuuntelin 1960-luvun teinivuosina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti