Lahti tuli tutuksi jo 1970-luvulla, koska evakkovanhempani asuivat maanviljelyn lopetettuaan jonkin aikaa Lahdessa parissakin osoitteessa. Asunnot, jotka he olivat hankkineet eivät heitä kuitenkaan tyydyttäneet ja he jatkoivat taivaltaan. Vierailujeni vuoksi keskusta oli tutun tuntuinen, kun sinne ajoimme. Kepsi ohjasi aivan linja-autoaseman nurkalta kohti kaupungintaloa. Kadun varteen ei voinut pysähtyä valokuvaa varten. Onneksi aivan talon editse meni myös ajorata. Tosin huomasin sen siinä vaiheessa, kun olin ajanut jo Saimaankadun risteykseen ja talon editse olisi pitänyt ajaa ihan toiseen suuntaan. Kuvaankin on nyt ikuistettu liikennerikkomus. Pois sentään ajoimme ihan liikennesääntöjen mukaisesti. Koska Kirkkokatu oli päällystetty mukulakivillä, en ajanut samaa tietä takaisin. Olisi pitänyt. Toinen virhe oli se, että laitoin kepsiin seuraavan osoitteen vasta, kun olimme jonkin rakennustyömaan tukkiman kadun vuoksi joutuneet ajamaan viereisen talon pihaan kääntymään. Isot kaupungit, jopa sunnuntaina, ovat ihan kauheita. Onneksi tänä kesänä ei tule enää toista isoa kaupunkia ja voi olla, ettei ensi kesänäkään sellaiseen jouduta.
Ennen vanhaan kaupungeilla oli enemmän velvollisuuksia kuin maalaiskunnilla ja kauppaloilla ja siksi yhdessä vaiheessa kaupunkeja syntyi hitaasti. Lahti oli yksi niistä harvoista, jotka ottivat kaupungin rasitteet kannettavakseen vaikka maalaiskuntana olisi ollut halvempaa. Se ei tehnyt sitä ihan vapaaehtoisesti. Lahden kauppala on perustettu 1878 mutta se kuului edelleen Hollolan kuntaan. Itsenäisyyden saavuttaakseen sen piti muuttua kaupungiksi, mikä tapahtui sinnikkään yrittämisen jälkeen vihdoin 1905. Sitten menikin vuosikymmeniä ennen kuin seuraava kauppala siirtyi kaupungiksi. Siihen tarvittiin lainmuutos 1959, jolla uusilta kaupungeilta vähennettiin roimasti velvoitteita. Velvoitteiltaan erilaisia kuntia oli siten neljä: vanhat kaupungit, kauppalat, maalaiskunnat ja uudet kaupungit. Tästä epätasa-arvosta päästiin lopullisesti eroon vasta 1999. Lahti kunnioittaa August Fellmania monin tavoin, on puistoa, katua ja valtuuston kokoukset pidetään Fellmanni Campuksen Fellmann-salissa. Hän vaikutti Hollolan kunnan Lahden kylässä vuodesta 1866. Välillä hän kävi sotimassa Turkin sodassa, minkä jälkeen vaikutti Lahden teollistumiseen perustamalla sulfiittiselluloosatehtaan jo aiemmin perustamansa sahan yhteyteen. Fellman ei ollut kiinnostunut vain yritystoiminnasta. Hän perusti 1871 kartanoonsa Lahden kylän kansakoulun ja toimi useilla valtiopäivillä talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana.
Isoissa kaupungeissa on paljon nähtävyyksiä. Niin täälläkin. Emme jääneet niitä ihailemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti