Keskiarvo on mielenkiintoinen ilmiö. Joskus kouluaikaan kuulin tarinan, jonka mukaan ihminen, jonka jalat ovat kuumassa uunissa ja pää jääkaapissa voi olla tyytyväinen, koska hänellä on keskimäärin hyvä olo. Tätä mietin, kun kääntyessämme tielle 870 näimme liikennemerkin, joka varoitti päällystevaurioista seuraavan 17 km matkalla. Tie oli kuitenkin juuri asfaltoitu. Ajettuamme viisi kilometriä olimme vakuuttuneita siitä, että liikennemerkkien poistajalla on ollut muita kiireitä ja hän tulee hakemaan liikennemerkin pois kunhan kerkiää, koska se mitä ilmeisimmin on aiheeton. Yhdeksän kilometrin kohdalla oli sitten toinen liikennemerkki, joka kertoi, että päällyste päättyy. Missään ei näkynyt asfaltointikoneita eikä muitakaan tien kunnostukseen viittaavia laitteita. Merkkiä seurasi kahdeksan kilometriä nimismiehen kiharaa, jonka syvyys vaihteli kolmen ja kymmenen senttimetrin välillä. Keskimäärin siis liikennemerkki piti paikkaansa. Olemme matkoillallamme tavanneet hyvin paljon päällystevaurioita ja ajaneet pitkiäkin pätkiä ja päivitelleen tien päällysteen heikkoa kuntoa. Silti tämän kokemuksen jälkeen olemme vakuuttuneita siitä, ettei niin huonoa päällystettä voi olla, että se olisi epämiellyttävämpi kuin nimismiehen kihara. Jälkiviisaasti tutkin nettiä matkan päätyttyä. Tienpätkä oli “kunnostettu” soratieksi 2018. Sille ei ole ilmeisesti tehty yhtään mitään sen jälkeen. Lapsuudessani suurin osa teistä oli sorateitä mutten muista vastaavaa nimismiehen kiharaa niiltä ajoilta. Tosin silloin autot kulkivat huomattavasti hitaammin, vähän niin kuin koppimopot nyt.
Helteet päättyivät tai ainakin keskeytyivät ukkosmyrskyyn. Vähän ennen Kajaania alkoi sataa. Siksi kuva on otettu koppimopon sisältä. Pahimpaan ukkosmyrskyyn emme joutuneet. Silti keli oli sellainen, ettemme tutustuneet Kajaaniin. Tosin linnan rauniot ovat peruskorjattavina. Sinne ei siis olisi päässyt vaikka olisi ollut hienompi ilma. Linna ei koskaan valmistunut ja sitä käytettiinkin vankilana. Kuuluisin vanki oli Johannes Messenius. Hän käytti 20 vuoden vankeusaikansa tehokkaasti kirjoittamalla Suomen historian vuodesta 156 jälkeen vedenpaisumuksen. Olen kuunnellut erittäin hienon luentosarjan historiankirjoituksen historiasta ja siinä käsiteltiin myös Messeniuksen Scondia illusstrataa.
Ajattelimme tutustuvamme Ärjänsaareen, josta olimme nähneet ohjelman tv:ssä. Koska satoi, emme lähteneet. Kajaani on tuottanut merkkimiehiä melkoisesti. Elias Lönnrot toimi Kajaanissa piirilääkärinä, Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanissa ja naapurikunnassa syntynyt Eino Leinokin lasketaan Kajaanin kasvatteihin, koska nykyisin Paltaniemi kuuluu Kajaaniin. Näppärä tapa hankkia kuuluisuuksia.
Kajaani on muuttotappiokunta ja siksi valtuuston päänvaivana ovat talousarviot, jota Kajaanin kohdalla eivät paljon parantaneet edes valtion koronakompensaatiot vaan vuoden 2020 tilinpäätös jäi 12 miljoonaa alijäämäiseksi. Suurin syy tähän on Kainuun sote. Sote-hyvinvointialueilla on haastava tehtävä saada kulut kuriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti