Rautavaaralta ajattelimme ensin ajaa Ilomatsiin yöksi. Pilvinen ja sateinen keli aloitti hämärän jo sen verran varhain, että päätimme jäädä Lieksaan yöksi. Joskus suunnitelmien muuttuminen on vain hyväksi. Niin nytkin. Kitsin jälkeen Via Karelia oli korjattu nimismiehen kiharaksi, kuopiksi ja karkeaksi tärisyttäväksi sepeliksi. Sitä jatkui nelisenkymmentä kilometriä melkein Hattuvaaraan saakka. Hämärässä ja hitaan etenemisen vuoksi pimeässä sillä tiellä ajaminen olisi ollut tuskallista. Päivälläkään nopeus ei ollut päätä huimaava. Tiellä istui kaikessa rauhassa jänis, ehkä tämän vuoden poikanen. Se ei pitänyt ajokkimme äänestä vaan lähti juoksemaan tietä pitkin. Meillä ei ollut mitään mahdollisuutta saada sitä kiinni. Se vilkuili välillä taakse ja toisinaan jopa istahti odottamaan. Ajoimme sen perässä useamman kilometrin kunnes taas kerran istahdettuaan tien keskelle tuli siihen tulokseen, ettei meihin kannata käyttää enempää energiaa ja loikki metsään. Asfaltilla olisimme kyllä päässeet siitä ohi.
Lieksan ja Ilomantsin välillä oli useampia talvi- ja jatkosodan muistomerkkejä. Kävimme tutustumassa talvisodan Viisikon taistelupaikan juoksuhautoihin, joihin ei saanut mennä sortumisvaaran vuoksi. Taistelijan talossa Hattuvaarassa ei enää ollut kahvio auki. Palovaaran muistomerkin kohdalla pysähdyttiin lukemaan opastaulua ja ihailemaan sotasaaliiksi saatuja Putilov-haupitseja. Niiden putket osoittavat kohti rajaa.
Rautjärven kunta perustettiin 1861. Kunta menetti Moskovan rauhassa 1940 melkein puolet alueestaan. Rautjärven kunnan keskustaajama on Simpeleellä. Myös kunnanvaltuusto kokoontuu siellä. Syyskuun kokouksessa saatiin tiedoksi uuden kunnanjohtajan johtajasopimus ja laadintaohjeet vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelmaa varten. Kylätalokartoituksen avulla vahvistetaan kylien varautumista häiriö- ja kriisitilanteisiin. Lokakuun alussa pidetään Yhdessä varautuen – Rautjärven kylien turvallisuusilta kunnantalon valtuustosalissa.
Matkailijalle esitellään luotokohteiden lisäksi Miettilän Kasarminkangasta. Se kuuluu 1790-1808 rakennetun linnoitusketjun reservikasarmialueeseen. Sillä keisarinna Katariina II pyrki varmistamaan pääkaupunki Pietarin turvallisuuden. Suomen sodan jälkeen varuskunta jäi tarpeettomaksi. Kun vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle oman armeijan, alue otettiin jälleen käyttöön. Vuoden 1901 jälkeen Suomen sotaväki hajotettiin. Nykyisin alueella on Kotiseutumuseo ja Kollaa ja Simo Häyhä -museo. Simo Häyhä lienee tunnetuin rautjärveläinen. Hän oli legendaarinen tarkka-ampuja talvisodassa. Hän haavoittui vakavasti sodan loppuvaiheessa ja siksi hän ei ollut mukana jatkosodassa. Lehdessä kerrottin hänen kuolleen haavoihinsa, mikä tieto oli liioiteltu ja ennenaikainen. Häyhä eli melkein 100-vuotiaaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti