Opiskelukaverini Jorma Keränen on kirjoittanut Paltamon historiaa. Hänen väitöskirjansa käsitteli Kainuun asuttamista. Paltamo oli aiemmin emäpitäjä, joka käsitti lähes koko nykyisen Kainuun maakunnan. Kainuun asuttaminen oli Keräselle kuin Paltamon historian alkuosa. Paltamosta on löydetty kivikautista taidetta. Upein esimerkki on hakkumainen ase, jonka päätä koristaa realistisesti kuvatun karhun pää. Lumisuosta löydetty jousen katkelma ajoittuu esiroomalaiseen rautakauteen. Vakituinen asutus tuli Savosta 1550-luvulla, kun muuttaneille luvattiin kolmen vuoden verovapaus. Venäjän läheisyys teki asumisesta vaarallista aina Täyssinän rauhaan 1595 saakka, jolloin Kainuu virallisesti siirtyi Ruotsin alaisuuteen. Aluksi Paltamon keskusta oli Oulujärven eteläpuolella, mutta asutuksen keskittyessä Oulujärven pohjoispuolelle ja, koska eteläisemmät alueet oli jo erotettu omiksi seurakunniksi, keskus siirrettiin Kiehimänsuun kylään. Kuuluisin paltamolainen lienee Eino Leino, jonka runoelma Kivesjärveläiset kuvaa Varisjoen rautaruukin lyhyttä toimintakautta. Ruukki hyödynsi järvimalmia. Se ei osoittautunut kannattavaksi.
Paltamo markkinoi matkailijoille itseään melonnan, uimisen, veneilyn ja retkeilyn voimin. Runon ja suven päivänä 6.7. nimitetään vuoden Eino Leino. Tänä vuonna valinta osui kirjakauppias Matti Leinoseen. Pikkukunnista kirjakaupat ovat muualla monin paikoin hävinneet. Leinosen kirjakaupassa on kattava valikoima paikallisten kirjailijoiden tieto- ja kaunokirjoja, sukukirjoja ja kyläkirjoja. Rompetori, Paltamo Rock ja Tervaa, rautaa ja rosvoja -kyläjuhlat Hakasuon myllyllä viime viikonloppuna jäivät kokematta, koska sain öljynvaihdon vasta niitä seuraavalle maanantaille. Vähän harmittaa. Toinen asia, mikä harmittaa on kuvan kohde. Aivan vieressä olisi ollut mänty, joka oli osittain keloutunut. Taustalla Kiehimänjoki ja sen sillat. Todellinen maisemakuva, jota huonokaan kuvaaja ei olisi voinut pahasti pilata. Täytyy kyllä myöntää, että Paltamon kunnantalo on tyylikäs eli mielestäni myös hyvä kohde. Seinällä oleva vaakuna näyttää kuparivalokselta. Siinä tervaveneet ovat aukkoja. Sopii seinään paremmin kuin maalattu vaakuna.
Valtuuston kesäkuun kokous totesi vuoden 2023 tilinpäätöksen olevan alijäämäinen. Asukasluku on vähentynyt edellisestä vuodesta, verotulot ja valtionosuudet samoin. Lisäksi tämän vuoden talousarviossa ei ole varauduttu monitoimitalon asunnon remonttiin, kaukolämpölaitoksen remontin aikaiseen varakattilan polttoainelaskuun eikä koulukeskuksen rakennushankkeen viimeisiin laskuihin. Tämä ei lupaa hyvää myöskään tämän vuoden tilinpäätökselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti