Yöllä satoi,
heräsin katon ropinaan, aamulla satoi edelleen. Taivas näytti
siltä, että koko päivä ajetaan sateessa. Tämän takia koppimopo
on hyvä keksintö. Polkupyörässä ei ole sateensuojaa ja
sadeviittoihin tarttuu ohiajavien rekkojen ilmavirta. Meinasin kerran
päätyä tällaisen seurauksena ojaan. En enää aja isoilla teillä
sadeviitan kanssa. Välillä sade hiljeni ja saattoi tiputtaa
pyyhkijöiden työskentelyväliä. Toivo luontoretkestä alkoi
hertätä ja sitten taas tuli vettä reilummin. Parin toiston jälkeen
toivo kuoli ja todettiin, että taisi tulla ajopäivä.
Ehdittäisiinköhän viimeisellä lautalla Brändöhön. Pitkiin
eksymisiin ei olisi varaa ja päätimme, että soitan varauksen
lautalle. Ihan vähän käytiin Töllissä eksymässä. Myllyn luona
tutkittiin yhdessä karttaa ja todettiin, että käännytään
takaisin mutta tämä tuskin vaarantaa lautalle ehtimistä. Ja eikös
mitä, kohta pilvet väistyivät ties mihin ja aurinko alkoi paistaa.
Tien yläpuolella on hieno sumuilmiö, kun aurinko haihduttaa
kosteuden ja tuulee juuri sopivasti, että sumu pyörteilee mutta ei
häivy.
Aurassa olisi voinut
ajaa lähemmäs kunnantalon vaakunaa ja siellä olisi ollut ihan
laillista parkkipaikkaa, mutta tuon vaalean auton ohi olisi joutunut
pakittamaan ja taaksepäin ajaminen kapeissa paikoissa on vielä
vankasti opetteluvaiheessa. Todennäköisesti vielä pitkään.
Auran. kuten
muidenkin kuntien, uusi valtuusto pääsee heti tekemään
politiikkaa. Ensi vuoden talousarvion valmistelu on virkamiestyönä
jo aika pitkällä ja syksyllä tulee poliittisten päätösten aika.
Ennen vanhaan oli sellainen sanonta, että “ole realisti, vaadi
mahdottomia”. Politiikassa tämä on näkynyt mahdottomina
vaalilupauksina. Aikaisemmin, kun valtuuston toimikausi alkoi vuoden
vaihteessa, saattoi syyttää edellisen valtuuston tyhmiä päätöksiä.
Nyt ne päätökset täytyy tehdä ihan itse. Mielestäni äänestäjien
kuluttajansuoja parani, kunhan vain viitsimme seurata, mitä
päätöksiä siellä tehdään. Meidän rahoistammehan valtuutetut
päätöksiä tekevät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti