Kesähuvilan rakennushankkeen tieltä tutkittiin röykkiöitä, joista löytyi palanutta ja palamatonta luuta sekä metalliesineitä, jotka ajoitettiin esihistoriallisiksi. Kuningas Kustaa Vaasan kannustama savolainen uudisasutus tunkeutui Satakunnan eräalueille ja sinne voitiin 1560-luvulla perustaa Ruoveden uudisasutuspitäjä. Savolaisasutus eteni siitä vielä lännemmäs aina ohi Alajärven ja Lappajärven. Ensimmäinen varsinainen maaseudulla sijaitseva ”kunnansairaala” saatiin 1881 Ruovedelle, jonne rakennettiin nelivuoteinen sairastupa. Runeberg toimi kotiopettajana Ruovedellä ja tutustui siellä Vänrikki Stoolin esikuvaan. Runeberg on antanut nimensä lähteeelle, joka toimi kokoontumispaikkana jo ennen hänen aikaansa. Akseli Gallen-Kallela vetäytyi Ruovedelle rakentamaansa Kalelaan. Siellä hän maalasi Kalevalaan liittyviä töitään. Gallen-Kallela piirsi 1915 Ruoveden kunnan sinetin ja samantyylisen Ruoveden suojeluskunnan tunnuksen 1920. Niiden pohjalta on piirretty nykyinen Ruoveden kunnan vaakuna, jossa on kirkkovene ja kolme lahnaa. Kirkkoveneen hankaintapit symboloivat niitä kuntia, jotka on erotettu Ruovedestä ja lahnat kolmelta suunnalta yhtyviä vesireittejä, jotka kohtaavat Ruovedellä. Matkailijoille esitellään Helvetinjärven kansallispuistoa ja sen kapeaa rotkolaaksoa, Helvetinkolua, sekä höyrylaiva Tarjanteen risteilyjä. Visuvedeltä pääsee laivan kyytiin. Se on tuttu paikka Jussi Raittisen laulusta Valtatie 66. Ruoveden visio on ”Menestyvä maalaiskunta – Kyllä kestävälle kehitykselle ja asukkaiden onnelle”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti