Riihimäki tuli tutuksi Riksuna 1960-luvulla, kun isosisko opiskeli siellä merkonomiksi. Hän asui Oitissa, Hausjärvellä veljemme luona, matkusti junalla Riihimäelle ja takaisin ja kertoi tuntevansa Riihimäkeä niiltä ajoilta vain Rautatieaseman ja Kauppaoppilaitoksen välisen katuosuuden. Silloin en siellä käynyt. Sen sijaan vanhempamme muuttivat Riihimäelle 1980-luvulla ja heidän luonaan kävimme. Esikoinen jopa taiteili yhden huoneen seinät mummolassa. Ihan yhtä kauniita tapetteja ei sinne löytynyt. Vakuutus korvasi osan kustannuksista. Katsoivat, ettemme olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuutta. Riihimäen erämessut tulivat tutuiksi useammaltakin vuodelta samoin lasimuseo ja Riihimäen lasin tehtaanmyymälä. Makaronit säilytetään edelleen kyseisen tehtaan lasipurkissa. Syksyn merkit alkavat tuntua liikkeellelähdössä. Ensimmäisen kerran täytyi raapata jäät pois tuulilasista. Auton lämpömittari vilkutti miinus nollaa, kun haihduttelimme sisäpuolen huuruja pois. Lampaat, lehmät ja hevoset olivat vielä ulkona. Patalahden kohdalla sumu nousi niin korkealle, etteivät Himoksen korkeimmatkaan huiput näkyneet tielle. Tiellähän liikkuu paljon väkeä. Todennäköisyys tuttujen kohtaamiseen on kuitenkin kohtalaisen pieni. Silti sellaistakin sattuu. Ylioppilasluokan luokkakaveri ajoi meidän ohitsemme, tunnisti koppimopon ja bussipysäkillä huiskutteli meitä pysähtymään. Yllättävä ja ilahduttava kohtaaminen, joka häivytti isohkon tien tylsyyden oitis.
Riihimäki itsenäisti 1922 Hausjärvestä kauppalaksi. Talvisodan pommituksen kohdistuivat ankarina kauppalaan. Jatkosodassa päästiin helpommalla. Antreasta sijoitettiin siirtoväkeä Riihimäelle. Kaupunginmuseossa on parhaillaan näyttely, jossa voi tutustua evakkojen historiaan. 1950-luvulla kauppala laajeni uusille alueille, mm. Uramoon, jonka koululla valtuusto kokoontuu nykyisin. Koulun alue oli aidattu ja portit olivat kiinni, joten kuva on vähän kauempaa eikä kovin edustava. Olisi ollut kiva saada Nina Ternon Sirkusratsastaja-patsas samaan kuvaa. Koulupäivä oli kesken meidän siellä käväistessämme, joten harkittuja liikennerikkomuksia ei ollut sopivaa tehdä. Nuorisolle ei pidä antaa huonoa esimerkkiä. Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alussa. Se mainostaa itseään ”Suurena pikkukaupunkina”. Viime kokouksessa valtuusto käsitteli talouden kvartaaliraporttia. Kaupungin talous on kiristynyt jo viime vuonna ja tämäkin vuosi jäänee alijäämäiseksi. Viime vuonna hyväksyttiin Vakaan talouden ohjelma, jonka avulla toivottavasti kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle.
Tunnetuista riihimäkeläisistä voidaan mainita Efraima Johan Kronqvist, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1909-1914 ja kuoli sisällissodan jälkeen vankileirillä toukokuussa 1918. Taidetta edustavat Renny Harlin ja Maija Isola. Hotelli Seurahuoneen seinässä on Unikko-muraali. Myös Veikko Sinisalo on riihimäkeläisiä. Hänen näyttelijäsuorituksensa Täällä Pohjan tähden -elokuvan Laurilan Anttoona ja Sven Tuuva -elokuvan pääosassa ovat unohtumattomia. Pekka Vasala lienee menestynein riihimäkeläinen urheilija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti