Rautakaudella Pernaja on ollut hämäläisten aluetta. Paikannimet viittaavat metsästykseen ja kalastukseen ja siksi on oletettu, että aluetta käytettiin nautinta-alueena eikä siellä asuttu vakituisesti. Vanhimmat nimet ovat suomenkielisiä. Ruotsinkieliset nimet ovat keskiaikaisia. Pernajan nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1352 muodossa Perna ja oletetaan, että se tulee viron kielen lehmusta tarkoittavasta sanasta pärna. Siten myös virolaisvaikutus seutuun on ollut vahva. Kuuluisin Pernajalainen lienee Mikael Agricola. Hänen syntymäkotinsa paikalla on muistokivi, joka siirrettiin näköispatsaan tieltä nykyiselle paikalleen. Näköispatsas haluttiin keskeisemmälle paikalle. Pernajan vaakuna kunnioittaa pitäjän ensimmäistä aatelista sukua. Teit-suku on lähtöisin Skotlannista. Aatelisvaakunassa oli kolme tähteä mutta niistä reunimmaiset korvattiin kunnan vaakunassa aurankärjillä muistuttamaan tavallisen rahvaan merkitystä maataloudessa.
Pernajan kunnan sivut löytyvät vielä netistä. Ilmeisesti ne ovat vanhat sivut. Uudemmat, jotka valmistuivat 2006 on muistettu poistaa. Pernaja oli aikanaan se pitäjä, josta muut lähiseudun kunnat erotettiin vuosien saatossa. Nyt saa ajantasaisilta matkailusivuilta etsiä Pernajaa. Rönnäs ja Lurensin kesäteatteri, jotka ovat Pernajassa, mainitsevat olevansa Loviisassa. Rönnäsissä on mahdollisuus kalastukseen ja melontaan ja läheltä löytyy myös golfrata. Lurensin viime kesän näytelmänä oli Aladdin ja taikalamppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti