Britit Douglas Adams
ja John Lloyd keksivät joskus viime vuosituhannella, että “elämässä
on satoja tavallisia kokemuksia, tuntemuksia, tilanteita ja jopa
esineitä, jotka kaikki tietävät ja tunnistavat, mutta joille ei
ole omaa sanaa. Toisaalta maailmaan on sirottunut tuhansittain
joutosanoja, jotka vain roikkuvat tienviitoissa merkitsemässä
jotakin paikkaa.” He ottivat tehtäväksee yhdistää nämä
asiat ja tuloksena oli kirja “The Meaning of Liff”.
Suomalaisryhmä Hiidenheimo, Määttänen, Nevanlinna, Roinila otti
haasteen vastaan ja sovittivat kirjan Suomen oloihin ja niin syntyi
teos Elimäen tarkoitus. Luin arvostelun kirjasta aika pian sen
ilmestymisen jälkeen ja siitä asti olen ajatellut, että Elimäellä
täytyy käydä. Sen tarkoituksen ehkä löytää sieltä ja joka
tapauksessa Georg Otsin sanoin “rakastan elimäkeä”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti