Taipalsaareen suurin osa matkasta on tylsää isoa tietä. Onneksi Savitaipale Taipalsaari väli oli todellista koppimopotietä, hyvä asfaltti, mäkiä ja mutkia ja vähän liikennettä. Taipalsaari yllätti pienuudellaan. Taajamakylttien väli on vain pari kilometriä ja taajaman päättymisen jälkeen ajelimme etsien sopivaa u-käännöspaikkaa. Upeita maisemia ja tiedämme, että niitä jatkuu Lappeenrantaan saakka. Lähdimme aamuhämärissä ja palasimme iltahämärissä ja siksi onnistuimme näkemään neljä kaurista.
Taipalsaarelta on tehty kampakeraamiselle ajalle ajoittuvia löytöjä ja siellä on myös kalliomaalauksia. Seudulla on siis asuttu yli 4000 vuotta. Vaaterannassa tutkittiin kivikautinen – varhaismetallikautinen laaja-alainen asuinpaikka, joka rakentamisen seurauksena on osittain tuhoutunut. Vaaterannan asuinpaikalta on löydetty naudan, lampaan tai vuohen, sian ja hevosen luita, jotka kertovat karjanhoidon alkuvaiheista. Hevosen luut ovat todennäköisesti varhaismetallikaudelta. Punamultakuopasta löydettiin meripihkakorun, piiesineiden ja tyypillisen kampakeramiikan palojen lisäksi palaneita ihmisenluita. Se on ainoa kivikautinen polttohauta Suomesta. Valkeasaaresta on rautakauden alusta kalliomaalaus, jonka läheltä on löydetty varhaisrautakautista keramiikkaa. Keskiajalta lähtien aluetta on hallinnoitu Taipaleen kuninkaankartanosta. 1600-luvulla vakiintui nimi Taipalsaari. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 seutu jäi Ruotsin puolelle, myöhemmin se liitettiin Venäjään ja autonomian aikana palasi Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Kunnan alueesta yli puolet on järviä. Viime kesänä on ollut mahdollista lainata venettä maksutta paikallisen kaupan aukioloaikoina. Myös pyöräilyreiteiltä pääsee ihailemaan saaristomaisemaa. Taipalsaari on osa Unesco Global Geoparkia ja siellä sijaitsee 10 erilaista kohdetta. Käyntipäivänämme oli Konstun majan kesäkauden päättäjäiset ja Taipalsaaren nuorisoseuran 130-vuotisjuhlat. Lokakuussa on Jänkäsalon karvahattu-uistelukilpailut ja marraskuussa nuorille suunnattu tapahtuma kirkonkylän liikuntasalissa. Vesistöjen runsauden vuoksi kunta on kiinnostunut uudesta vesireitistä. Suunnitteleilla on Kutilan kanava, joka yhdistää Suur- ja Pien-Saimaan ja mahdollistaa rengasreitit Saimaalla. Kanavan rakentamisesta on kunnalle esitetty tiedustelu, jossa halutaan tietää paitsi kustannuksista myös ympäristövaikutuksista rakentamisen aikana ja pitemmällä aikavälillä. Ihailtavan pitkä kysymyslista, johon kunta on antanut perusteelliset vastaukset. Kunnan taloutta rakentaminen ja kanavan ylläpito tietysti rasittaa. Sen odotetaan lisäävän matkailua ja sen varaan rakentuvia elinkeinoja. Kanava toivotaan voitavan siirtää myöhemmin valtion hoidettavaksi kuten Kimolan kanava. Viime vuoden tilinpäätös oli yliijäämäinen, tosin ei niin paljon kuin talousarviossa oli toivottu. Tämän vuoden talousarviossa valtionosuuksista jouduttiin käyttämään ennakkotiedon lukuja ja lopullinen valtionosuus oli merkittävästi pienempi. Asiaa käsiteltiin syyskuun valtuuston kokouksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti