Nurmes

 

Menomatkalla mietin Faradayn häkkiä. Auto on sellainen. Se ei laske sähköä ulkopuolelta sisään eikä päinvastoin. Ukonilmalla auto on siis turvallinen paikka. Koppimopon kori on muovia. Kun komea pitkä kaksihaarainen salama leimahti suoraan edessä ja jyrinäkin kuului melkein saman tien, ihan pikkuisen olisin toivonut, että kori olisi edes sitä kuulemma japanilaisten keksimää korimateriaalia, joka valmistetaan niin, että metallilevyn molemmille puolille levitetään maalikerros ja metalli vedetään sieltä välistä pois. Välillä satoi niin kovaa, että tien laitaan tuli suuria lätäköitä. Kun toisen puolen pyörät osuivat tällaiseen lätäkköön, tuntui että se puoli jäi toisesta puolesta ihan selvästi jälkeen. Välillä aurinko paistoi kirkkaasti eikä tiellä näkynyt sateesta tietoakaan ja sitten taas ropisi kunnolla. Onneksi liikenne ei ollut pahaa, Nilsiän ja Nurmeksen välillä kiitettävän hiljaista. Pari liftaria isojen rinkkojen kanssa yritti kyytiin. Vilkuttivat iloisesti, kun huomasivat millä pelillä olin liikkeellä. Rinkat toki olisivat mahtuneet ja toinen liftareistakin, koska reissukaverilla oli tähdellisempää tekemistä. Siksi hänen paikkansa oli vapaana. Neiturin kanavalla ja juoksuhaudoilla käytin tilaisuutta hyväksi ja tutustuin molempiin. Kanava näkyi paremmin. Juoksuhaudat, jotka venäläiset olivat rakennuttaneet 1916-1917 pelätessään saksalaisten maahyökkäystä Pietariin, olivat niin metsän peitossa, etten lähtenyt niitä etsimään vaan ihailin seutua vain tieltä käsin.

Nurmekseen olemme tehneet bussiretken ja tutustuneet Bombataloon. Majoituimme jollakin pätkällä saman alueen huoneisiin. Lieksaankin ajoin kylttien opastamana enkä siksi kääntynyt keskustaan päin. Nyt pääsin ihailemaan vanhaa Nurmeksen puukauppalaa. Kauppalantalo on oiva esimerkki alueen arkkitehtuurista. Ihania ikkunanpieliä ja yhdessä talossa oli jopa Puoti. Vastavaloon ei pitäisi kuvata mutta minkäs teet, kun tällä puolella on julkisivu. Nurmes on ollut kaupunkina nyt 50 vuotta ja Kötsin museossa on esillä näyttely, joka kertoo kaupungin 1970-lukulaisesta elämästä. Museo ja paljon muuta nähtävää löytyy Nurmes-talosta. Tyko Sallinen on syntynyt Nurmeksessa ja siksi Nurmes-talossa on Galleria Tyko. P.J.Hannikainen, joka on myös syntynyt Nurmeksessa, on saanut taloon myös oman salin, joka soveltuu konsertteihin, teatteri- ja tanssiesityksiin sekä elokuvateatteriksi.

Kesäkuun kokouksessa myös Nurmeksen valtuustolla on edessään totuuden sanat viime vuoden taloudesta. Sen lisäksi käsitellään tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2024-2025 ja digiohjelma samoille vuosille. Digiohjelma koostuu neljästä teemasta: älykkäät ja innovatiiviset palvelut, turvalliset digipalvelut, digitalisaatio sujuvamman arjen ja hyvinvoinnin tukena sekä erilaisten tarpeiden huomioon ottaminen. Viimeinen tarkoittanee sitä, että palveluja pitää voida käyttää myös niiden, jotka eivät ole kovin eteviä digiasioinnissa.Meitä ei olekaan aivan vähän.