Vanhin suomalaisen asuinpaikan hiiliajoitus, noin 7000 eKr on Suomussalmen Vanhasta Kirkkosaaresta. Kalmosärkän asutus on jatkunut esikeraamiselta ajalta ainakin vuoden 1600 jKr seutuville. Värikallion pienten, viivoin kuvattujen eläinten on arveltu esittävän joko peuroja tai hirviä. Ihmishahmoilla on isot kolmikulmaiset päät, jotka voisivat olla naamareita ja liittyvän uskonnollisiin menoihin. Meripihka on Suomessa tuontitavaraa. Suomussalmelta on löydetty meripihkakappale, jonka toisen pään muotoilu tuo mieleen karhun pään. Kiantajärven säännöstelyn aiheuttama vedenpinnan vaihtelu tuhoaa rannoilla olevia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Siksi 1985 tutkittiin koekuopin rantaa 3,5 km:n matkalta. Sieltä tunnettiin ennestään kahdeksan muinaisjäännöstä ja tutkimuksessa löydettiin yksi uusi. Myös Kalmosärkän ja Salmenniemen esihistorialliset kohteet ovat tuhoutumassa vedenpinnan korkeuden vaihteluiden vuoksi. Suomussalmelta on löydetty kivitaltan muotoon valettu kupariesine, jonka metalli on peräisin Uralilta. Ilmari Kianto on runoillut Suomussalmesta ”tervan, pettuleivän maa”, ”surun salmi autioiden soiden maa, sua sentään korven poika kaihoissaankin rakastaa”. Kianto muutti 5-vuotiaana Suomussalmelle ja tunsi sen ilmeisesti kotiseudukseen, koska edellä lainatun runon nimi on Suomussalmi – kotiseutu. Kiannon kuuluisimmat romaanit ovat Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi. Punaisen viivan elokuvaversiota olen käyttänyt havainnollistaessani viime vuosisadan köyhälistön elämää ja lapsikuolleisuutta sekä ensimmäisten yleisten ja yhtäläisten eduskuntavaalien äänestyslippua. Miksi kansa sai tuolloin käsiinsä ehdokaslistojen yhdistelmän, johon valitun ehdokkaan kohdalle vedettiin viiva. Nyt äänestäjä saa vain pienen lapun ja ehdokaslistojen yhdistelmä on äänestyskopin seinällä. Jotain eikä niin vähän on muuttunut.
Suomussalmen talous on kunnossa. Ämmänsaaren koulurakennusten korttelin asemakaavan muutos on tulossa seuraavaan valtuustoon. Tarkoituksena on purkaa 1960-luvulla rakennettu uusi koulu ja sen paikalle suunnitellaan asuinrakentamista. Vanhempaa 1950-luvulla rakennettua koulua suunnitellaan suojeltavaksi. Se muodostaa parin samoinhin aikoihin rakennetun entisen kunnantalon kanssa. Kainuun museo ja Kainuun liitto paheksuivat lausunnoissaan uudemman koulurakennuksen purkamista. Sekin olisi maisemallisesti syytä säilyttää. Sen käyttö nykyisellään sisäilmaongelmien vuoksi on hankalaa ja remontointi maksaisi liikaa. Vanhemmassa koulurakennuksessa toimii Kianta-opisto jatkossakin. Samassa kokouksessa päätetään myös vesi- ja jätevesimaksujen sekä tonttien myynti- ja vuokraushintojen korotuksista. Vauvauinnit ovat Suomussalmella alkaneet. Taiteiden yötä vietetään 11.9. Ämmänsaaren torilla, Sampolan sisäpihalla, Teatteri Retikassa, Kirjastossa ja useissa muissakin paikoissa. Pakko sanoa! -teatterifestivaali on tulossa syyskuun lopulla. Sen teemana on tänä vuonna Metsässä. Festivaalilauantaina tehdään esityksellinen retki Hossan Huosilammen harjumaisemaan ja suoluontoon. Turisteille mainostetaan Soivaa metsää, Raatteen tietä ja Hiljaista kansaa. Raatteen tie on vaikuttava. Reissukaveri on käynyt sitä pitkin rajalla asti ja saanut opastetun kierroksen. Yhdessä olemme ihailleet muistomerkkiä. Hiljaisen kansan lettukahviossa olemme useammalla Lapin matkalla nauttineet tarjonnasta ja ihailleet pellon hahmoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti