Onkohan korona tehnyt jotain suomalaiselle palvelukulttuurille. Olimme jo ajaneet tovin, kun huomasimme, että Reimari oli avattu. Siellä voi nautiskella virvokkeista ja ihastella yhtä Suomen upeinta maisemaa eikä vain ohi vilahtaen vaan rauhassa voi antaa silmän ja mielen levätä. Menimme sisälle ja huomasimme, että vitriinissä oli Omar-munkkeja. Ne eivät kuitenkaan ole reissukaverin suosikkimunkkeja ja hän kysyi: “Eikö ole munkkeja?”. Kassan takana oleva nainen sanoi: “Ei ole, mutta paistetaan.” Hetken kuluttua reissukaverilla oli vastavalmistunut munkki lautasella tai rehellisesti sanottuna kaksi. Tällaista ei ole sattunut aikaisemmin. Voihan olla, että kyseessä oli vain hyvä tuuri. Sitä oli ainakin seuraavassa kahvipaikassa Lappilan kyläyhdistyksen kylätuvalla, mihin osuimme vähän sen jälkeen, kun siellä oli vastapaistetut korvapuustit otettu uunista. Hyvillä mielin ajelimme Hikiän kautta Hyvinkäälle. Hikiällä olen viettänyt aikaa sukulaisten luona. Muistikuvani ovat paikasta hyvin hämärät eikä tien varrelle sattunut yhtään sellaista paikkaa, jonka olisin muistanut 1960-luvulta.
Hyvinkään taajamakyltin jälkeen oli hyvin rauhallisesti, yllättävän vähän liikennettä, kunnes yhtäkkiä autoja oli ruuhkaksi asti. Kaupungintalon osoite löytyi sujuvasti vaikka kepsi ei signaalia saanutkaan. Reissukaveri opetteli lukemaan kaupunkikarttaa. Kuvassa olevien portaiden yläpäässä on ihan todella kaupungintalo-teksti seinällä. Nykyinen koppimopomme yltää melkoisiin saavutuksiin mutta tämän lähemmäs taloa en edes yrittänyt. Samalla suoralla on myös liuta museoita; Hyvinkää-seuran museo, Hyvinkään Karjala-Seuran museo ja Kaupunginmuseo. Taidemuseo on vähän matkan päässä ja siellä on Helene Schjerfbeck-huone. Siellä viipyy varmasti pitkään. Vähän kauempana on kaksi ateljeetaloa, Humala ja Krapula. Tyko Sallinen asui Krapulassa ja Jalmari Ruokokoski Humalassa. Kun etukäteen sopii ajan niin niihinkin pääsee ilmeisesti tutustumaan. Kun talot täyttivät 100 vuotta 2016 niihin järjestettiin tutustumiskäyntejä. Kuvien perusteella käymisen arvoisia taloja.
Hyvinkää laatii kestävän talouden ohjelmaa, koska viime vuoden talous oli 20 miljoonaa alijäämäinen. Korona on tuskin tilannetta parantanut eivätkä valtion ylimääräiset avustukset kata kaikkia koronan aiheuttamia kuluja. Tavoitteena on etsiä sellaisia säästökohteita, joilla olisi mahdollisimman vähän vaikutusta asukkaiden arjen sujumiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti