sunnuntai 13. syyskuuta 2026

Sysmä


  

Koppimopo hyytyi niin pienissäkin mäissä, ettemme uskaltaneet lähteä Vaarunvuorta yrittämään ennen kuin hidastumisen syy selviää. Korjaamolle ajaessani kuului takaa omituista klonksumista, joka säikäytti todella. Kolina johtui vain pakoputken kiinnikkeen löystymisestä. Hidastumisen aiheutti vetoakselin kuluminen. Pelkkä öljyn- ja variaattorin hihnan vaihto ei olisi vetoakselin kulumista paljastanut. Onneksi pakoputki lonksui, koska sen vuoksi voimansiirto tarkistettiin kokonaan. Jälleen kerran Motofix Jyskä pelasti meidät. Siellä uskaltaa esittää tyhmiä kysymyksiä ja henkilökunta vastaa ymmärrettävästi. Varaosan tilaus ja korjaaminen vei siten vähän enemmän aikaa. Mutta sitähän eläkeläisillä on koko loppuikä. Sysmässä olen käynyt lapsena mummin luona. Hän oli muuttanut Kivennavalle avioiduttuaan ja sodan vuoksi muutti takaisin kotiseudulleen. Hän asui Kalkkisissa. Lapsena minusta oli todella hauskaa, että mummin osoite on Selma Kilkkinen, Kalkkinen. Siihen aikaan ei vielä ollut postinumeroita. Kesällä ennen koulun alkua vietin mummin luona pitkähkön ajan. Muistan hänen pienen mökkinsä. Pienestä eteisestä tultiin keittiöön, josta oli seinään kiinnitetyt tikkaat vintille ja lattiassa luukku, josta samanlaisia seinään kiinnitettyjä tikkaita pääsi kellariin. Keittiöstä johti ovi pieneen huoneeseen. Siinä ei sängyn, piirongin, pöydän ja muutaman tuolin lisäksi ollut juurikaan tyhjää lattiaa. Kukkia muistan siellä olleen paljon. Ilmeisesti jouduin käyttäytymään aika hiljaisesti, koska äitini kertoi, että kotiin tuntuani olin mennyt perunakuopan takaiselle tasaiselle kalliolle ja juossut siellä edestakaisin ja huutanut suoraa huutoa. Kun mummi kävi meillä, hänellä oli aina tuliaisina. Erityisesti muistan pieniin purkeihin säilöttyjä pieniä sieniä. Mummi kuoli ennen kuin täytin kymmenen. Hänet on haudattu Sysmään. Sisareni yritti löytää hautaa joskus vuosia sitten ja minäkin kävin hautuumaalla, kun pyöräilimme Pohjois-Päijänteen ympäri. Kertun kirjapäiviltä olen löytänyt pitkään etsimäni Keltaisen Kirjaston kirjan. Taisi olla joku Calvino. Kun näin sen myyntipöydällä, jouduin hillitsemään itseni, etten olisi hihkunut riemusta ja maksettuani kirjan, menin istumaan se kädessäni läheiseen pöytään rauhoittumaan. Reissukaveri katseli minua vähän huolestuneena. Kun näytin kirjaa, hän pystyi eläytymään tunnetilaani, koska hänkin on keräilijä. Sysmän Kirjakyläyhdistys jatkaa Kertun aloittamaa työtä ja Kirjakyläpäivien lisäksi on myös Kirjojen iltapäivä elokuussa.

Uutisissa kerrottiin suurimman viikinkiaikaisen hopearahakätkön löytymisestä Sysmässä. Levottomina aikoina maastokätköt olivat tavallisia. Jotain oli tapahtunut omistajalle, kun hän ei koskaan palannut noutamaan piilottamiaan rahoja. Löytö kertoo siitä, että Sysmä oli yhteydessä kansainväliseen kauppaan eikä vain riistettynä osapuolena. 4,5 kilon rahamäärän hankkiminen ei ihan joka pojalta onnistunut. Elettiin turvattomia aikoja. Voi vain arvailla, mitä tapahtui. Romaanikirjailijalle tämä fakta voi olla aika kutkuttava. Sysmästä on tutkittu merovinkiaikainen kalmisto. Alue toimi myös Nuijasodan näyttämönä. Sysmän kesäkäräjillä käsiteltiin kahden aateloidun ratsumestarin riitaa. Reid ja Tandefelt alkoivat kinastella käräjätuvassa, siirtyivät ulos miekkailemaan, sopivat asian siellä mutta palattuaan käräjätupaan jatkoivat riitaa kunnon tappelulla, jossa Reid puri Tandefeltiltä peukalon poikki. Aateluus tunnetusti velvoittaa.

Sysmän valtuusto kokoontuu Sysmän Säästöpankille 1898 rakennetussa hulppeassa talossa. Kunnantalokin on ihan hyvän näköinen mutta tämä rakennus on upea. Pankki oli perustettu jo 1880. Oman toimitalon rakentamisella ei ollut siten kiirettä. Rakennus on nykyään Teatteritalona. Siellä toimii Sysmän Kino, Kuurina Teatteri ja sitä voi varata myös omiin juhliin. Rakennuksen seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Sarkia asui Sysmässä vuodesta 1943 kuolemaansa saakka. Yrjö Kokko toimi Sysmässä eläinlääkärinä 1938-1944. Olavi Virta sen sijaan on syntyperäinen sysmäläinen. Hänen synnyinkylällään, Särkilahdella, on muistoreliefi ja keskustassa Kimmo Pyykön Hopeinen kuu, joka on pystytetty Olavi Virta 100-vuotta -muistomerkiksi. Siinä musiikki on onnistuttu kiteyttämään metalliseen muotoon. Sysmä tunnetaan sahtipitäjänä. Elokuva 100 litraa sahtia teki tätä puolta Sysmästä tunnetuksi ja tänä kesänä on kuvattu jatko-osaa 200 litraa sahtia.

Sysmän talous on kunnossa. Tilinpäätös oli ylijäämäinen. Viime kokouksessa mietittiin vesilaitoksen yhtiöittämistä ja todettiin, että vesi tulee kuntalaisille halvemmaksi, kun vesilaitos jatkaa kunnan taseyksikkönä. Samalla hyväksyttiin lisätalousarvio. Mielenkiintoiseksi lisätalousarvion tekee se, että se on täsmälleen samanlainen kuin aikaisemmin hyväksytty talousarvio. Lisätalousarvion tarve tulee siitä, että talousarviosta on valitettu hallinto-oikeuteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti