Köyliö-nimen alkuperä on saamelaisperäinen. Esihistoriallisen ajan löytöjä ovat ajankohdalle poikkeuksellise ruumiskalmistot. Tavallisesti tuohon aikaan ruumiit poltettiin. Köyliössä on tutkittu hautoja, jotka ovat peräisin keski- ja myöhäisrautakaudelta. Niissä puuarkkuun ruumiin lisäksi on asetettu erilaisia esineitä. Pronssiset korulaitteet kertovat huomattavasta vauraudesta. Esihistoriallisen ja historiallisen ajan taitteesta on peräisin legenda piispa Henrikin ja Lallin kohtaamisesta. Legendan totuusarvo on asetettu vakavasti kyseenalaiseksi. Se ei ole estänyt nimeämästä paikallista taloa Lallintaloksi. Lalli on saanut myös oman patsaan Köyliöön. Keskiajalla Huovintie kulki Köyliön kautta. Kankaanpään kylässä oleva Kuninkaanlähde on Suomen suurin lähde. Se on saanut nimensä Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n vierailusta paikalle vuonna 1775. Tuohon aikaan oli tapana, että uusi kuningas teki tutustumismatkan valtakuntansa eri osiin. Siihen aikaan myös naiset olivat taistelujen aiheina. Pari nuorta miestä järjesti kaksintaistelun paikallisen naisen suosiosta ja toinen sai kuolettavan päävamman. Laillistahan tällainen asioiden ratkaisu ei enää tuohon aikaan ollut joten toinen joutui pakenemaan Venäjälle. Kuninkaanlähde on nykyisin asutuksen keskellä ja siksi kuva on otettu niin, eteivät rannan rakennukset näy kovin tunnistettavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti