Rovaniemi

Rovaniemelle lähdimme heti, kun koppimopon mittari näytti plusasteita. Sumu oli Ranualle asti paikoitellen niin sakeaa, ettei näkyvyyttä ollut kuin hädin tuskin 50 metriä. Pelloilla näkyi isohkoja porotokkia syömässä rauhallisesti. Ruska parani kaiken aikaa Rovaniemeä lähestyttäessä. Suolammet ja järvien rantapuiden heijastuminen peilityyneen veteen ovat ruskamatkan ehdottomia kohokohtia. Kaupunkia rakennetaan vilkkaasti. Valtuston kokouspaikalle mennessämme totesimme taas nousseen uusia taloja kadun varteen. Valtuusto kokoontuu Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä ostetuissa tiloissa, jossain päin kuvan rakennuskompleksia. Viime kokouksessa valtuusto päätti kunnanjohtajan pätevyysvaatimuksista. Valtuusto asetti riman korkeammalla kuin kaupunginhallitus esityksessään. Määräaikaisuuden kannattajat jäivät vähemmistöön. Valtuustoaloitteissa toivottiin yhteisöllistä saunatilaa, luontohyvitysmallia, joka korvaisi matkailun aiheuttamia haittoja ja varjopaikkoja ja luonnonmateriaaleja leikkipuistoihin.

Käyntiämme seuraavana päivänä alkoi Alvar Aalto -viikko. Rovaniemi poltettiin lähes kokonaan Lapin sodassa ja Aalto pääsi suunnittelemaan uutta asemakaavaa valmiiden rakenusten häiritsemättä. Rovaniemi on maailman pohjoisin Aalto-kaupunki. Hallintokortteli on teemaviikon keskuksena. Muuallakin on konsertteja, luentoja, kierroksi, valotaidetta, sirkusta, teatteria, lasten tapahtumia, näyttelyitä, työpajoja ja seminaari. Koskikatu 20:n rakennuksen seinältä katosi 15 vuotta sitten Aallon Aurora Borealis -reliefi, joka palaa entiselle paikalleen 2.10. klo 16.

Sunnuntai on liikenteen kannalta oivallinen aika matkustaa. Haittana on se, että taukopaikkoja on harvassa eikä niistä edes kaikki ole auki. Silloin joudutaan turvautumaan vain omiin eväisiin. Rovaniemellä lähellä Lordin aukiota saimme sitten kahvia ja teetä. Mr. Lordin lisäksi muita mainittavia rovaniemeläisiä ovat kirjailijat Annikki Kariniemi ja Jari Tervo sekä laulaja Antti Tuisku.

Yövyimme Kempeleessä tutussa hotellissa. Aamulla lähdimme hiljakseen ajelemaan kohti Liminkaa. Haaransillan liikenneympyrän jälkeen alkoi kuulua omituinen räpättävä ääni. Kovempi kuin mitä saatiin lapsena aikaaan, kun laitettiin pyykkipojalla pahvinpala räpättämään polkupyörän pinnojen väliin. Kun ajoimme alle 30 km/tunnissa, sitä ei aluksi kuulunut. Ajattelimme, että ajamme Jyväskylään sitten todella hitaasti. Eipä aikaakaan, kun sitä kuului myös tyhjäkäynnillä. Soittelimme pariin paikkaan, joista toisessa luvattiin katsoa ongelmaa. Varovasti ajaen pääsimme pihaan asti. Limingan Autopisteellä kolme ystävällistä miestä kuunteli ääntä, yksi jopa jonkinlaisen metallitangon avulla, tutki sen jälkeen moottoriöljyn ja totesi, että sen seassa taitaa olla metallihilettä. Siinä vaiheessa he ilmoittivat, ettei ollut mitään tehtävissä. Heillä ei edes ole välineitä, joilla voisi saada ajopelin kuntoon. Tarjosivat kahvia lohdutukseksi ja saimme odottaa sisätiloissa hinausautoa. Kiitos hyvästä ja empaattisesta palvelusta.

Hinausauton kyydissä pääsimme korjaamolle, jonka ainakin teoriassa pitäisi osata korjata vekotin, koska ovat maahantuojan valtuuttama takuukorjaamo. 2013 käyttöööotetulla koppimopolla ei mikään takuu ole enää voimassa. Keskustelimme jonkin aikaa tälläkin korjaamolla ja tulimme siihen tulokseen, että vian tutkiminen uudestaan on aika turhaa. Moottori on ehkä tullut tiensä päähän. Onhan sillä ajettu reilut 115 tuhatta kilometriä. Minä Joroisista Rovaniemelle. Vielä olisi jäljellä 80 kuntaa. Ystäväni ja teippausten sponsori lupasi hakea kotteron Oulusta ja katsoa kannattaako sille tehdä enää muuta kuin myydä varaosiksi. Tämän hetkinen rahatilanne ei mahdollista uuden ostoa. Kyseenalaista mahdollistaako vanhan korjaustakaan. Kun ensimmäinen koppimopo hajosi 2018, lähetin sponsorikyselyn koppimopojen myyjille. Yleinen taloustilanne oli silloin merkittävästi parempi. Tässä tilanteessa ei ehkä kannata kysellä uudestaan. Reissukaveri lottoaa säännöllisesti. Toivotaan hänelle pelionnea.

Ristijärvi

 

Ristijärvi profiloituu luontomatkailukohteena: vaarat, järvet, joet, kosket, suot, paitkointi, melonta, moottorikelkkailu, pyöräily, hiihto, laskettelu, kalastus, uinti. Niistä voi valita mieleisensä. Kuntalaiset saavat elantonsa alkutuotannosta ja palveluista. Mökkiläisiä on kesäaikaan yhtä paljon kun vakituisia asukkaita. Kunnan sivuilla kerrotaankin, että alue elää metsästä, maidosta ja marjoista.

Valtuusto kokoontuu Monitoimikeskus Virtaalassa. Viime kokouksessa valittiin edustajat kunnanhallitukseen, lautakuntiin ja yhteistyöelimiin. Lisäksi valtuusto sai tiedoksi talouden toteutumaluvut alkuvuodelta. Paikkakunnalla kiinteistön omistanut henkilö on kuollut ja perintöä päätettiin hakea valtiolta. Varat ohjataan kuntalaisten hyvinvoinnin, liikunnan ja kulttuurin tukemiseen.

Lähdimme liikkeelle lauantaina, koska reitti kulki Iisalmesta Ristijärvelle 5-tietä eikä sille välille ole koppimopolla asiaa kuin lauantai iltapäivänä tai sunnuntaiaamuna. Yhden ohittajan mielestä ei silloinkaan. Hän päästi pakoputkesta kunnon pössyn. Ymmärrän kiukun silloin, kun joutuu hidastamaan nopeutta ennen ohitusta. Vähän vaikeampi ymmärtää, kun kohdalla on ohituskaista. Liikenne oli kohtuullisen vähäistä, hädin tuskin ohittaja/kilometri eikä vastaantuleva liikenne juurikaan haitannut ohituksia paitsi tietysti Kajaanin lähellä. Ristijärveltä eteenpäin olikin sitten ihanan rauhallista. Ruska parani kaiken matkaa, koivujen ja haapojen keltainen oli jotenkin kirkkaampaa kuin Keski-Suomessa ja punaiset maaruskalaikut suurenivat matkan varrella. Pudasjärvelle saavuttiin illan hämärtyessä. Kaikki porot, jotka näimme tien varrella olivat valkoisia. Päiväsaikaan ajaessa valkoisia poroja on vähemmän kuin muita, joten hämärä ilmeisestikin esti näkemästä niitä muita. Onneksi eivät tulleet tielle.

Riihimäki

 

Riihimäki tuli tutuksi Riksuna 1960-luvulla, kun isosisko opiskeli siellä merkonomiksi. Hän asui Oitissa, Hausjärvellä veljemme luona, matkusti junalla Riihimäelle ja takaisin ja kertoi tuntevansa Riihimäkeä niiltä ajoilta vain Rautatieaseman ja Kauppaoppilaitoksen välisen katuosuuden. Silloin en siellä käynyt. Sen sijaan vanhempamme muuttivat Riihimäelle 1980-luvulla ja heidän luonaan kävimme. Esikoinen jopa taiteili yhden huoneen seinät mummolassa. Ihan yhtä kauniita tapetteja ei sinne löytynyt. Vakuutus korvasi osan kustannuksista. Katsoivat, ettemme olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuutta. Riihimäen erämessut tulivat tutuiksi useammaltakin vuodelta samoin lasimuseo ja Riihimäen lasin tehtaanmyymälä. Makaronit säilytetään edelleen kyseisen tehtaan lasipurkissa. Syksyn merkit alkavat tuntua liikkeellelähdössä. Ensimmäisen kerran täytyi raapata jäät pois tuulilasista. Auton lämpömittari vilkutti miinus nollaa, kun haihduttelimme sisäpuolen huuruja pois. Lampaat, lehmät ja hevoset olivat vielä ulkona. Patalahden kohdalla sumu nousi niin korkealle, etteivät Himoksen korkeimmatkaan huiput näkyneet tielle. Tiellähän liikkuu paljon väkeä. Todennäköisyys tuttujen kohtaamiseen on kuitenkin kohtalaisen pieni. Silti sellaistakin sattuu. Ylioppilasluokan luokkakaveri ajoi meidän ohitsemme, tunnisti koppimopon ja bussipysäkillä huiskutteli meitä pysähtymään. Yllättävä ja ilahduttava kohtaaminen, joka häivytti isohkon tien tylsyyden oitis.

Riihimäki itsenäisti 1922 Hausjärvestä kauppalaksi. Talvisodan pommituksen kohdistuivat ankarina kauppalaan. Jatkosodassa päästiin helpommalla. Antreasta sijoitettiin siirtoväkeä Riihimäelle. Kaupunginmuseossa on parhaillaan näyttely, jossa voi tutustua evakkojen historiaan. 1950-luvulla kauppala laajeni uusille alueille, mm. Uramoon, jonka koululla valtuusto kokoontuu nykyisin. Koulun alue oli aidattu ja portit olivat kiinni, joten kuva on vähän kauempaa eikä kovin edustava. Olisi ollut kiva saada Nina Ternon Sirkusratsastaja-patsas samaan kuvaa. Koulupäivä oli kesken meidän siellä käväistessämme, joten harkittuja liikennerikkomuksia ei ollut sopivaa tehdä. Nuorisolle ei pidä antaa huonoa esimerkkiä. Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alussa. Se mainostaa itseään ”Suurena pikkukaupunkina”. Viime kokouksessa valtuusto käsitteli talouden kvartaaliraporttia. Kaupungin talous on kiristynyt jo viime vuonna ja tämäkin vuosi jäänee alijäämäiseksi. Viime vuonna hyväksyttiin Vakaan talouden ohjelma, jonka avulla toivottavasti kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle.

Tunnetuista riihimäkeläisistä voidaan mainita Efraima Johan Kronqvist, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1909-1914 ja kuoli sisällissodan jälkeen vankileirillä toukokuussa 1918. Taidetta edustavat Renny Harlin ja Maija Isola. Hotelli Seurahuoneen seinässä on Unikko-muraali. Myös Veikko Sinisalo on riihimäkeläisiä. Hänen näyttelijäsuorituksensa Täällä Pohjan tähden -elokuvan Laurilan Anttoona ja Sven Tuuva -elokuvan pääosassa ovat unohtumattomia. Pekka Vasala lienee menestynein riihimäkeläinen urheilija.

Reisjärvi

 

Reisjärven seudulla on käyty paljon jo kivikaudella. Esineistöä on löydetty runsaasto yli 70 paikasta. Kalajoen varsilla ja latvavesillä on ollut pyyntikulttuurin aikana elämiseen hyvät mahdollisuudet. Kaivauksissa on löydetty Suomusjärven kulttuurin aikaisia esineitä eli vähintään 6000 vuotta vanhoja. Kampakeraamisen ajan keramiikkaa ja tuontitavaraa kuten piiesineitä ja meripihkaa on myös löydöissä. Kiukaisten kulttuurinkin ajalta on esinelöytöjä, mikä todistaa, että seutua on hyödynnetty pitkään. Vielä 1500-luvun puolivälissä jämsäläisten talonpoikien miehenmetsiä on ollut viisi. Jämsäläisten lisäksi alueella harjoittivat pyyntiä myös lappalaiset. Vakituinen asutus syrjäytti heidät, kun vesistöjen rannat raivattiin pelloiksi. Kustaa Vaasa tuki savolaisten kaskenpolttajien siirtymistä Pähkinäsaaren rauhan rajan turvaamiseksi ja siirtämiseksi pohjoisemmaksi uudisasutuksen avulla. Ensimmäiset reisjärveläiset asiakirjoissa löytyvät sakkoluettelosta. On esitetty, että paikkakunnan nimi tulee Pekka Räisäsestä. Hänen mukaansa seutua on nimitetty Räisjärveksi, josta nimi on myöhemmin muuttunut Reisjärveksi. Nimen etymologia ei siis palaudu reisiin. 1700-luvun lopulla aloitettiin yhteisomistuksessa olevien maiden isojajo, joka saatiin päätökseen 1844. Reisjärven kunta itsenäistyi Haapajärvestä 1865. Kuntaliitosta on paikkakunnalla mietitty. Selvitys tehtiin yhdessä Haapajärven, Pyhäjärven ja Kärsämäen kanssa 2007. Kuntaliitos jäi toteutumatta, koska valtuusto äänesti sitä vastaan äänin 11-10.

Syyskuun valtuustossa käsiteltiin Rautiaiskankaan aurinko- ja tuulivoimayleiskaavan laatimisen aloittamista. Joillekin olisi kelvannut vain aurinkovoimala ja myös sitä vastustava ääni käytettiin kokouksessa. Reissukaveri käyttää säännöllisesti Jyväskylän asiointikuljetuspalvelua. Varsinkin haja-asutusalueella hän miettii, miten sieltä pääsee kaupoille. Reisjärvellä se onnistuu kerran viikossa pääsääntöisesti torstaisin. Asiakas noudetaan kotiovelta ja paluu on myös kotiovelle asioinnin jälkeen. Kirjaston näyttelytila on kunnan taiteilijoiden käytössä ja näyttelytilassa kokoontuu lukupiiri. Syyskuun kirjana on suunnattoman loistava Tove Janssonin Kesäkirja. Minua erityisesti kosketti kirjassa kuvattu lapsen arvostaminen ja isoäidin ja lapsenlapsen suhde. Kirjasta valmistui viime vuonna elokuva.

Rautjärvi

 

Rautavaaralta ajattelimme ensin ajaa Ilomatsiin yöksi. Pilvinen ja sateinen keli aloitti hämärän jo sen verran varhain, että päätimme jäädä Lieksaan yöksi. Joskus suunnitelmien muuttuminen on vain hyväksi. Niin nytkin. Kitsin jälkeen Via Karelia oli korjattu nimismiehen kiharaksi, kuopiksi ja karkeaksi tärisyttäväksi sepeliksi. Sitä jatkui nelisenkymmentä kilometriä melkein Hattuvaaraan saakka. Hämärässä ja hitaan etenemisen vuoksi pimeässä sillä tiellä ajaminen olisi ollut tuskallista. Päivälläkään nopeus ei ollut päätä huimaava. Tiellä istui kaikessa rauhassa jänis, ehkä tämän vuoden poikanen. Se ei pitänyt ajokkimme äänestä vaan lähti juoksemaan tietä pitkin. Meillä ei ollut mitään mahdollisuutta saada sitä kiinni. Se vilkuili välillä taakse ja toisinaan jopa istahti odottamaan. Ajoimme sen perässä useamman kilometrin kunnes taas kerran istahdettuaan tien keskelle tuli siihen tulokseen, ettei meihin kannata käyttää enempää energiaa ja loikki metsään. Asfaltilla olisimme kyllä päässeet siitä ohi.

Lieksan ja Ilomantsin välillä oli useampia talvi- ja jatkosodan muistomerkkejä. Kävimme tutustumassa talvisodan Viisikon taistelupaikan juoksuhautoihin, joihin ei saanut mennä sortumisvaaran vuoksi. Taistelijan talossa Hattuvaarassa ei enää ollut kahvio auki. Palovaaran muistomerkin kohdalla pysähdyttiin lukemaan opastaulua ja ihailemaan sotasaaliiksi saatuja Putilov-haupitseja. Niiden putket osoittavat kohti rajaa.

Rautjärven kunta perustettiin 1861. Kunta menetti Moskovan rauhassa 1940 melkein puolet alueestaan. Rautjärven kunnan keskustaajama on Simpeleellä. Myös kunnanvaltuusto kokoontuu siellä. Syyskuun kokouksessa saatiin tiedoksi uuden kunnanjohtajan johtajasopimus ja laadintaohjeet vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelmaa varten. Kylätalokartoituksen avulla vahvistetaan kylien varautumista häiriö- ja kriisitilanteisiin. Lokakuun alussa pidetään Yhdessä varautuen – Rautjärven kylien turvallisuusilta kunnantalon valtuustosalissa.

Matkailijalle esitellään luotokohteiden lisäksi Miettilän Kasarminkangasta. Se kuuluu 1790-1808 rakennetun linnoitusketjun reservikasarmialueeseen. Sillä keisarinna Katariina II pyrki varmistamaan pääkaupunki Pietarin turvallisuuden. Suomen sodan jälkeen varuskunta jäi tarpeettomaksi. Kun vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle oman armeijan, alue otettiin jälleen käyttöön. Vuoden 1901 jälkeen Suomen sotaväki hajotettiin. Nykyisin alueella on Kotiseutumuseo ja Kollaa ja Simo Häyhä -museo. Simo Häyhä lienee tunnetuin rautjärveläinen. Hän oli legendaarinen tarkka-ampuja talvisodassa. Hän haavoittui vakavasti sodan loppuvaiheessa ja siksi hän ei ollut mukana jatkosodassa. Lehdessä kerrottin hänen kuolleen haavoihinsa, mikä tieto oli liioiteltu ja ennenaikainen. Häyhä eli melkein 100-vuotiaaksi. 

Rautavaara

 

Rautavaara perustettiin vuonna 1874 Nurmeksen, Nilsiän ja Juuan rajoille. Väkiluku on viimeisen 40 vuoden aikana pudonnut alle puoleen ja eläkeläisiä on yli 45 % kunnan asukkaista, mikä ei lupaa hyvää kunnan tulevaisuudelle. Kunta houkuttelee uusia asukkaita vauvarahalla. Edellisenä vuonna syntyneet vauvat perheineen kutsutaan tuttijuhlaan, jossa he saavat 1000 euroa veronalaista tuloa. Kunta on hyvin varautunut tulevaisuuteen. Viime vuoden talous oli reilusti ylijäämäinen ja se lisättiin melko reiluun ylijäämätiliin. Ihan pian Rautavaaran kunta ei ole sellaisissa vaikeuksissa, joista uutisissa kerrotaan.

Kunnan historiasta on nostettu esiin 1859 perustettu Kuopion läänin työkomppania. Tuohon aikaan tilaton väestö Suomessa lisääntyi huomattavasti ja työtilaisuuksia etsiessään miehet kiersivät alueella. Heitä varten perustettiin Ylä-Luostaan irtolaisten työvankila. Tilat rakennettiin 80 miehelle. Heidät oli sijoitettu kahteen tupaan. Ajoittain miehiä oli yli sata. Työkomppanian tarkoituksena oli raivata uutta viljelysmaata ja opettaa miehille työntekoa sekä palauttaa heidät kunnon ihmisinä työelämään. Miehet arvioitiin heti, kun he tulivat taloon. Välskärin tarkastuksen jälkeen johtaja puhutteli heidät. Laitoksessa käytettiin vankilan vaatteita. Omat vaatteet pestiin ja pantiin odottamaan miesten poislähtöä. Luostanlinnassa miehille maksettiin palkkaa, josta tosin vähennettiin maksu ruuasta ja vaatteista. Rahaa ei juuri kulunut, koska alkoholinkäyttö ja tupakointi olivat kiellettyjä. Enimmäkseen rahat käytettiin lisäruokaan. Rikkomuksista tirehtööri määräsi kasakan piiskaa. Vuonna 1880 työkomppania lakkautettiin, koska se oli tehoton ja kallis.

Matkailijalle on tarjolla luontoelämyksiä ympäri vuoden. Pumpulikirkko houkutteli minua kovasti. Se on luonnon muovaama kalliomuodostuma. Jyrkkäseinäinen, rotkomainen kalliorepeämä laajentuu seinämien rajaamaksi aukioksi. Aukion länsipuolella on hiidenkirnu, jonka sivu on lohjennut auki. Aukion akustiikka on niin hyvä, että siellä on pidetty kuoroesityksiä. Reitti sinne on kuitenkin niin pitkä ja vaikeakulkuinen, ettei matka olisi reissukaverilta onnistunut enkä viitsinyt jättää häntä kotteroon odottamaan.

Rautalampi

 

Kuutinharjun kivikautinen asuinpaikka on ilmeisesti ollut melko laaja ja käytössä pitkän aikaa, koska sieltä löytyi eri vaiheisiin ajoitettavaa keramiikkaa. Savolaisten elinalue oli käynyt ahtaaksi jo keskiajan lopulla. Kun kruunu otti erämaat omaisuudekseen, niihin oli mahdollista perustaa kiinteää asutusta. Rautalamin uudisasautuspitäjä perustettiin 1561. Silloinen pitäjä oli homattavasti nykyistä kuntaa suurempi. Se ulottui Pihtiputaalle, Perhoon, Kyyjärvelle, Petäjävedelle ja Hankasalmelle asti. Raskaat sotaväenotot nostattivat pitäjän asukkaat kapinaan 1592-93. Muutama kapinan johtajista vangittiin ja teloitettiin. Sen lisäksi sotilaille annettiin lupa rangaistuksista vapaasti ryöstellä Rautalammilla. Näin kapinasta rankaistiin koko pitäjää.

Nyt kunta mainostaa itseään ”Rautaisen rohkea Rautalampi” sloganilla. Rautalammilla pidetään vuojsittain pestuugaala, jossa eri tahot palkitsevat aktiivisia vaikuttajia ja toimijoita. Elokuun valtuuston kokouksessa tutkailtiin kunnan taloutta. Esillä oli useamman hallintokunnan välitilinpäätökset. Skeittirampin sijainnista ja muodosta päätetään, kun muut rahoittajat ovat selvillä. Matkailijalle tarjotaan luonnonrauhaa ja kirkkaita uimavesiä sekä kesäfestivaaleja ja kalastusta. Nokisen kosken lähellä on Nokisen kioski, joka oli kiinni, kun ajoimme ohi. Olemme käyneet siellä muutamana aiempana kesänä. Herkuttelijalle oivallinen pysähdyspaikka. Reissukaveri ihaili koskea kalastajan silmin. Hänelle oli heittopaikat heti selvillä.

Rauma

 

Sillail oikke. Ny ols sit Rauma vooros. Tämän enempää en uskalla Rauma gielel kirjoittaa vaikka olen opiskellut Koskelan sanakirjan ja hänen sekä Nortamon teoksia. Jutut ovat hillittömän hauskoja ja niitä lukiessa tuli tutkittua sanakirjaa melko useasti.

Raumalaisia kuuluisuuksia ovat H.J.Nortamo ja Alfred Kordelin, joka ”ei saan yhtikä mittän go hän kotto läks. Ja kuip pali häneld sendä jäi.” (Koskela 1986, 300.) Kordelinin säätiön 25-vuotisjuhlan kunniaksi paljastettiin Raumalla patsas 1947 ja paljastustilaisuutta meni katsomaan myös Koskelan tuntema Hulda. Hulda odotti näköispatsasta ja oli kovin pettynyt. Kanali Helm ei häntä miellyttänyt. On Kordelin saanut näköispatsaankin.

Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki. Se perustettiin 1442. Kaupungissa on kaksi UNESCOn maailmanperintökohdetta: Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Rauma on kuuluisa myös pitseistään. Kaupungintalo on aivan Vanhan Rauman kyljessä. Kaupunki on tarvinnut lisää tilaa toiminnalleen ja siksi vanhan kaupungintalon viereen on rakennettu uudisosa. Elokuun kokouksessa valtuusto päätti palkata kaupunginhallitukselle osa-aikaisen puheenjohtajan. Muita asioita oli valtuustoryhmien nimien hyväksyminen ja asemakaava-asioita. Kaupungissa tuetaan myös kulttuuria. Kuvanveistäjä Pia Sirénin taideteos Big Botanic rakentuu Parpansalin hiekkakentälle. Rakennustyömaiden materiaalit muuttuvat puutarhaksi. Rakentaminen on aloitettu jo elokuussa ja yleisölle teos on avoinna loka-marraskuun, minkä jälkeen se puretaan. Nuorille on lokakuussa harrastus- ja hyvinvointiviikko, jolloin tarjolla on maksutonta ohjelmaa, pajoja, kokeilumahdollisuuksia, elämyksiä ja tietoa. Viikon kohokohtana on lauantain messut, joilla esitellään erilaisia harrastusmahdollisuuksia, mm. keppihevostoimintaa, akrobatiaa, sirkuskoulua, käsilläseisontaa ja paljon muuta.

Syksyn merkit sen kun lisääntyvät. Muuttolinnut alkavat kokoontua parviksi: kurkia, joutsenia, hanhia, pikkulintuja ja naakkoja. Naakoilla on ollut todella hyvä vuosi. Parvet ovat valtaisia. Leikkuupuimurit ovat saaneet jo suurimman osan työstään valmiiksi ja kynnöspeltoja alkaa näkyä tien varsilla. Näimme myös hirven. Sillä ei ollut sarvia mutta isolta se näytti seisoessaan pellolla. Koska tie oli hiljainen, pysähdyimme ihailemaan sitä. Se katseli meitä hetken ja totesi, ettemme ole kovin mielenkiintoisia ja poistui vähin äänin takana olevaan metsään.

Rauman maalaiskunta

 

Rauman maalaiskunnalla ei ollut varsinaista keskustaajamaa. Kunnantoimistokin sijaitsi naapurikaupungissa. Lokki-talo rakennettiin 1953. Sitä ennen maalaiskunnan asiat hoidettiin viereisessä puutalossa. Ainoalaatuista ei ole, että reikäleipäkunnan kunnantalo on keskellä olevassa kaupungissa. Eri puolilta sinne on sujuvin matka hoitamaan asioita. Talolla on mielenkiintoinen historia sillä jonkin aikaa samassa rakennuksessa toimi sekä Alko että A-klinikka. Ongelma pyrittiin ratkaisemaan mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa. Talo on saanut nimensä Rauman maalaiskunnan vaakunan kolmesta lokista. Myös Rauman maalaiskunnasta lohkaistiin paloja keskellä olevaan kaupunkiin vähitelleen ennen kuntaliitosta 1993.

Mäntyjen neulaset ovat täälläkin ruskistuneet tai pudonneet pois lukuunottamatta tämän vuoden neulasia. Kuvan pikkumännystä melkein kaikki ruskettuneet neulaset ovat jo pudonneet. En ihan tiedä pitäisikö olla huolissaan vai onko kyseessä vain tilapäinen ilmiö. Tavallisestihan puussa pysyvät kahden vuoden neulaset.

Köyliö

 

Köyliö-nimen alkuperä on saamelaisperäinen. Esihistoriallisen ajan löytöjä ovat ajankohdalle poikkeuksellise ruumiskalmistot. Tavallisesti tuohon aikaan ruumiit poltettiin. Köyliössä on tutkittu hautoja, jotka ovat peräisin keski- ja myöhäisrautakaudelta. Niissä puuarkkuun ruumiin lisäksi on asetettu erilaisia esineitä. Pronssiset korulaitteet kertovat huomattavasta vauraudesta. Esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteesta on peräisin legenda piispa Henrikin ja Lallin kohtaamisesta. Legendan totuusarvo on asetettu vakavasti kyseenalaiseksi. Se ei ole estänyt nimeämästä paikallista taloa Lallintaloksi. Lalli on saanut myös oman patsaan Köyliöön. Keskiajalla Huovintie kulki Köyliön kautta. Kankaanpään kylässä oleva Kuninkaanlähde on Suomen suurin lähde. Se on saanut nimensä Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n vierailusta paikalle vuonna 1775. Tuohon aikaan oli tapana, että uusi kuningas teki tutustumismatkan valtakuntansa eri osiin. Siihen aikaan myös naiset olivat taistelujen aiheina. Pari nuorta miestä järjesti kaksintaistelun paikallisen naisen suosiosta ja toinen sai kuolettavan päävamman. Laillistahan tällainen asioiden ratkaisu ei enää tuohon aikaan ollut joten toinen joutui pakenemaan Venäjälle. Kuninkaanlähde on nykyisin asutuksen keskellä ja siksi kuva on otettu niin, eteivät rannan rakennukset näy kovin tunnistettavasti.

Ranua

 

Ranuan kunta perustettiin vuonna 1917. Ensimmäiset kansakoulut oli perustettu jo ennen kunnan itsenäistymistä Saukkojärven kylään1894 ja kirkonkylään 1896. Ylimaan kylä sai oman kansakoulun 1930. Matkailu on Ranualle tärkeä. Eläinpuisto on ehkä tunnetuin kohde. Simojärven ja Simojoen luontomatkailukin on suosittua. Suhangon alueelta on löydetty palladium-esiintymä. Sen hyödyntäminen voi tuoda kuntaan lisää työpaikkoja. Ranuan kunta on mukana Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu 2026:n toiminnassa. Tapahtumia on ollut jo viime vuodesta alkaen. Ranuallakin kesän kokouksessa on tehty henkilövalinnat. Syksyn kokouksessa tulee esille ensi vuoden talousarvio ja useampi tuulivoimalan vaatima asemakaavapäätös. Tuulivoimaa ollaan rakentamassa Ala-Korpivaaran ja Kupinavaaran alueille. Myös Ranualla tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvia löytyi. He jäivät kunnanhallituksen kokouksessa vähemmistöön.

Länsi- ja Keski-Lappiin ajamme Ranuan kautta. Tällä kertaa siellä oikein pysähdyttiin. Tarkoitus oli tutustua Ranuan eläintarhaan. Olimme suunnitelleet yöpyvämme Puolangalla jolloin Ranualla olisimme olleet juuri sopivasti eläintarhan portilla, kun se avataan. Puolankalaisen hotellin omistajat olivat kuitekin ottanaat vapaapäivän ja siksi ajoimme Pudasjärvelle saakka. Siellä aamupala oli laitettu huoneen jääkaappiin odottamaan. Kun reissukaveri heräsi anivarhain, lähdimme ajamaan kohti Ranuaa ihanan rauhallisella tiellä. Yksittäisiä poroja näkyi sen verran, että tunsi olevansa Lapissa. Ranualla olisimme joutuneet odottamaan eläintarhan avautumista turhan kauan, joten jatkoimme matkaa. Maaruskalaikkuja oli nähtävissä Puolangalta saakka ja erityisesti pihlajat loistivat eri väreissä. Koko ajan koivujen keltainen väri yleistyi pohjoiseen päin mentäessä. Sen sijaan hätkähdyttävän paljon männyissä oli ruskeita neulasia. Oikeastaan vain tämän vuoden kasvustot olivat vielä vihreitä. 

Rantasalmi

 

Rantasalmelta tunnettiin ennen vuodenn 1993 inventointia lukuisia esihistoriallisia kohteita ja inventoinnissa niitä löydettiin lisää, mm. 29 kivikautista tai varhaismetallikautista asuinpaikkaa, kolme kuppikiveä ja seitsemän raudanvalmistuspaikkaa. Lautakankaan kivikautinen asuinpaikka löytyi soranottoalueelta ja todettiin pahoin tuhoutuneeksi. Olavinlinnan asepaja sijaitsi Rantasalmen Kolkonsaaressa samalla paikalla, mihin 1570-luvun alussa oli perustettu rautahytti. Sprengtportenin perustama sotakoulu siirrettiin Rantasalmen Haapaniemeen 1781. Koulu oli edistyksellinen. Siellä kiinnitettiin huomiota maaston hyväksikäyttöön sen sijaan, että sotilaat olisivat marssineet riveissä ja pysähtyneet laukaisemaan aseensa yhtaikaa. Parkumäen 1789 taistelun muistomerkki on näkemisen arvoinen. Se pystytettiin 1929. Taistelussa saatiin runsas sotasaalis mutta sodan lopputulokseen sillä ei ollut juurikaan vaikutusta. Värälän rauha solmittiin ilman aluemuutoksia. Rantasalmen varmaan kuuluisin henkilö on Pekka Lipponen, jota paikkakunnalla muistetaan monella tavalla: ravintola Rinssi-Eversti, S-market Lipposka ja Kalle-Kustaa, koska täytyihän Pekka Lipposen kaveriakin muistaa. Elokuva Rantasalmen sulttaani esitettiin televisiossa samoihin aikoihin kuin kävimme kunnassa. Toki rantasalmelaiset todellisetkin henkilöt ovat saavuttaneet kuuluisuutta kuten arkkitehti Eliel Saarinen. Hänen tuotoksiinsa on tutustunut jokainen Helsinkiiin junalla matkustanut. Valtuustolla on edessään ensi vuoden budjetti. Kesällä oli valittu edustajat kunnan hallitukseen ja lautakuntiin sekä seudullisiin yhteistyöelimiin.

Syksy alkaa näkyä paitsi leikkuupuimureina viljapelloilla myös vaahteran lehtien värikylläisenä loistona. Kesällä ihailee vettä ja vihreää. Syksyllä kuvaan tulevat muutkin värit. Kielon lehtien muuttuminen kellanvihreän ja kellanruskean kautta ruskeaksi, joka on eri ruskea kuin sananjalkojen lehtien samantyylinen värimuutos. Horsmien lehdet käväisevät välillä punaisina ennen kuin saavat omanlaisensa ruskean sävyn. Sekään ei ole sama ruskea kuin kynnöspeltojen ruskea.

Raisio

 

Raisiossa on tutkittu erityisen paljon rautakautisia kalmistoja ja asutuspaikkoja sekä linnavuori. Niitä löytyy Papinkalliolta, Häivälästä, Pyölistä, Huhkonkoskelta, Linnasmäeltä ja Siiristä. Ajoitukset vaihtelevat nuoremmalta rautakaudelta viikinkiaikaan. Ensimmäinen maininta Raision pitäjästä on vuodelta 1292. Lähde on testamentti, jossa Raisio mainitaan Elaus-nimisen papin kotipaikaksi. Tuohon aikaan papit asuivat lähellä omaa kirkkoaan. 1700-luvulla Raisio oli maatalousaluetta ja siksi Turku pikku hiljaa nakersi sen reunamia. Kun Raisio Oyj:n edeltäjät alkoivat menestyä, Raision kunnalle tuli mahdolliseksi kehittyä itsenäisenä. Valtuusto kokoontuu komeassa kaupungintalossa. Edellisessä kokouksessa on tehty edustajien valinnat kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja yhteistyöelimiin. Seuraavassa sitten mietitään kaupunkistrageiaa ja ensi vuoden budjetin raameja.

Liikuntaan yllytetään toden teolla. Luontopolkuja on moneen lähtöön. Jos yli 10 kilometrin Kullaanpolku tuntuu liian haastavalta, voi valita alle viiden kilometrin Pähkinäpolun tai Uikkupolun välillä. Raision raitti ja Jokiraitti -reitit tarjoavat sekä kaupunkimaisemaa että luontoelämyksiä. Esiopetusikäisiä ja 1.-2.-luokkalaisia houkutellaan liikunnan pariin Sporttikortilla. Sillä lapset voivat hakeutua tutustumaan seurojen toimintaan. Voi maksutta kokeilla eri lajeja ja toivotaan, että mieleinen harrastus löytyy. Maahanmuuttajataustaisille 6-8-vuotiaille tytöille on perustettu oma ryhmä.

Karmelinpuistossa on Tuomolan kalmistosta löytyneen hopeisen filigraanisoljen ornamenttiin perustuva kivilabyrintti. Sitä ovat olleet suunnittelemassa taiteilija Tarja-Orvokki Virtasen lisäksi lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Vanhan raisiolaisen tarinan mukaan, paikkakunnan kirkon rakensivat jättiläiset Killi ja Nalli. He ovat saaneet omat näköispatsaansa lähelle kaupungintaloa. Kulttuurikeskus Harkon seuraava Astioita savesta -argeologinen näyttely avautuu 12.9. Satuimme kuntaan juuri näyttelyiden vaihtumisen aikaan. Kirjastossa syksyn ensimmäisenä lastenlauantaina voi tutustua Narnia-sarjan fantasiamaailmaan.

Särkisalo

 Aamulla ajelimme todellista koppimopotietä kohti Särkisaloa. Näimme viisi kaurista läheisillä pelloilla ja ylittämässä tietä. Kun pääsimme hieman suuremmalle tielle ohitimme surullisemman kauriskohtaamisen. Tien vieressä seisoi auto ja pientareella puuhasteli huomioliivinen mies, jonka tekemisiä seurasi mies ja nainen. Lähempänä totesimme, että ojassa makasi kauris. Naisen ilme oli paljonpuhuva. 

 Särkisalosta on löydetty pronssikautisia hautaröykkiöitä, jotka on ajoitettu 500-luvulle eaa. Vakinainen asutus seudulle on tullut 1100-luvulla ja ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 1329. Särkisalon Förbyn kylän kalkkia on käytetty Turun linnan rakennustöissä 1500-luvulla. Varsinainen kalkkikaivos perustettiin 1881. Asutus oli suurimmaksi osaksi saarilla, mikä teki liikenneolot hankaliksi ennen kuin 1962 saatiin pengersilta pääsaareen, Isoluotoon. Sotien jälkeen Särkisaloon asutettiin Koiviston siirtoväkeä. Kuvan majakan kyljessä oleva vaakuna on kotiseutuvaakuna. Ankkuri symboloi kunnan merellistä sijaintia ja talonpoikaispurjehdusta ja simpukat keskiajalta saakka harjoitettua kalkinlouhintaa.

Bromarv

Bromarvista on löydetty Kiukaisten kultturin loppupuolelle ajoitettu miekka. Alueelta on löydetty muitakin prossikautisia esineitä. Sen sijaan rautakautisia löytöjä ei ole. Vakituinen asutus tuli seudulle 1300-luvulta alkaen pääosin Ruotsista. Riilahden kartanon historia ulottuu 1400-luvulle. Suuren Pohjan sodan aikaan 1714 käytiin Riilahden meritaistelu Storön ja Prästön välisellä merenselällä. Ruotsin laivasto kärsi tappion ja Keisari Aleksanteri II pystytti meritaistelun muistomerkin 1870. Myös keisarit Aleksanteri III ja Nikolai II vierailivat kartanossa. Vuonna 1928 pystytettiin muistomerkki myös meritaistelussa kuolleille ruotsalaisille ja suomalaisille sotilaille.

Yövyimme Bromarvissa. Viehättävällä paikalla meren rannassa olevassa pienessä hotellissa, joka oli aiemmin palvellut vanhainkotina. Edellinenkin yöpyminen oli entisessä vanhainkodissa. Onkohan tämä jokin enne siitä, mitä tulevaisuudessa on odotettavissa. Nykyisetkin hoitolaitokset lakkautetaan yksi toisensa jälkeen ja entiset hoivakodit muuttuvat hotelleiksi. Täytyy toivoa, että reissukaveri voittaa lotossa, koska ilman viimekertaista tuntuvasti suurempaa voittoa meillä ei ole kyllä varaa asua sellaisessa ympäri vuoden. Syyshortensia on näyttävä kukka. Olen nähnyt aiemminkin suuria pensaita mutta tällainen kunnon puu on harvinaisuus. Takana pilkottaa uimaranta ja meri. Pitkälle ei tarvinnut kävellä, kun hotellin tontilta löytyi hiekkarannan lisäksi myös kalliorantoja. 

 

Raasepori

 

Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut enemmänkin kuntia. Tammisaareen oli jo aiemmin liittynyt Bromarv, Snappertuna ja Tammisaaren maalaiskunta 1977 ja Tenhola 1993. Karjaaseen oli liitetty Karjaan maalaiskunta 1969. Tällä historialla on ymmärrettävää, ettei mikään aikaisempi kunnan nimi kelvannut uuden kunnan nimeksi. Onneksi seudulla oli historiallinen Raaseporin linna, joka kelpasi kaikille. Edelleen kunnan kunnan pyrkimys tasapuolisuuteen näkyy siinä, että valtuusto kokoontuu kahdessa eri paikassa, kevätkaudella Karjaan yhteiskoululla ja syyskaudella Seminarieskolanissa. Siksi molemmat ovat kuvassa. Seminarieskolan on niin iso, ettei sitä saanut millään kokonaan kuvaan. Vastapäisellä nurmikolla sain kävellä aika pitkälle, että sain muutakin kuin pelkkää ikkunariviä. Raasepori panostaa luonnon monimuotoisuuteen ja kestävään kehitykseen. Käyntimme jälkeen ötökkäbingon voittajat selvisivät. Raaseporissa on useita nurmialueita jätetty leikkaamatta, että pölyttäjät ja muut hyönteiset ja pikkuotukset saavat lisää elintilaa. Harvemmista leikkaamisista oli myös seurauksena se, että kauniit valkoapilat ilahduttivat katselijaa. En minäkään pitänyt kiirettä nurmikon leikkaamiseen ennen kuin valkoapilat olivat lopettaneet kukinnan. Kestävän kehityksen viikkoa vietetään 22.–28.9.2025. Tapahtumia on luvassa eri puolella kaupunkia. Niistä voi valita vierailun vesiensuojelukosteikolle, jätevedenpuhdistamolle tai kirjastojen kierrätysaiheiseen ohjelmaan. Kaupunki yllyttää myös muita toimijoita järjestämään kestävän kehityksen tapahtumia. Mustion Lindnäsin alueelle ollaan tekemässä uutta asemakaavaa. Sinne on kaavailtu minitaloja omille tonteille. Minitalo on noin 60 neliömetrin talo. Perheet ovat pienentyneet ja yhä suurempi osa väestöstä ei enää edes perheellisty. Silti myös yhden hengen talouksilla voi olla kiinnostusta omaan tonttiin. Turhia lämmitettäviä neliöitä vähennetään tällaisella rakentamisella, mikä on ekologista ja tukee kestävää kehitystä.

Tammisaari

 

Kuningas Kustaa Vaasa antoi Tammisaarelle kaupunkioikeudet vuonna 1546. Kaupungin sijaintipaikka oli tunnettu jo pitkään satamana ja kalastuspaikkana, ja ajatus kaupungin perustamisesta oli itänyt pitkään. Alueen halki kulki myös vanha vesireitti syvälle Etelä-Hämeeseen saakka. 1700-luvulla Tammisaari kuului köyhimpien kaupunkien ryhmään. Tervakauppa ei tuonut sinne vaurautta niin kuin Pohjanmaan kaupunkeihin. Suomen sodassa venäläiset valtasivat Tammisaaren mutta Krimin sodassa tammisaarelaiset onnistuivat torjumaan englantilaisten maihinnousuyrityksen. Sisällissodan aikana perustetun Tammisaaren vankileirin vankimäärä nousi kesään 1918 mennessä yli kahdeksaan tuhanteen. Vankileiri jatkoi pakkotyölaitoksena ja 1920-luvulla alettiin puhua ”Tammisaaren yliopistosta”, jonne Etsivä Keskuspoliisi, ”ohrana”, toimitti kommunisteiksi tiedettyjä ja epäiltyjä. Kaupungissa kävi 1800-luvulla koulua muun muassa Elias Lönnrot, joka kulki matkan kotiinsa Sammattiin patikoiden joka viikonloppu. Uno Cygnaeuksen kouluasetus kirjoitettiin kaupungissa. Cygnaeus myös vihki vuonna 1872 Tammisaaressa käyttöön Suomen ensimmäisen naisseminaarin. Barckens Udde on Tammisaaren vanhin kaupunginosa. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista, ja se on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Tammisaaren keskustan tuntumasta löytyy myös Linnamäki, 1500-luvulla rakennetun linnan jäänteet. Tunnettuja tammisaarelaisia ovat mm. Jörn Donner ja Tommi Taberman. Ragnar Wessmanin suunnittelema Tammisaaren vanha vesitorni on parhaillaan myynnissä. Tarjoukset pitää tehdä tämän kuun aikana. Reissukaveri voitto Lotossa mutta vain 40 senttiä joten en taida olla kiinnostunut.

Snappertuna

 

Snappertunan ensimmäiset merkit asutuksesta ovat pronssikauden aikaiset hautakummut Rullarsbölen ja Totalin kylissä. Pysyvä asutus tuli Ruotsista 1200-luvulla. Rösundin kylä on päässyt asiakirjoihin vuonna 1392. Kunta itsenäistyi 1915 ja se oli Uudenmaan ruotsinkielisin ennen kuin se vuonna 1977 liittyi isompaan kokonaisuuteen. Snappertunan merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluu Raaseporin linna. Se lasketaan kuuluvaksi feodaalilinnoihin. Sen paikalla oli todennäköisesti ollut varustus jo 1200-luvulla. 1300-luvulla se nousi Uudenmaan keskukseksi, kun se muutettiin puolustus- ja asuntolinnaksi. Rakentamista jatkettiin seuraavallakin vuosisadalla. 1520 se joutui tanskalaisten haltuun ja Fleming-veljekset valtasivat sen 1523 Kustaa Vaasalle. Hän vieraili linnassa 1530 ja määräsi linnan kunnostettavaksi mutta jo 1553 linna jätettiin autioksi. Raunioilla vietettiin Svenska Folkskolans Vänner -järjestön kesäjuhlia 1880-luvulta lähtien, kun kielitaistelu velloi kuumimmillaan. Siellä toimii Suomen suurin ruotsinkielinen kesäteatteri. Elokuun alussa vietetään Snapprtuna-päiviä.

Kun käännyimme Karjaalta kohti Snappertunaa ja Raaseporin linnaa, reissukaveri totesi, että taitaa olla tärkeäkin linna. Melkein ehdin aloittaa linnan historiaa ja sen merkitystä selvittävän luennon, kun hän totesi, ettei iahn vaaatimattomiin linnoihin johda asfalttitietä. 

Karjaa

 

Tämä saattaisi olla vanha maitolaituri. Huomattavasti matalammalta piti tonkat siirtää autoon kuin mikä meillä oli joten koppi voi olla rakennettu muuhunkin tarkoitukseen. Kynttilälyhty luo iltahärässä tunnelmaa. Karjaan kirkonkylän muuttuminen kauppalaksi 1930 aiheutti kunnan jakautumisen kauppalaan ja maalaiskuntaan. Kunnat yhdistyivät 1969 vuoden alusta ja 1977 kauppala muuttui kaupungiksi. Ennen kaupungin liittymistä suurempaan kokonaisuuteen sen kunnallisveroprosentti oli Suomen korkein. Kunta oli kaksikielinen, enemmistä asukkaista oli ruotsinkielisiä. Senioreille oli viime kesänä tarjolla drop-in Puistovoimistelua Bulevardin puistossa keskiviikkoisin klo 16:30-17:30. Osa voimistelusta tapahtuu makuulla, koska muistutettiin, että oma alusta on hyvä olla mukana. Syksyllä voi sitten aloittaa kuntosaliharjoittelun Villa Anemonen kuntosalilla. Lapsille ja nuorille tarjotaan liikuntamahdollisuuksia leikkipuistoissa. Parkouria ajattelee aina uutena liikuntamuotona mutta siitähän on yli 20 vuotta, kun poikani aloitti sen harrastamisen. Bulevardi Parkourissa on ihan rakennettua ympäristöä parkouria varten vaikka alunperin käytettiin kaupungeissa valmiiksi olevia rakenteita. Jotta Parkourpuistoon on turvallista liikkua läheiseltä Katarinaskolanilta, suljetaan osa Bulevardista moottoriajoneuvoliikenteeltä. Samalla koulu saa lisää ulkoilualueitta.

Karjaan maalaiskunta

 

Ajeluihin tuli muiden harrastusten vuoksi pieni tauko. Pääsin Päijänteelle melomaan. Vesi oli tosi matalalla. Muuramejoen rantapenkat olivat kuin esihistoriallisia luolia, koska näkyviin tuli veden kovertamia onkaloita. Kampinsalmen kiviä oli nyt enemmän vaarallisen lähellä pintaa kuin normaalin veden korkauden aikaan. Kaakkosaaren eteläpään edustalla oleva kivikehä oli juuri  ja juuri pinnan yläpuollella. Sinnehän piti tietysti mennä tepastelemaan. Upeita elämyksiä ja ihan outo seuraus. Olisin kuvitellut, että olisin saanut kolmen päivän melontaretkistä hartiat tai selän tai käsivarret kipeiksi. Outoa oli, että polvet kipeytyivät. Onhan minulla nivelrikkoa mutta näin kipeät ne eivät ole koskaan olleet. Eivät vieläkään ihan kunnossa. Taukoja ja polvien oikomista tuhka tiheään.

Karjaan maalaiskunnan seudulla on nuoremmalla roomalaisajalla esiintynyt merkittävä asutuskeskittymä. Kroggårdmalmenin rautakautisen tarhakalmiston löydöt osoittavat, että alueella on ollut yhteyksiä Virumaan ja Länsi-Viron tai Saarenmaan suuntaan. Toisen ristiretken jälkeen seudulle muutti ruotsinkielistä väestöä ja alue ruotsalaistui täysin 1400-luvulla. Kustaa Vaasa perusti seudulle rautaruukin ja sen myöhempi omistaja väitti Mustiota itsenäiseksi kunnaksi. Aika monet jopa uskoivat asian. Kun seuraava omistaja ehdotti kuntaliitosta, todettiin, ettei sellaista kuntaa ole olemassakaan. Karjaan maalaiskuntaakaan ei tekoälyn mukaan ole ollut olemassa. Tavallisesti olen uskonut aika herkästi tekoälyn tuottamaa tekstiä. Googlen mukana hävisi paljon hyviä kapakkakeskusteluja. Riitti, kun erimielisyyden aihe selvitettiin googlaamalla. Tekoäly on tuonut keskustelun takaisin. Ainakin hetkellisesti. Vähän selaamalla löytyy sitten erilaistakin tietoa. Toivottavasti tämä tuottaa kriittistä ajattelua eikä kapakkatappeluita. Karjaan kirkonkylä nimettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi ja siitä alkoi tie kohti maalaiskuntaa. Kunnan rajalla tervehtii iloinen traktorikuski ohiajavia. Traktorilla on perässään joku kone, jonka tarkoitusperä jäi minulle mysteeriksi.

Raahe

 

Raaheen tutustuin joskus lähes 50 vuotta sitten, kun sisareni asui siellä. Silloin kävimme myös Kruununmakasiinimuseossa, jonka harvinaisuuksiin kuuluu maailman vanhin säilynyt sukelluspuku. Museon sivuilla siitä käytetään nimitystä Wanha Herra. Kokeileva arkeologia on valmistanut Nuoren Herran samoista materiaaleista ja valmistusmenetelemillä. Sillä haluttiin kokeilla puvun toimivuutta. Vanha Herra on kyllä kiertänyt maailmaa eri näyttelyissä mutta veteen sitä ei ole haluttu laittaa. Kopiopuvulla sen sijaan sukellus onnistui aivan odotusten mukaisesti. Wanha Herra on rakennettu joskus 1700-luvulla.Sen avulla on voitu tutkia laivojen kuntoa tarvitsematta vetää niitä kuivatelakalle.

Pietari Brahe, Suomen kenraalikuvernööri, perusti Raahen kaupungin vuonna 1649. Aluksi kaupungin nimi oli Salo, koska se ajateltiin perustaa keskiaikaisen markkinapaikan paikalle. Vesistö oli kuitenkin liian matalaa ja kaupunki perustettiin läheiselle niemelle. Vuonna 1652 kaupungin nimeksi otettiin Brahestad, perustajansa kunniaksi. Se suomentui sitten sujuvasti Raaheksi. Kaupunki eli kauppapurjehduksesta ja laivanrakennuksesta. 1600-luvun nälkävuodet heikensivät kaupungin asemaa ja naapurikaupungit yrittivät saada lakkautetuksi sen kaupunkioikeudet. Isoviha uhkasi kaupungin olemassaoloa jopa enemmän kuin kateelliset naapurikaupungit. Sodan päättymisen jälkeen asukasluku oli vain reilut sata. Jälleenrakennus onnistui ja 1791 Raahe sai tapulikaupunkioikeudet eli se sai käydä suoraa ulkomaankauppaa. Tavaroita ei tarvinnut enää viedä välikäsille Turkuun tai Tukholmaan. Kuten puukaupungit yleensäkin myös Raahe paloi säännömukaisesti. Vuoden 1810 palossa tuhoutui raatihuone ja ylipuolet kaupungista. Köyhimmän kansan asuttama kaupunginosa oli lähes ainoa, joka säästyi. Krimin sodan aikaan 1854 englantilaiset polttivat osia kaupungista. Purjelaivakauden lopulla 1860-1870-luvuilla Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki.

Nykyisin Raahen vanha kaupunki on yksi matkailukohteista. Raatihuone on komea mutta valtuusto kokoontuu Tapahtumatalo Raahessa. Viime kokouksessa pakollisten valintojen jälkeen lähetettiin valmisteltavaksi valtuustoaloite Priden huomioimiseksi Raahessa. Sama aloite oli tehty jo edellisellä valtuustokaudella. Pitänee seurata saako nykyinen valtuusto asian käsiteltyä.

Yövyimme Oulaisissa 1916 valmistuneessa vaivaistalossa. Emme tosin sen vanhassa osassa vaan 1938 valmistuneen kunnalliskodin puolella. Törmänhovissa toimii hotellin lisäksi tilausravintola ja leipomo. 1930-luvulla kunnaliskotia suunnitteleva ei ajatellut hetkeäkään esteettömyyttä. Pääovelle on portaat ja sisällä niitä on lisää. Tänä päivänä ihmisen, joka pystyisi kävelemään ne portaat toiseen kerrokseen, olisi tosi vaikea päästä hoitolaitokseen. Niin se maailma muuttuu.

Hauho

 

Hauhon vaakunaan on kuvattu neljä oravaa. Kuva viittaa verokapinaan vuodelta 1329. Kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi Suomen piispalle Pentille maksettavan palkan suuruudeksi jokaiselta suvulta neljä turkisnahkaa. Asukkaat kieltäytyivät maksamasta, minkä vuoksi paavi julisti hauholaiset pannaan. Pannaan julistetut eivät saaneet ajaa partaansa eivätkä leikata tukkaansa. Tämäkin verokapina päättyi siihen, että piispa sai palkkansa.

Hauholla on ollut asutusta jo kivikaudella. Nykyinen asutus periytyy rautakaudelta 500-luvulta. 1400-luvulta on asiakirjoissa mainintoja useammastakin Hauhon kylästä. Hauholainen nuoriso käyttäytyi holtittomasti jo 1800-luvulla. Ylioppilas Eric Gustaf Ehrstöm piti matkapäiväkirjaa 1811. Hän oli ihmetellyt, miksi nuoria tyttöjä ja poikia oli kirkonmenojen aikana jalkapuussa. Häpeärangaistuksen ansaitsevana holtittomuutena pidettiin tuohon aikaan sitä, että nuoret olivat juhannuspäivänä saarnan aikana viskelleet toisilleen kukkia. Juice Leskinen on on kunnioittanut paikkakuntaa tekemällään laululla. Hauhon nimi on laulun mukaan perua jenkin ja germaanin ihmettelyistä.

Matkan varrella kiinnitti huomiota leppien ja pajujen ruskettuneet lehdet sekä Lounais-Suomen koivukujien koivujen riutunut ulkonäkö. Ovatko puut kärsineet helteistä vai onko niihin iskenyt jokin tauti. Ilmastonmuutosta vai ihan kotimaista riesaa?

Pöytyä

 

Sotilasrasitus hermostutti 1590-luvun alussa myös Pöytyän talonpoikia ja he nousivat pienehköön kapinaa. Suomen ensimmäisen sanomalehden, Suomenkielisiä Tieto-Sanomia, toimittaja Anders Lizelius toimi aikoinaan Pöytyällä pappina. Hän on saanut muistokiven vanhan kirkkomaan aidan viereen. Hän aloitti myös paikkakunnalla perunanviljelyn, perusti lainajyvästön ja vuonna 1756 ryhtyi käyttämään suomen kieltä pitäjänkokouksissa ehkä ensimmäisenä Suomessa.

Pöytyän valtuusto kokoontuu Riihikosken koululla. Kunta houkuttelee omakotirakentajia lupaamalla sähköauton vuodeksi käyttöön uudelle tontin ostajalla. Tällaista keinoa en ole aiemmin havainnutkaan. Luovuus kukoistaa. Suomen suurin lego-museo on Pöytyällä. Koppimopoilijan kelpaa ajella Aurajoen matkailutietä, joka seurailee Aurajoen rantaa. Yläneen kotiseutumuseossa oli viimeisiä päiviä esillä näyttely Helyjä ja heinäseipäitä, kun kävimme Pöytyällä. Kuhankuonossa on mahdollisuus retkeilyyn. Kurjenrannan kansallispuisto ja Vaskijärven luonnonpuisto sopivat luontoelämyksiä kaipaaville.

Ilmastonmuutos tuo yhä uusia vieraslajeja. Aurajoessa esiintyy keltalammikki. Lehdet muistuttavat ulkonäöltään lummetta, kukat ovat keltaisia. Kasvi on kelluva vesikasvi, joka muodostaa tiheitä kasvustoja veden pinnalle. Se leviää ilmeisen herkästi virtaavassa vedessä. Siksi torjunta on syytä aloittaa nopeasti. Aurajokisäätiö kartoittaa tilannetta ja kokeilee torjuntakeinoja.

Pälkäne

 

Kesä on kääntymässä lopuilleen. Peltoaukeiden värit vaihtelevat vihreästä, kellanvihreän kautta kellanruskeisiin ja tuleentuneen viljan eri sävyihin. Leikkuupuimurit ovat aloittaneet työnsä. Vastaleikatun viljan tuoksu kantautui koppimopoon saakka. Toki muitakin maatalouteen liittyviä hajuja oli tunnistettavissa. Näimme yksinäisen kauriin poikkoilevan viljapellossa ja kaurisemon kahden vasan kanssa ylittävän tien. Ajoimme peuravaaratietä useampaan kertaan edes takaisin mutta siellä ei näkynyt muuta liikettä kuin autoja. Joskus metsän laidassa on ähty yksinäinen peura. Kurkipareja ja -perheitä näkyi ilahduttavan runsaasti, samoin pikkuhaukkoja.

Pälkäneen Kostianvirta on syntynyt uudella ajalla 1604, kun Pälkänevesi mursi uuden uoman järvien välisen kannaksen läpi. Suuren Pohjan sodan aikana 1713 käytiin Kostianvirralla taistelu, jossa ei onnistuttu pysäyttämään venäläisten etenemistä. Paikalla on rekonstruoitu hirsivarustuksen pätkä. Lukutaidon historiaakin paikkakunnalla on tehty. Viipurista paennut kirjanpainaja Daniel Medelplan kaiversi puusta aapisen painolaatat 1719. Niillä painettiin Gezeliuksen aapinen.

Pälkäneellä on lukuisia järviä ja se sijaintinsakin puolesta sopii hyvin mökkikunnaksi. Sen vuoksi Pälkäne aktivoituu kesäksi , kun asukasluku yli kaksinkertaistuu kesäasukkaiden ansiosta. On street food tapahtumaa ja viinijuhlaa. Aitoon kirkastusjuhlat kerää festarikansaa laajemmaltakin alueelta.

Pälkäneellä toimii Anna Tapion koulu, joka on yksityinen sisäoppilaitos peruskouluikäisille nuorille. Siellä opiskellaan kolmessa vuodessa perusopetuksen vuosiluokat 7, 8 ja 9. Lisäksi opiskellaan valinnaisia  matkailu-, ravitsemus- ja talousalan ammatillisesti suuntautuneita opintoja.

Pälkäneen valtuusto kokoontuu Nuijantalossa. Siellä on myös taidekahvila, jonka perustaja tekee työtä “rakkaudesta rautalankaan ja paakkelsseihin”. Käydessämme kunnassa Nuijantalossa oli juhlakansaa niin paljon, ettemme kuvan ottamisen lisäksi viitsineet jäädä häiritsemään.

Pyhäranta

 

Olin juuri entisen työtoverini ja reissun dieselsponsorini luona, kun korjaamolta soitettiin. Yön pimeinä tunteina, kun unettomuus vaivaa, olin jo yrittänyt vakuutella itselleni, että koppimoporeissu Akaa-Pyhäntäkin on saavutus. Korjaamolta oli viime kuussa ehdotettu uuden koppimopon hankintaa. Olin silloin yrittänyt viestittää vahvaa luottamustani korjaamon ammattilaisten ongelmanratkaisukykyyn. Nytkö tulisi puhelu, jossa he kertoisivat, ettei luottamukselleni ollut katetta ja voisin toimittaa kotteron pois rumentamasta heidän parkkipaikkaansa. Onneksi istuin jo valmiiksi, kun vastasin. Lisäksi luottamukseni osoittautui perustelluksi. Olisin voinut halata kaikkia Motofix Jyskän miehiä, jos ei olisi ollut vaaraa, että sitä pidettäisiin seksuaalisena ahdisteluna. He olivat keksineet konstin, jonka ansiosta koppimopo meni katsastuksesta läpi ja Akaa-Äänekoski -reissua pääsee jatkamaan. Pyhärantaa kohti siis. Polttoainevuotojen takia aina, kun lähdettiin tauolta, tutkittiin parkkipaikka siltä varalta, että joku polttoaineletku olisi taas alkanut vuotaa.

Pyhärannassa Rihtniemen Kyläranta on säilyttänyt menneiden aikojen tunnelman ranta-aittoineen ja verkkotarhoineen. Niemen kärki on Piispankallio. Tarinan mukaan piispa Henrikin laiva haaksirikkoutui paikalle. Lähistöllä on kivilatomus ja tarinan mukaan pari paimenpoikaa yritti pelastaa laivaväkeä mutta he hukkuivat itse. Vainajat haudattiin paikalle ja pelastuneet rakensivat haudan päälle kiviröykkiön ja ympäröivät sen kivikehällä.

Valtuusto kokoontuu Ihoden koululla. Syksyllä odottaa talousarvion laatiminen.

Olemme pyrkineet tukemaan paikallista yrittäjyyttä lukuun ottamatta isoja kaupunkeja, joista yritämme päästä mahdollisimman nopeasti pois. Ihoden koululle mennessämme näimme tien varrella ison kyltin, joka mainosti, että kahvila on auki. Koska ajoimme takaisin samaa tietä, ajattelimme pistäytyvämme iltapalalle. Pihassa oli lupaavasti suuri määrä autoja. Ihmisiä ei tosin näkynyt yhtään ja lähempi tutkailu osoitti, ettei kahvila ollut auki ja autot olivat viereisen autokaupan myynnissä olevia ajoneuvoja. Hyvän näköisen auton saisi puolella siitä hinnasta, jonka olisin joutunut maksamaan käytetystä koppimoposta, jossa tosin olisi ollut ilmastointi. Siihen tarvitsisi rahakkaamman sponsorin.

Pyhäntä

 

Kesä on edennyt niin pitkälle, että tienvarsien kukkaloisto koostuu mesiangervoista, horsmista, päivänkakkaroista, erilaisista kellokukista ja ohdakkeista sekä laikuittain muista kukista. Heinätyöt ovat eri vaiheissa. Reissukaveri, joka on ikänsä elänyt teollisuuspaikkakunnalla, ihmetteli peltojen ojia. Hän ei muistanut, että ne aikaisemmin olisivat kasvaneet horsmaa, mesiangervoa ja pajua. Eiväthän ne kasvaneetkaan. Minun lapsuudessani 50- ja 60-luvulla ojat kaivettiin lapiolla sellaiseen aikaan, kun muilta ajankohtaisemmilta töiltä ehdittiin. Nyt ne kaivetaan koneilla ja se on kallista.

Pyhännän kesäesite on täynnä järjestettyä toimintaa. Kunta tekee aktiivista yhteisdtyötä eri toimijoiden kanssa. On jalkapallo- ja pesiskerhoa, frisbeegolfia keskiviikkoisin, tavataan torstaina yhteislaulua, onkicup ja vaikka mitä. Perttuliviikolla on sitten vielä tihennetty tahtia: Hanurikonsertti, karaoketanssit, maastojuoksukisat Siikajokilaaksossa, lauluilta, Pyrostock Iisakin torilla, onkikilpailua ja toripäivää. Esitteen lopussa on ”Missä kävit haaste”. Kertomalla kolme käyntikohdetta voi osallistua arvontaan. Jotenkin onnistuimme käymään kunnassa sellaisena päivänä, jolloin järjestettyä ohjelmaa ei ollut. Nähtävää riitti toki ilman järjestettyjä tapaamisiakin. Kirjailija Pentti Haanpää on viettänyt Pyhännällä kesiään ja hänen kesäasuntoonsa voi tutustua, kun sopii esittelyn. Lohipurolla on noin sata muinaista pyyntikuoppaa, jotka koekairauksissa on todettu eri ikäisiksi. Hautalammin järvenpohjassa on siipiruuhi. Kansannevan-Muurainsuon alueella on soidensuojelualue.

Seuraavaan kuntaan lähdetään sitten ehkä. Jarruja ei ole saatu kuntoon ja polttoaineletkuja kotterossa on sitten vaikka kuinka. Siitä on jo kaksi korjattu ja kolme vielä tiputtaa. Onneksi vasta, kun päästiin kotipihaan. Ajokielto astuu voimaan ylihuomenna. Pidetään peukkuja.

Pyhäjärvi/Pyhäsalmi/Pyhäjärvi Ol.

Pyhäjärvi aloitti Pyhäjärvi Ol:nä, pudotti Ol:n pois 1969, koska viimeinenkin toisen läänin Pyhäjärvi oli poistunut kuntien joukosta. Viipurin läänin Pyhäjärvi jäi Neuvostoliitolle ja Uudenmaan läänin Pyhäjärvi liitettiin Karkkilaan. Kunta vaihtoi nimensä Pyhäsalmeksi keskustaajaman mukaan, kun kunnasta tuli kaupunki. Asia ei ollut kaikkien kaupunkilaisten mieleeen. Muistelen kuulleeni asiasta kritiikkiä. Sitä ilmeisesti tuli riittävästi, koska 1.1.1996 kunnan nimi palasi Pyhäjärveksi. Nykyisin Pyhäjärvi on Suomen toiseksi pienin kaupunki. Ihan pian se ei tule pääsemään Suomen pienimmäksi kaupungiksi vaikka väkiluku jatkaisi laskuaan viime aikaista tahtia. Näkyvin Pyhäjärven maamerkki lienee Vaskikello, huoltoasema, jonka pihassa on satakunta erikokoista kelloa isosta kirkonkellosta pieneen vellikelloon. Isosta tiestä hivenen kauempana on Euroopan syvin ja nykyaikaisin metallikaivos, jonka jätekivivuori näkyy pitkän matkaa ohi kulkevalle tielle. Uutiset kertoivat, että kaivosta ollaan sulkemassa ja sen annetaan täyttyä vedellä. Olisiko tulevaisuuden matkailuvalttina luolasukellus. Nyt matkailijaa houkutellaan luonnolla, hiihtoreiteillä, risteilyillä, uimarannoilla ja luontopolouilla sekä golf-kentällä.

Ajattelimme yöpyä Pyhäsalmella, siis Pyhäjärven keskustaajamassa. Hotelli Pyhäsalmi oli siihen mielestämme sopiva paikka. Soitimme hotellille Nivalasta. Puhelimessa ystävällinen naisääni toivotti ensimmäiseksi tervetulleeksi hotelli Pyhäsalmelle. Sitten soi puhelin ja naisääni kertoi, että heillä on ruuhkaa ja kehotti odottamaan, sitten puhelin taas soi ja sitten kerrottiin, etteivät ehdi nyt vastaamaan mutta voimme jättää soittopyynnön. Vastausta soittopyyntöön odottelemme edelleen. Kaupungintalolle ajaessamme ohitimme hotellin, jossa puhelintiedon perusteella oli ruuhkaa. Pihassa ei ollut yhtään autoa eikä rakennuksessa valoja. Internettiin jää roikkumaan vaikka mitä asioita eikä se ole ihmeellistä mutta roikkuvaan puhelinvastaajaan en ole aiemmin törmännyt.

Pyhäjoki

 

Tämä kesä kuluu odotusten merkeissä. Nyt odotettiin aikaa korjaamolle, jotta saataisiin jarrut katsastuskuntoon. Posiolta Pyhtäälle on ajeltu huonoilla jarruilla. Jos niistä ei olisi kerrottu hylätyllä katsastuskerralla en olisi osannut olla ollenkaan huolissani, koska en huomannut mitään eroa aiempaan. Sen sijaa omituisen öljyvuodon huomasin ihan itse. Korjaamolla paljastui, ettei vuotanut asia ollutkaan öljyä vaan dieseliä. Onneksi ei oltu kovin kaukana kotoa ja tutulta korjaamolta, kun vuoto huomattiin. Se saatiin korjattua. Jarrujen epätasapainoa ei. Nyt neuvottelevat kommimopogurujen kanssa sillä aikaa, kun me matkustelemme pitkin poikin Suomea.

Pyhäjoen seutu on vanhaa saamelaisasutusta. Sieltä on löydetty joitakin kivikautisia esineitä. Hanhikiveä on pidetty Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajanapyykkinä Pohjanlahden rannalla. Hanhikiven niemellä sijaitsevassa siirtolohkareessa on kerrottu olleen risti ja kruunu. Enää 1900-luvulla ne eivät ole olleet havaittavissa. Annalan  kotisseutumuseon alueella on peräti 22 rakennusta ja runsaasti pohjalaiseen talonpoikaistaloon liittyvää esineistöä. Pyhäjoen ylittävä Isosilta vuodelta 1837 on Suomen vanhimpia puusiltoja. Kunta on perustettu vuonna 1865. Pyhäjoki erotettiin Saloisista itsenäiseksi seurakunnaksi 1573 ja silloin siihen kuuluivat ainakin Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi. Niistä ajoista kunta on pienentynyt. Ei siis ole ihme, että myös kuntaliitosta on mietitty. Toistaiseksi on pidetty itsenäisenä kuntana toimimista viisaampana. Valtuusto kokoontuu lukion tiloissa. Kesäkuun valtuustossa esillä olivat henkilövalinnat kunnanhallitukseen, lautakuntiin ja ylikunnallisiin yhteistyöelimiin. Kunnan strategiapaperin otsikkona on Pyhäjoella virtaa. Silloin suunniteltiin Hanhikiveen ydinvoimalaa. Venäjän hyökkäyssota vaikutti ratkaisevasti kunnan tulevaisuuden näkymiin. Seuraava strategiapaperi voi näyttää hyvin erilaiselta.

Matkailijalle tarjotaan luontoa Koskipuistossa, mistä avautuu näkymä Hourukoskelle. Saaren penkkatie rakennettiin suojaamaan jokivarren alavia maita tulvilta. Nyt siellä voi retkeillä kävellen tai pyöräillen. Kielosaaresta lähtee luontopolku. Pitkospuita pitkin pääsee lintutornille. Laitoimme kepsiin lukion osoitteen. Jostain syystä se alkoi käyttäytyä omituisesti. Peräkkäin ilman taukoja käskettiin kääntymään vasemmalla ja oikealla. Ei siis sitä tavallista: käänny vasemmalla, sitten oikealle vaan käänny vasemmalle, käänny oikealle. Kepsin sekoiluista huolimatta löysimme perille.

Pyhtää

 

Susikopinharjulta oli löytynyt idolinkatkelma. Kaivauksessa idolikatkelmia löytyi lisää. Joukossa oli sellaisia katkelmia, joiden kaltaisia ei aikaisemmissa löydöissä ole esiintynyt. Trollbergin asuinpaikka ajoitettiin kivikauden loppuun tai varhaismetallikauden alkuun. Pyhtää seurakunta mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1380. Silloin se oli nykyistä suurempi. Turun rauha jakoi kunnan kahtia. Pyhtää jäi Venäjän puolelle ja joen länsiosasta tuli Ruotsinpyhtää, joka myöhemmin liitettiin Loviisaan. Luontomatkailija voi valita Itäisen Suomenlahden kansallispuiston, Valkmusan kansallispuiston ja Strukan kanavan käsikäyttöisten sulkujen välillä. Kanava johtaa kirkonkylästä Suomenlahdelle. Ohiajelijaa ilahdutti kunnan tekemä työ vieraslajien hävittämisessä. Niitä ei juurikaan sattunut silmään kunnan alueella.

Pyhtää on itäisin kaksikielinen kunta Suomessa. Ruotsinkielisiä on enemmän kirkonkylän seudulla. Väestön painopiste on lähempänä Kotkaa. Siksi ehkä valtuusto kokoontuu Huutjärven koululla. Pihalla on ilahduttavan monipuolisesti liikuntavälineitä. Kesäkuun kokouksessa edustajavalintojen lisäksi käsiteltiin tilinpäätös ja Siltakylän-Heinlahden asemakaavamuutos. Kesäasuntojen korttelialue muuttuu omakotirakentamisen korttelialueeksi. Etätyön yleistymiseen ilmeisesti uskotaan vankasti. Pyhtää on poikkeus pikkukunnissa. Sen asukasluku on säilynyt melko vakaana. Valojen sammuttamisen ajankohtaa Puolangan malliin ei kannata edes laskea.

Puumala

 

Keriniemen alueella kokeiltiin maatutkan hyödyllisyyttä arkeologisissa tutkimuksissa. Kukonharjaan venäläiset rakensivat Suvorovin sotakanavat länsirajansa puolustamiseksi 1790-luvulla. Eipä aikaakaan niin puolustuslinja jäi aika kauas länsirajasta, kun raja siirtyi Tornion- ja Muonionjoelle. Puumalan salmen ylittävä 781 m pitkä silta korvasi lossiliikenteen. Siltatornissa toimii kahvila. Ihailimme sitä torilta samalla, kun katselimme ohittavia laivoja. Höyrylaivaristeilyllekin olisi ollut mahdollisuus. Satoi sen verran reippaasti, ettemme edes harkinneet. Koko matkan Mikkelistä Imatralle saimme toki ihailla Saimaan maisemia. Vettä ja vihreää, eikä siihen edes kyllästy. Käyntiämme edellisenä päivänä oli vietetty Puumalapäivää.

Uusi valtuusto pääsi paitsi tekemään vaalikauden pakolliset valinnat ja käsitteli myös tilinpäätöksen. Se oli ylijäämäinen. Uutisissakin kerrottiin, että kesäasukkaiden kiinteistöveroilla on kunnan taloudelle suuri merkitys. Laatuasuminen onkin yksi Puumalan painopistealueista. Siihen liittyen kaavoitetaan omarantaisia tontteja ja helpotetaan vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Kuuluisin puumalalainen lienee laulun Nestori Miikkulainen, joka oikeasti oli Nestori Reponen. Hän soitteli norpalle haitaria eikä huuliharppua. Seppä-Nesto oli notkea mies ja hauskutti lapsia heittämällä jalkansa niskan taakse.

Puolanka

 

Sellaisia teitä, joita ei olisi ajettu aiemmin, on enää vähän. Puolankaan ajettiin Oulujoen pohjoispuolta, jota aiemmin on ajettu vain vähän matkaa Muhoksen kohdalla. Olin juuri lukenut jutun siitä, miten kaupunkiasuminen masentaa ja pelkkä luonnon kuvien näkeminen parantaa. Pessimisti-lehteä lainatakseni: ”Puolangalla on kaikki mitä matkailija haluaa: puhdasta luontoa, kauniita maisemia, hakkuuaukeita”. Lisäksi tien varsien kymmenet erilaiset kukat parantavat mielialaa. Ihan toista kuin etelän monokulttuuri. Voikukkapellot ovat päässeet höytyväasentoon. Niiden siementen korjuun voisi jo aloittaa. Sen sijaan niittyleinikkiä ja koiranputkea kasvavat pellot ovat vielä täydessä kukassa. Etelässä nekin alkavat korvautua monokulttuurilla. Puolankaa lähestyttäessä on iso kyltti, jossa on teksti ”Seuraavana Puolanka vielä ehdit kääntyä takaisin”. Emme kääntyneet, koska kunnantalosta piti ottaa kuva. Talo löytyi nopeasti, ihan ilman kepsiä. Parkkipaikalle pääseminen sen sijaan tuotti päänvaivaa.

Puolangan Auhosta tutkittiin kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppa-alue sekä Lylykylästä rautakuonan löytöpaikka. Lähistöltä avattiin myös kuoppamiilun pohja. Seutu on vanhaa saamelaisasutusta. Sinne muutti Savosta uudisasukkaita 1500-luvulla. Kainuun korkein vaara, Paljakka, sijaitsee Puolangalla. Muita mahdollisuuksia luontomatkailuun tarjoavat Kiiminkijoen melontareitit, Heinijoen 24-metrinen Hepoköngäs ja Olvassuon keskellä oleva luonnonpuisto. Luonnonpuistoon päästäkseen täytyy hakea lupa. Näitä kaikkia kuvaillaan Pessimisti-lehdessä huomattavasti paremmin kuin minä ikinä osaisin. Lisäksi lehdessä luetellaan paikkakunnan kahdeksan hautausmaata. Pessimismitalosta voi ostaa korttipakan, joka esittelee Puolangan tyhjiä taloja. Niitä voisi ostaa ilmeisesti aivan kohtuuhintaan. Pessimismitalossa vierailimme vaikka mainoslause kertoo, että ”Turha sinne on pysähtyä”. Siellä on tarjolla ”pakkopullaa ja kylmää kahvia”. Muualla hehkutetaan positiivisuutta. Puolanka profiloituu pessimistiseksi. Pessimisti ei pety. Pessimismipäiviä vietetään koko vuosi. Säästösyistä tämän vuoden päivät ovat tosin päivän lyhyemmät kuin viime vuonna. Muutaman vuoden säästökuurin jälkeen on taas varaa pitempiin pessimismipäiviin. Puolangan kaksipäiväinen LankaFest alkoi samana iltana, kun päivällä kävimme ottamassa kuvan. Suuri joukko Heavy Metal-yhtyeitä esittäytyy kaksipäiväisillä festareilla. Pääsimme seuraamaan Karvanoppamusikaalin harjoituksia Pessimismitalon ulkonäyttämöllä. Katsomo on katettu, joten sateella kastuvat vain näyttelijät. Kuntaa johtaa pormestari, joka valittiin uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa. Samalla valittiin kunnanhallitus, puheenjohtajat ja edustajat lautakuntiin ja yhteistyöelimiin. Paikkakunnalla on meneillään myös avohakkuukansallispuistohanke. Avohakkuujoogasta on tulossa uusi trendiharrastus. Sen hyvää tekeviä vaikutuksia on tutkinut Puolangan tiedeakatemian tutkimusprofessori Ö.Ö. von Moilanen. Uusimmassa Pessimisti-lehdessä hahmotellaan Puolangan tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä. Siinä on oikein tieteelisen näköistä kaavaa käyttäen laskettu, että 23.2.2058 sammuvat Puolangan viimeiset valot. Tapahtumatoimikunta suunnittelee juhlallisuuksia kyseiselle päivälle. Niiden sisällöstä ilmoitetaan lähempänä juhlapäivää.