Raahe

 

Raaheen tutustuin joskus lähes 50 vuotta sitten, kun sisareni asui siellä. Silloin kävimme myös Kruununmakasiinimuseossa, jonka harvinaisuuksiin kuuluu maailman vanhin säilynyt sukelluspuku. Museon sivuilla siitä käytetään nimitystä Wanha Herra. Kokeileva arkeologia on valmistanut Nuoren Herran samoista materiaaleista ja valmistusmenetelemillä. Sillä haluttiin kokeilla puvun toimivuutta. Vanha Herra on kyllä kiertänyt maailmaa eri näyttelyissä mutta veteen sitä ei ole haluttu laittaa. Kopiopuvulla sen sijaan sukellus onnistui aivan odotusten mukaisesti. Wanha Herra on rakennettu joskus 1700-luvulla.Sen avulla on voitu tutkia laivojen kuntoa tarvitsematta vetää niitä kuivatelakalle.

Pietari Brahe, Suomen kenraalikuvernööri, perusti Raahen kaupungin vuonna 1649. Aluksi kaupungin nimi oli Salo, koska se ajateltiin perustaa keskiaikaisen markkinapaikan paikalle. Vesistö oli kuitenkin liian matalaa ja kaupunki perustettiin läheiselle niemelle. Vuonna 1652 kaupungin nimeksi otettiin Brahestad, perustajansa kunniaksi. Se suomentui sitten sujuvasti Raaheksi. Kaupunki eli kauppapurjehduksesta ja laivanrakennuksesta. 1600-luvun nälkävuodet heikensivät kaupungin asemaa ja naapurikaupungit yrittivät saada lakkautetuksi sen kaupunkioikeudet. Isoviha uhkasi kaupungin olemassaoloa jopa enemmän kuin kateelliset naapurikaupungit. Sodan päättymisen jälkeen asukasluku oli vain reilut sata. Jälleenrakennus onnistui ja 1791 Raahe sai tapulikaupunkioikeudet eli se sai käydä suoraa ulkomaankauppaa. Tavaroita ei tarvinnut enää viedä välikäsille Turkuun tai Tukholmaan. Kuten puukaupungit yleensäkin myös Raahe paloi säännömukaisesti. Vuoden 1810 palossa tuhoutui raatihuone ja ylipuolet kaupungista. Köyhimmän kansan asuttama kaupunginosa oli lähes ainoa, joka säästyi. Krimin sodan aikaan 1854 englantilaiset polttivat osia kaupungista. Purjelaivakauden lopulla 1860-1870-luvuilla Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki.

Nykyisin Raahen vanha kaupunki on yksi matkailukohteista. Raatihuone on komea mutta valtuusto kokoontuu Tapahtumatalo Raahessa. Viime kokouksessa pakollisten valintojen jälkeen lähetettiin valmisteltavaksi valtuustoaloite Priden huomioimiseksi Raahessa. Sama aloite oli tehty jo edellisellä valtuustokaudella. Pitänee seurata saako nykyinen valtuusto asian käsiteltyä.

Yövyimme Oulaisissa 1916 valmistuneessa vaivaistalossa. Emme tosin sen vanhassa osassa vaan 1938 valmistuneen kunnalliskodin puolella. Törmänhovissa toimii hotellin lisäksi tilausravintola ja leipomo. 1930-luvulla kunnaliskotia suunnitteleva ei ajatellut hetkeäkään esteettömyyttä. Pääovelle on portaat ja sisällä niitä on lisää. Tänä päivänä ihmisen, joka pystyisi kävelemään ne portaat toiseen kerrokseen, olisi tosi vaikea päästä hoitolaitokseen. Niin se maailma muuttuu.