Ahlaisten jälkeen pääsimme sitten ihailemaan merta lukuisilta silloilta. Olimme katselleet karttaa ja Preiviiki oli ihan jännä nimi. Sinne siis ja koska silloille ei voinut pysähtyä ajattelimme pitää evästauon täällä. Tämän lähemmäs rantaa emme kuitenkaan päässeet. Tien vastakkaisella puolella kerrotaan, että kyseessä on yksityistie ja siitä pitää maksaa tienkäyttömaksu. Kyltissä ei kuitenkaan lukenut kuinka suuri se on ja mihin sen voi maksaa. Tunnetumpi seutu entisessä Porin maalaiskunnassa on toki Yyteeri. Matkaa suunnitellessamme yksi mahdollinen yöpaikka olisi ollut Yyterissä oleva hotelli. Sinne olisi pitänyt ehtiä niin aikaisin, että silloin olimme vielä kaukana ja nyt oli vielä aamupäivä. Siksi olimme ajaneet Yyterin risteyksen ohi. Lisäksi siellä olisi kuitenkin ollut turisteja. Preiviikin rantatien risteyksestä emme enää viitsineet kääntyä takaisin. Preiviikin ja Yyterin välillä on luontopolku, jolta voi ihailla lahden lintuja. Polulle kannattanee lähteä Yyterin päästä. Preiviikkiläiset elivät merestä; kalastuksesta ja merenkulusta. Vasta 1800-luvun lopulla seudun maanviljelys alkoi olla kannattavaa. Toki aiemminkin kotitarveviljelyä harjoitettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti