Närpiö

 

Yövyin Harjavallassa. Hotellin pihalla oli Einin konsertti. En päässyt kuuntelemaan konserttia ilmaiseksi, koska olin saanut huoneen mahdollisimman vastakkaiselta puolelta taloa, joten kuulin vain tasaisen bassojumputuksen, johon sydämen lyönnit vastasivat unettavasti. Kokemäellä alkoi tien varrella olla mielenkiintoisia äijäpatsaita. Osa oli alunperinkin tehty näköispatsaiksi. Yhden pääksi oli löytynyt ruostumattomasta teräksestä tehty pontikkapannu ja toisesta oli vain aikaa myöten tullut näköispatsas.

Övermarkista tutkittiin kivikautista asuinpaikkaa, joka löytöjen perusteella tulkittiin lyhytaikaiseksi leiripaikaksi. Huurteen Kivikauden Suomi -teoksessa (2001, s.171) kerrotaan Närpiön seudulla sattuneesta hyljestäjän epäonnesta. Hän oli osunut hylkeeseen, joka oli kuitenkin sukeltanut ja vienyt harppuunan mukanaan pohjaan. Harppuunan kärkeä pitelevä siima on joko irronnut tai katkennut. Hylkeen luuranko on löytynyt 17 m merenpintaa korkeammalta ja harppuunan kärki on ajoitettu tyypillisen kampakeramiikan aikaan. Silloin kyseinen paikka on ollut 42 metrin syvyydessä ja 20 km:n päässä lähimmästä mantereesta. Aikakirjoihin Närpiö pääsi vuonna 1331, jolloin se oli suurpitäjä, joka ulottui Isojokeen etelässä, Bergöön lännessä ja Petolahteen pohjoisessa. Nykyään Närpiöstä tulee suurin osa Suomessa viljellyistä tomaateista ja melkoinen osa kurkuista. Heinäkuun alussa vietetäänkin tomaattikarnevaalia. Kunnassa puhutan lukuisia kieliä. Eniten on ruotsinkielisiä, toisena tilastoissa on vietnam, kolmantena suomi ja seuraavana bosnia. Kunta oli yksikielinen vuoteen 2015 saakka, jolloin kunta muuttui kaksikieliseksi. Ei, vietnam ei ole se toinen virallinen kieli kunnassa. Toukokuun valtuuston kokouksessa tärkeimmät asiat olivat edellisen vuoden tilinpäätös ja sen käsittely. Sen lisäksi jätettiin kolme valtuustoaloitetta: anonyymin rekrytoinnin ottamisesta käyttöön, prideliputtamisesta kaupungintalolla ja täälläkin toisen asteen maksuttomuudesta. Kesäkuun valtuustossa käsiteltiin aloite, jossa toivottiin nuorisotalon rakentamista Närpiöön, jotta kaikilla olisi mahdollisuus merkitykselliseen ja jopa rentouttavaan vapaa-aikaan. Asiasta pitäisi tehdä selvitys. Siihen on haettu hankerahaa, jota ei ole saatu, joten asia ei etene.

Nurmijärvi

 

Kesä etenee vauhdilla. Jämsässä Himoksen eritasoliittymän penkkoihin oli kylvetty apilaa,joka kukki valkoisena mattona. Myös puna-apila, suolaheinä, partasutiohdake, päivänkakkara ja harakankello ilahduttivat silmää. Karijärven tiehaaran kohdalla on lampi, joka kesän kuluessa täyttyy vesikasvien lehdistä. Ulpukat ja lumpeet olivat nupulla ja veden pintaa näkyi vielä melko paljon. Janakkalassa 130-tiellä on niin usein nähty kauriita, että olisi ollut pettymys, jos tällä kertaa niitä ei olisi näkynyt. Ei tarvinnut pettyä. Yksi söi rauhassa ojassa hyvin lähellä tietä.

Nurmijärvellä vaikutti Lepsämällä syntynyt rosvojoukko 1820-luvulla. Sen taltuttamiseen tarvittiin sotaväen apua. Aiheesta on kirjoitettu lähes 500-sivuinen tutkimus Nurmijärven rosvot. Kunta käyttää hyväkseen enemmän Aleksis Kiveä ja erityisesti Seitsemää veljestä, jotka on ikuistettu vaakunaan. Taaborinvuorelle voi mennä Kivi-juhliin. Samalla voi käydä museoalueella ja kesäteatterissa, missä tämän kesän näytelmänä on Karkurit. Kunta on saanut nimensä Nurmijärvi-nimisestä järvestä. Sitä ei kannata etsiä sillä se on kuivatettu jo 1950-luvulla. Kunnassa on vuodesta 2015 asti neuvoteltu vesiosuuskuntien toiminnan siirtämisestä Nurmijärven Vesi -liikelaitokselle. Perttulan vesiosuuskunnan kanssa on päästy sopimukseen kaupasta. Kauppasumma on melko vaatimaton ja huomattavasti pienempi kuin siirtyvän omaisuuden arvo ja siksi kaupasta teki päätöksen valtuusto. Nurmijärven lukion sijoittumista joko peruskoulun kanssa samalle tontille tai jonnekin muualle joko peruskoulun kanssa tai ilman on pohdittu pitkään ja valtuusto päätti palauttaa asian valmisteluun ja antoi aikaa kevääseen 2025. Valtuustoaloite maksuttoman toisen asteen säilyttämiseksi Nurmijärvellä lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Vastaavia valtuustoaloitteita on tehty muuallakin Suomessa sen jälkeen, kun hallitus päätti, että maksuttomuus päättyy sen vuoden lopussa, kun lapsi täyttää 18. Nurmijärvellä halutaan ikärajaksi 20 vuotta.

Nurmes

 

Menomatkalla mietin Faradayn häkkiä. Auto on sellainen. Se ei laske sähköä ulkopuolelta sisään eikä päinvastoin. Ukonilmalla auto on siis turvallinen paikka. Koppimopon kori on muovia. Kun komea pitkä kaksihaarainen salama leimahti suoraan edessä ja jyrinäkin kuului melkein saman tien, ihan pikkuisen olisin toivonut, että kori olisi edes sitä kuulemma japanilaisten keksimää korimateriaalia, joka valmistetaan niin, että metallilevyn molemmille puolille levitetään maalikerros ja metalli vedetään sieltä välistä pois. Välillä satoi niin kovaa, että tien laitaan tuli suuria lätäköitä. Kun toisen puolen pyörät osuivat tällaiseen lätäkköön, tuntui että se puoli jäi toisesta puolesta ihan selvästi jälkeen. Välillä aurinko paistoi kirkkaasti eikä tiellä näkynyt sateesta tietoakaan ja sitten taas ropisi kunnolla. Onneksi liikenne ei ollut pahaa, Nilsiän ja Nurmeksen välillä kiitettävän hiljaista. Pari liftaria isojen rinkkojen kanssa yritti kyytiin. Vilkuttivat iloisesti, kun huomasivat millä pelillä olin liikkeellä. Rinkat toki olisivat mahtuneet ja toinen liftareistakin, koska reissukaverilla oli tähdellisempää tekemistä. Siksi hänen paikkansa oli vapaana. Neiturin kanavalla ja juoksuhaudoilla käytin tilaisuutta hyväksi ja tutustuin molempiin. Kanava näkyi paremmin. Juoksuhaudat, jotka venäläiset olivat rakennuttaneet 1916-1917 pelätessään saksalaisten maahyökkäystä Pietariin, olivat niin metsän peitossa, etten lähtenyt niitä etsimään vaan ihailin seutua vain tieltä käsin.

Nurmekseen olemme tehneet bussiretken ja tutustuneet Bombataloon. Majoituimme jollakin pätkällä saman alueen huoneisiin. Lieksaankin ajoin kylttien opastamana enkä siksi kääntynyt keskustaan päin. Nyt pääsin ihailemaan vanhaa Nurmeksen puukauppalaa. Kauppalantalo on oiva esimerkki alueen arkkitehtuurista. Ihania ikkunanpieliä ja yhdessä talossa oli jopa Puoti. Vastavaloon ei pitäisi kuvata mutta minkäs teet, kun tällä puolella on julkisivu. Nurmes on ollut kaupunkina nyt 50 vuotta ja Kötsin museossa on esillä näyttely, joka kertoo kaupungin 1970-lukulaisesta elämästä. Museo ja paljon muuta nähtävää löytyy Nurmes-talosta. Tyko Sallinen on syntynyt Nurmeksessa ja siksi Nurmes-talossa on Galleria Tyko. P.J.Hannikainen, joka on myös syntynyt Nurmeksessa, on saanut taloon myös oman salin, joka soveltuu konsertteihin, teatteri- ja tanssiesityksiin sekä elokuvateatteriksi.

Kesäkuun kokouksessa myös Nurmeksen valtuustolla on edessään totuuden sanat viime vuoden taloudesta. Sen lisäksi käsitellään tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2024-2025 ja digiohjelma samoille vuosille. Digiohjelma koostuu neljästä teemasta: älykkäät ja innovatiiviset palvelut, turvalliset digipalvelut, digitalisaatio sujuvamman arjen ja hyvinvoinnin tukena sekä erilaisten tarpeiden huomioon ottaminen. Viimeinen tarkoittanee sitä, että palveluja pitää voida käyttää myös niiden, jotka eivät ole kovin eteviä digiasioinnissa.Meitä ei olekaan aivan vähän.

Nousiainen

 

Nousiaisiin ajettiin sunnuntaiaamuna pienessä tihkusateessa. Honkien välistä näkyi poikkeuksellista sinertävän harmaata pilvimassaa. Tavallisesti sadepilvet ovat joko savun- tai tuhkanharmaita. Tämä sinertävän harmaa väri olisi pitänyt saada ikuistettua. Sellaista ei useasti näe.

Maskun rautakautisen asuinalueen vertailukohdaksi kartoitettiin Nousiaisten vastaavat kohteet. Niitä löytyi Koljolan Himilänmäestä ja Metsolasta, Topoisten Kalmamäestä ja Granströminmäestä, Alakylän Pilolasta ja Palon Markkulanmäestä. Alueella on asuttu jo kivikaudella siihen aikaan, kun seutu oli vielä saaristoa. Suomen ensimmäinen piispanistuin perustettiin Nousiaisiin. Tarinoita aikaisemmistakin on olemassa mutta tämä tiedetään varmuudella. Nousiainen on legendan mukaan myös katolisen piispa Henrikin hautapaikka. Tutkijat ovat vähän erimielisiä siitä, kävikö tämä henkilö todella kuolemassa Suomessa vai ei. Legenda elää ja Pyhän Henrikin tien historiasta on tehty Pro Gradu tutkielma. Nousiainen ottaa kaiken kunnian tästä legendasta. Valtuusto kokoontuu Henrikin yhtenäiskoululla, jonka piha-alue on kunnostettavana kuten kuvasta näkyy. Kesäkuun kokouksessa käsiteltiin vuoden 2023 tilinpäätös, arviointikertomus, henkilöstötilinpäätös ja tietotilinpäätös sekä alkuvuoden osavuosiraportti ja talouden tasapainottamisohjelman seurantaraportti. Kunnan talous on ollut alijäämäinen muutaman vuoden ja siksi on katsottu tarpeelliseksi tehdä kustannusrakenteeseen sellaisia muutoksia, että kunta välttää kriisikunnaksi joutumisen. Silloin edessä voisi olla kuntaliitos, mitä ilmeisestikään ei pidetä parhaana vaihtoehtona. Tasapainottamisen keinoina mainitaan ylimääräinen valtionavustus, kunnan omistuksessa olevien kiinteistöjen myynti, henkilöstön lomauttaminen ja Pikisaaren virkistysalueesta luopuminen. Näillä toimilla saadaan kertaluontoisia säästöjä. Tuloveroprosentin korotuksella ja henkilöstömäärän tarkastelulla sekä koulu- ja päiväkotiverkon tarkastelulla saadaan pitempiaikaisia vaikutuksia. Kuntalaisten kannattaa seurata tilannetta. Nähtävyyksistä olemme ohi ajaessamme ihailleet useampaan kertaan Santamalan kylässä sijaitsevaa siirtolohkaretta, joka kuuluu Suomen suurimpiin. Muita mainitsemisen arvoisia kiviä ovat itkukivi, jonka luona naiset odottivat miestensä tuomioita läheiseltä käräjätalolta ja kuppikivet. Suuren Postitien Fatijoen siltaa voi käydä ihailemassa. Silta itsessään ei ole turvallinen. Pitempiä reittejä haluaville on Kuhankuonon retkeilyreitistö ja Rantapihan virkistysalue, josta voi vuokrata välineitä Savojärvellä seilaamiseen.

Tällä pätkällä on vastaan tullut useampia koppimopoja. Sääksmäellä yksi ilmestyi peruutuspeiliin. Minun koppimopoani ei ole viritetty ja Sääksmäen tiellä sillä ajelin korkeintaan ihan pikkuisen ylinopeutta. Perään ilmestynyt koppimopo seurasi hetken ja sitten ohitti heittämällä ja häipyi mutkaista tietä näkymättömiin. Kesä etenee. Ensimmäisiltä pientareilta on heinä leikattu. Tuoreita traktorinmunia on ilmestynyt pelloille ja kauempana näimme aterioivan kauriin.

Vampula

 

Tänne ei ollut tarkoitus tulla lainkaan vaan alkuperäinen reittisuunnitelma oli huomattavasti pienempien teiden kautta. Huittisissa lauantain liikenne alkoi hiljentyä kiitettävästi, joten päätimme säästää kilometrejä ja ajelimme tietä 41 kohti etelää. Voikukkapellot ovat teiden varsilta kadonneet. Niiden tilalle ovat tulleet nämä koiranputkipellot vai onko kyseessä joku muu kasvi. Minusta tuo täyttää koiranputken tunnusmerkit.

Vampulassa on maanviljelys aloitettu jo rautakaudella ja henkikirjakylät ovat syntyneet viimeistään 1200-luvulla. Loimijoen varrella on ollut maanviljelykseen edullista maastoa. Vampulan nimen alkuperästä on useampia teorioita. Joko kyseessä on eränkävijöiden löytämä surmatun neidon palmikko, vampo, jonka löytöpaikka on sitten Vampula tai koskien välistä suvantopaikkaa tarkoittava sana. Viime sotien jälkeen kuntaan asutettiin Kurkijoen siirtoväkeä, mikä kasvatti merkittävästi asukaslukua. Teollistuminen vei nuorison ja väkimäärä väheni ja 2009 kunta liitettiin Huittisiin.

Suoniemi

 

Suoniemi perustettiin 1868 ja liitettiin Nokiaan 1973. Kunnan perustamisen aikaan vesistöt olivat yhdistäviä tekijöitä. Siksi kunta sijaitsi Kuloveden molemmilla rannoilla. Kun maantieliikenne syrjäytti vesiliikenteen, sijainti alkoi olla ongelmallisempi. Kunnan sisäinen liikenne oli hankalaa mutta sen molemmista osista muualle pääsi helposti.

Erityisen kiinnostava nähtävyys olisi ollut Pirunpesäkivi Sarkolan kylässä. Se on samanlainen kuin Inarin Karhunpesäkivi. Pirunpesäkivi on vähän pienempi. Sinne olisi pitänyt ajaa pätkä soratietä. Viimeksi, kun yritimme soratielle, luovutimme vajaan sadan metrin jälkeen. Niin hitaasti ei nimismiehen kiharaa pysty ajamaan, ettei olisi vaaraa koppimopon hajoamisesta. Internetin kuvassa pirunpesäkivi näyttää näkemisen arvoiselta. Mielenkiintoista, että samanlaiset muodostumat pohjoisessa saavat nimekseen karhunpesä ja etelässä pirunpesä. Mitäköhän se kertoo nimen antaneista ihmisistä ja heidän yhteisöistään. Luin tutkimuksen anomalioista eli ilmiöistä, joita yleinen sääntö ei ennusta. Sotaisissa kulttuureissa anomaliat ovat pahoja tai saastaisia. Esimerkiksi sika, jolla on sorkat mutta ei märehdi, on saastainen joissakin kulttuureissa. Sellaisissa kulttuureissa, joissa hyökkäykset olivat harvinaisia, anomaliat ovat välittäjiä pyhän ja arjen välillä.

Kuva on otettu Nokian puolelta kohti entistä Suoniemen hallinnollista keskustaa yli Siuronkosken. Koskella näkyi kalastajia ja rannalta olisi voinut vuokrata kanootteja.

Nokia/Pohjois-Pirkkala

 

Nokian kaupungin nettisivut löytyvät osoitteesta nokiankaupunki.fi. Sattuneesta syystä pitää tehdä eroa yritykseen, jolla on sama nimi ja joka on ehkä maailmalla hieman tunnetumpi kuin kaupunki.

Kun Nokialla inventoitiin muinaisjäänteitä, uusia ennen tuntemattomia kohteita löytyi 15. Niistä osa oli kivikautisia asuinpaikkoja ja osa rautakautisia lapinraunioita. Keholla kaivettiin rautakautinen röykkiö, jonka alueelta löydettiin mm. rannerengas, keihäänkärki ja suippokärkinen veitsi. Röykkiöhaudat liittyvät polttohautaukseen joten niistä löytyy myös palanutta luuta. Kalmistoalueelta löydettiin maantasainen hautalatomus, joka oli koottu useamman maakiven ympärille. Kivikehässä oli paljon punaista hiekkakiveä laakoina ja lohkareina. Latomukseen oli tehty ainakin kolme hautausta. Vanhin nuoremman roomalaisajan lopulla ja nuorin merovinkiainaina. Nokia-nimen alkuperän oletetaan tulevan soopelia tarkoittavan sanan nois monikon nokiit genetiivimuodosta nokia. Se viittaisi siihen, että seutu on ollut soopeliturkisten markkinapaikka jo muinoin. Kaupungin vaakunaan eläin on päässyt. Siinä komeilee nokinäätä eli soopeli Nokianvirtaa kuvaavan aaltokoroisen palkin päällä. Tosin on väitetty, ettei täällä olisi ollut soopeleita ja sana olisikin tarkoittanut majavaa. Muitakin selityksiä löytyy. Nokian lahjoja maailmalle ovat laulaja Markku Aro, olympiavoittaja Tapio Rautavaara, kirjailija Asko Martinheimo ja monet muut.

Nokia markkinoi itseään luonnonläheisyydellä ja lyhyellä etäisyydellä isoon keskukseen. Ei tarvitse valita ”tahdotko asua kaupungin sykkeessä vai luonnon rauhassa”. Nokialta ne löytyvät samasta paikasta molemmat. Tonttihaku päättyi juuri alkuviikosta uudelle Tervasuon alueelle. Seuraavassa valtuusto kokouksessa käsitellään arviointikertomus, tilinpäätös ja henkilöstöraportti vuodelta 2023, kirjastonpalveluverkkoselvitys, muutama asemakaavamuutos sekä osavuosikatsaus 1-3/2024.

Tottijärveltä tullessamme piti ajaa pätkä tiellä 12. Yllättävän paljon liikennettä vaikka oli lauantai. Itse kaupungissa sen sijaa oli hiljaista. Kaupungintalon kuvan ottamisen jälkeen yritin tehdä uukkarin mutta pieneksi kotteroksi koppimopon kääntösäde on kiusallisen pitkä ja jouduin peruuttamaan. Ketään en häirinnyt. Vähän matkaa ajettuamme alkoi sataa ja sitten tuli rakeita niin, että piennar näytti valkoiselta. Siinä vaiheessa ajoin bussipysäkille odottamaan rajuimman kuuron päättymistä. Sateen haittapuoli on myös se, että koppimopo alkaa huurtua. Täytyy pitää ikkunaa vähän rakosellaan ja puhallin päällä, jotta ulos näkee yhtään mitään.

Tottijärvi

 

Lapsena luin Anni Swanin kirjan Tottisalmen perillinen. En muista siitä muuta kuin tunnelman, jossa joku joutui piiloutumaan joltain pahalta ja lopuksi totuus paljastui. En muista, mikä se totuus oli. Sen voinee päätellä kirjan nimestä. Huijari, joka yritti riistää perinnön, ei sitä saanutkaan. Kirja tuli heti mieleen Tottijärven entisestä kunnasta. Kuntana Tottijärvi ehti olla 1869-1975. Seutu on ollut asuttuna kivikaudelta asti. Paikan nimi mainitaan ensimmäisen kerran 1416 Turun Tuomiokirkon Mustassa kirjassa muodossa Totkyrajerffuj. Tarina kertoo, että paikka olisi saanut nimen muodossa Totkijärvi järveen hukutetusta koirasta, joka jäi kummittelemaan omistajalleen, Matti Kurjelle. Tarinasta pitäisi ehkä ottaa opiksi ainakin se, että kannattaa harkita perusteellisesti ennen kuin hankkii koiran. Ne eivät aina käyttäydy odotetusti ja voivat jäädä kummittelemaan vaikka niistä olisi pääsyt eroon todellisessa elämässä. Tottijärven kartano oli 1400-luvulta 1900-luvun alkuun merkittävä kartano. Sen omistajiin kuului useita Kurki-suvun jäseniä. Akseli Kurki asui kartanossa 1500-luvun lopulla.

Kuvittelin, ettei täällä ole ennen käyty. Sitten tarkastelin arkistoja ja huomasin, että Akaasta Alajärvelle oli 2016 ajettu jopa Tottijärven Rämsöön kautta. Nyt ajettiin suorempaan. Päiväkodin pihassa on kivoja välineitä kiipeilyyn ja keinumiseen.

Nivala

 

Nivalan mainoslauseena on “kasvatamme tulevaisuutta”. Tulevaisuus määrittyy tekstissä yritysten liikevaihdon ja lasten kasvattamiseksi. Jälkimmäisestä saimme esimerkin lähestyessämme keskustaa. Suuri joukko lapsia ja nuoria oli menossa kohti liikuntapaikkaa. Näytti, että osalla oli jalkapalloja mukana. Nivala on pystyttänyt vaakunassa olevan portin suuren kopion liikenneympyrän koristeeksi. Portti on tyypillistä pohjalaista mallia ja siitä voi halutessaan hahmottaa myös N-kirjaimen. Viime kokouksessaan valtuusto kuuli kaupungin markkinoinnin ja viestinnän esittelyn ja kuunteli alkuvuoden osavuosikatsauksen. Lapsiin ja nuoriin liittyviä päätöksiä tehtiin parikin. Esiopetukseen tarvitaan lisää rahaa, koska esiopetukseen tulee yksi ryhmä ennakoitua enemmän. Toinen asia oli asemakaavamuutos, jotta opiskelija-asuntoja voidaan rakentaa pariin kortteliin. Lisäksi valtuusto valtuutti virkamiesjohdon hakemaan Valtiokonttorilta kuolinpesän omaisuutta ja ottamaan vastaan testamenttilahjoituksia. Nivalan hallintosäännössä ei asiasta ole aiemmin ollut mainintaa. Testamenttilahjoituksia on kunnalle kuitenkin tullut joten on paikallaan, että asioiden hoitamiseen on vaadittavat pykälät. Karvoskylältä kunta sai kiinteistön, jonka myynnistä tulevat rahat käytetään vanhusten hyvinvoinnin edistämiseen. Kylät eivät tavallisesti kovin paljon kiinnosta mutta Karvoskylän kiinnostavuus johtuu henkilökohtaisista syistä. Isäni oli Karvonen. Tuntuuhan se pollevalta, että suvulla on ihan oma kylä Nivalassa. Karvoskylällä on oma kyläyhdistys, joka on tehnyt teoksen Kotina Karvoskylä. Se on kiinnostanut niin paljon, että siitä on otettu uusintapainos. Kylässä aiemmin toiminut hoivakoti Karvoshovi jatkoi toimintaansa päihdehuoltolana ja huutokaupattiin jokunen vuosi sitten. Kylässä sijaitseva ortodoksinen kirkko näkyy tielle.

Epäilemättä kuuluisin Nivalalainen on presidentti Kyösti Kallio. Nivalasta on toki lähtenyt muitakin kuuluisuuksia kuten akateemikko, kirjailija Kustaa Vilkuna, hiihtäjä Helena Takalo ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen sekä valtiosihteeri Raimo Sailas, josta takavuosina väännettiin vitsejä. Hänen ansiokseen on laitettu paitsi kuntatalouden romuttaminen myös varallisuusveron poisto, jonka Paavo Lipposen hallitus toteutti. Valtiovarainministerinä oli silloin Sauli Niinistö.

Luontohavainnoista kannattaa mainita pellolla nähdyt kuovit. Niitä alkoi olla useamman linnun parvina, joten naaraat ovat lähdössä etelään ja jättävät poikaset koiraiden hoidettaviksi. Pieni hanhilauma oli aterioimassa oraspellolla. Upein oli tietysti tien yli rauhallisesti kävellyt hirvi. Voikukkapellot olivat täällä vielä kauniin keltaisia. Aurinko paistoi, paluumatkalla peilien kautta silmiin.

Nakkila

 

Reissun varrella on tullut käytyä aika monessa kunnassa, joden vuoro tulee vasta myöhemmin. Sellaisia kuntia, joiden kautta ei ole ajettu, on enää todella vähän, tuskin kahtakymmentä. Nakkila oli yksi niistä harvoista. Nyt sielläkin on käyty.  Täällä alkoi todella harmittaa, että olin päättänyt ottaa kuvaan valtuuston kokouspaikan. Nakkilankoskista olisi saanut upeita kuvia. Sillan läheisyydessä oli autoja parkissa ja aika monta kalastajaa näkyi joessa kahluuhousuissa. Toisaalta minun kuvaustaidoillani parhaat näkymät olisivat jääneet ehkä ikuistamatta. Joten mennään näillä, kun reissua on jäljellä enää paljon vajaa puolet.Vaakunaankin Kokemäenjoki on päässyt. Sitä kuvaa kultainen palkki, jossa on musta nahkiainen. Nakkila on kuuluisa nahkiaisistaan. Vaakunassa on myös tähkiä, jotka kuvaavat laajoja viljelystasankoja.

Nakkilan valtuusto käsitteli viime kokouksessaan hallintosäännön muutosta. En ihan jaksanut lukea 92 sivuista hallintosääntöluonnosta. Sen totesin, että siinä sujuvoitettiin hallintoa ja vaihdettiin miehet henkilöiksi ja asiantuntijat viranhaltijoiksi. Kaavoituskatsauksessa todetaan, että vapaita omakotitontteja on 42 kappaletta ja yritystontteja 23-33. Vireillä on Masiantien asemakaavan muutos, Tervasmäen asemakaava, Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 83 ja Kurkelansuon taajamaosayleiskaava. Lisäksi hyväksyttiin vammaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2023-2025.

Kotimatkalle kepsi ohjasi Kaasmarkun kautta. Ihan uusi tie meille. Vähän ennen Keuruuta kauris ylitti tien. Niin pitkiä loikkia ottanutta kaurista ei aiemmin ole nähtykään. Tavallisesti kauriit ovat syöneet rauhallisesti tien varren pelloilla. Kun järvellä näemme veneen, tulee vähän haikea olo. Onneksi on vielä kanootti. Erityisen kiinnostava oli Kivilahdella näkemämme kirkkovene, joka eteni selällä tarmokkain vedoin.

Kiukainen

 

Arkeologeille ja historioitsijoille Kiukaisten kulttuuri on tuttu käsite. Se on rannikon kivikauden viimeinen vaihe, jolle on tyypillistä vähäinen kampakeraamisen perinteen voimakkuus nuorakeraamiseen verrattuna. Löytöjä on tehty lähinnä rannikkolta Merenkurkun seudulta ja Ahvenanmaalta. Kunta on saanut nimensä esihistoriallisista kiviröykkiöhaudoista, joista suurin, Kuninkaanhauta, sijaitsee Paneliassa. Hauta on ikuistettu myös Kiukaisten vaakunaan. Hauta on tosin vasta myöhemmältä ajalta, pronssikaudelta. Paneliassa vakituinen asutus on syntynyt jo kivikaudella. Harolan kylän historia ulottuu myös kauas. Piista Henrikin surmaajan Lallin kerrotaan paenneen sinne. Kiukaisten asukasluku kasvoi vähitellen ja kunta itsenäistyi 1872. Aikojen saatossa pieni kunta ei enää katsonut olevansa elinkelpoinen ja yhdistyi vanhaan emäseurakuntaansa.

Vesistöt ovat aina viehättäneet mieltäni. Kiukaisista voisi kuvata paljon muutakin. Silti joki, jota voisi kanootilla tutkia, valikoitui kuvaan. Totesin samalla, miten pitkälle kesä on edennyt. Ahomansikoissa on enemmän raakileita kuin kukkia. Metsäkurjenpolvet, niittyleinikit ja suopursut kukkivat täyttä päätä. Koiran- tai jonkun muun putket tuoksuvat niin voimakkaasti, että ne haistaa jopa ohi ajaessa.

Naantali

 

Naantalin kaupungin sivuilla siteerataan Nuuskamuikkusta: “Matkojen tulee olla hitaita ja pitkiä”. Sopii meidänkin koppimoporeissuun. Nuuskamuikkunen tosin käveli. Reissua ei ehtisi tehdä eläkepäivinä millään, jos toteuttaisi sen kävelemällä tai edes polkupyörällä. Teoriassa koppimopolla voi onnistua. Tämä käsitys vahvistui melkoisesti, kun pääsin laittamaan ensimmäisen tiplun kartanlukijan puolelle. Naantali on tuttu paikka entuudestaan. Lasten kanssa käytiin Muumimaailmassa ja Naantalin kylpylässä. Ahvenanmaalle on matkattu tätä kautta monet kerrat ja tavallisesti jää lauttaa odotellessa aikaa katsella kaupunkia. Suunnitelmissa oli tutustua Naantalin vanhaan kaupunkiin kävelemällä ja tietysti siihen paljon puhuttuun Naantalin aurinkoon. Kaupungintalolla sataa tihuutti. Aurinko ei suvainnut esittäytyä. Tullihuoneen puinen aurinko, josta sanonta on lähtenyt liikkeelle, on ties missä. Tihkusateessa Vanha kaupunkikaan ei näytä parhaita puoliaan.

Naantali on osa Suomen katolista historiaa. Se on syntynyt 1440-luvulla perustetun birgittalaisluostarin ympärille. Vaakunan kirjaimet vg viittaavat luostarin latinanakieliseen nimeen Vallis Gratieae, armonlaakso, ruotsiksi nådens dal, mistä suomenkielinen nimi on muokkautunut. Kylpylätoiminta alkoi kunnassa 1723, kun Viluluodon terveyslähde avattiin. Naantalissa Unikeonpäivänä unikeoksi valittu henkilö puetaan pyjamaan, kannetaan aikaisemmin unikeoiksi valittujen voimin Vanhankaupungin laiturille ja molskautetaan mereen. Unikeoksi valitaan joku, joka on tuonut Naantalia positiivisesti esille. Unikeonpäivän vietto sai alkunsa 1880-luvulla karnevaaliluontoisena mutta hiipui 1920-luvulla. Perinnettä jatkettiin vuonna 1959 nykyisessä mereen molskauttamisen muodossa. Aluksi Unikekona toimi vuodesta toiseen kaupungin talonmies, kunnes siirryttiin nykymuotoiseen kunniaunikekokäytäntöön. Unikeonpäivänä voi tavata myös kaupungin trumputtajan.

Viime kokouksessaan valtuusto käsitteli useita aluesuunnitteluun liittyviä asioita. Se myönsi lisämäärärahan Taattisten kylästä ostettaville kahdelle palstalle, joiden yhteispinta-ala on 12,69 hehtaaria. Maanostoihin tälle vuodelle varatuista rahoista on jäljellä vajaa puolet eikä jäljellä oleva summa riittäisi kauppaan. Valtuusto päätti myöntää koko kauppasumman, joten Naantalin kaupunki voi tänä vuonna vielä ostaa lisämaata. Ilmeisesti kauppoja on ainakin suunniteltu ja neuvottelut käynnissä. Maakauppoja käydään myös toiseen suuntaan. Samassa kokouksessa päätettiin myydä valtiolle luonnonsuojelualueeksi alue Aaslaluodosta. Livonsaaren ranta-asemakaavaan tehtiin kahden kiinteistön alueella muutos. Aikaisemmin rakennusoikeutta oli ollut 120 kerrosneliömetriä ja se nostetiin 160 kerrosneliömetriin. Lisämaata rakentamiseen on siis tiedossa ja rakennusoikeuksia rantakaava-alueelle kasvatetaan.