Pelastava kapteeni

 

Torsholma – Hummelvik väliä kulkee yksi lautta vähemmän torstaisin. Niinpä meillä oli pari tuntia enemmän aikaa kuin olimme kuvitelleet. Tuuli ihan hirveän kylmästi, joten ulkona ei ole kiva liikkua vaikka olimme varustautuneet pitkillä alushousuilla ja toppatakeilla. Siksi ajattelimme katsella maisemia koppimopon ikkunasta. Kun tässä projektissa tulee ajeltua Suomi ristiin rastiin aika moneen kertaan, niin ajattelimme matkailla sellaiseen paikkaan, johon läpikulkua ei tule. Ahvenenmaalla sellainen paikka on Simskäla. Saaria on kaksi, Västra ja Östrä Simskäla, joita yhdistää silta ja itäiseen kulkee lossi. Viehko hyväkuntoinen tie, ei ohittelijoita eikä juuri vastaantulijoita. Emme olleet ajaneet kovinkaan pitkää matkaa, kun kojelaudassa syttyy punainen varoitusvalo ylämäessä. Mikä ihme valo tuo on? Koppimopon myyjällä ei ollut ohjekirjaa, joten ei sitä ole minullakaan. Pitäisikö huolestua. Onneksi valo sammui, kun pääsimme alamäkeen, mutta tasaisella se taas syttyi. Valo siis liittyy jotenkin johonkin nesteeseen. Ei uskalla ajaa eteenpäin. Pakitin metsätien liittymään. Sellaiseen, joissa tie ei jatku liittymän jälkeen. Sitten soitin korjaamolle, joka on huoltanut ja korjannut vekotinta ennenkin. Hyvin ystävällinen henkilö sanoi, että odota, selvitetään ja hetken kuluttua hän kertoi, että jäähdytysnestettä on liian vähän. Kesällä ei haittaa vaikka sinne laittaa vettä. Meillä oli toki vichyvettä mukana, mutta se ei kelpaa eikä merivesikään vaan juomavettä. Molempiin suuntiin tien varrella oli metsää. Olimme ohittaneet joitakin taloja hiljakkoin, tuskin pariakaan kilometriä tarvitsisi kävellä, kun tulisimme jollekin talolle, mutta edessäpäin saattaisi olla jo mutkan takana talo. Silloin tuli auto vastaan ja reissukaveri pysäytti sen. Hyvin ystävällinen, nuori mieshenkilö, joka paljastui kapteeniksi keskustelun aikana, avasi ikkunan ja kuunteli rauhallisesti hätääntynyttä vanhaa naista. Sen sijaan, että olisi kertonut kumpaan suuntaan meidän kannattaisi tyhjän vichypullomme kanssa edetä hän nyökkäsi, kaivoi viereltään 1,4 litran Apotekarnes Julmust-pullon, jossa oli vettä ja ojensi sen minulle. Mikäli varustamolla valitaan vuoden kapteenia. Tämä mies saa minun ja reissukumppanini äänet. 

 Ja tässä on tuo pelastava pullo. Vettä jäi ihan vähän pohjalle.