Vehkalahti

 

Suur-Vehkalahden pitäjä käsitti keskiajalla lähes koko nykyisen Kymenlaakson. Kaari Utrio on noihin aikoihin sijoittanut romaaninsa Vehkalahden neidot. Koska kauppaa saatiin käydä vain kaupungeissa ja kaupungit perustettiin pieniksi pinta-alaltaan, Vehkalahdesta erotettiin Hamina 1653. Vehkalahden pitäjän tihein asutus jäi Haminan puolelle. Tästä johtui myöhemmin myös se, että Vehkalahden kunnantalo sijaitsi naapurikunnassa.

Meidän oli tarkoitus käydä Vehkalahden kylämuseossa. Olen miettinyt museokortin hankkimista. Jonain vuonna sen teen ja sitten käyn tutkimassa kaikki reittien varrelle sattuvat museot. Aion jopa suunnitella reitit niin, että pääsen käymään mahdollisimman monessa. Nyt käyn museoissa joko perjantaina tai niissä museoissa, joihin on vapaa pääsy. Vehkalahden kylämuseo kuuluu jälkimmäiseen sarjaan ja olisi ollut jopa auki, kun ajoimme siitä ohi. Talo rakennettiin 1871 Vehkalahden ensimmäiseksi kansakouluksi ja sitä käytettiin tähäntarkoitukseen 1950-luvulle saakka. Kun koulunpito päättyi rakennukseen sijoitettiin Vehkalahden kotiseutumuseo 1960 ja sen nimi myöhemmin muutettiin Vehkalahden kylämuseoksi. Museota on uudistettu ja juhlalliset avajaiset olivat viikonloppuna 1.-2.7. Tämän vuoksi väkeä oli liikkeellä niin paljon, että liikennettä oli ohjaamassa keltaliivinen henkilö. Ahtaita paikoituspaikkoja kohtaan tunnen kammoa vaikka Lappeenrannassa ajoinkin parkkihalliin. Tarjolla olisi ollut karoliinien äkseerausnäytös ja muskettiammuntaa, Vehkalahti-vartti-opastus, pienoisnäytelmiä ja vaikka mitä. Jätettiin väliin parkkipaikkakammon vuoksi.Kyltistä sentään napattiin kuva.