Ruokolahti

  

Tavallisesti olemme kunnioittaneet yöpakkasia. Nyt kuitenkin Ylen meteorologi sanoi, että ilmassa on niin vähän kosteutta, ettei ole vaaraa kuuraliukkaudesta. Siispä uskaltauduimme -5 asteen pakkasilla lähtemään kohti Ruokolahtea. Ei koppimopon lämmityslaitteessa ole ollut hurraamista aiemminkaan mutta nyt se kieltäytyi toimimasta tyystin. Olimme toki varustautuneet villatakein, pipoin, hansikkain ja villasukin. Silti aina, kun metsän takaa aurinko pääsi lämmittämään edes vähän, kommentoimme toisillemme, miten kivalta se tuntui. Toinen huolenaihe liittyi drooneihin. Reissukaverin mielestä olimme menossa niin lähelle aiempien droonien putoamisaluetta, että meidän oli syytä varautua niihin. Hänen tuttavansa olivat ehdottaneet kypäriä. Sain puhuttua hänet ympäri. Anttolasta eteenpäin reissukaveri piti todella tarkasti taivasta silmällä. Vasta paluumatkalla Mikkelin jälkeen hän alkoi rentoutua. 62-tietä olemme ajelleen aiemminkin. Puumalan Pistohiekan seudut ovat henkeäsalpaavan kauniita. Istuimme pitkään parkkipaikalla, söimme eväitä ja ihailimme Päijänteen Ristinselällä olevan Kätkytsaaren pienempää versiota. Muuttolinnuista bongasimme kurkia, joutsenia, telkkiä ja sorsia.

Ruokolahden Utulassa tutkittiin erilaisia röykkiöitä. Osa niistä todettiin viljelyröykkiöiksi. Kun pelloilta oli kerätty irtokivet ne kaadettiin pellon reunaan kasaksi. Yksi röykkiöistä oli erilainen ja se todettiin historiallisen ajan tilapäiseksi tulisijaksi. Alueella on ollut myös kivikautista asutusta. Karklahdessa tien levennyksen alta tutkittiin koekuopituksin pienialainen, kivikautinen asuinpaikka.

Suuren Pohjan sodan jälkeen Ruotsi seurasi Euroopan tilanteen kehitystä tarkasti. Kun suurpoliittinen tilanne muuttui mutkikkaaksi, ajatteli Ruotsin Hattupuolue, että nyt voisi saada takaisin menetetyt alueet. Ruotsi julisti sodan Venäjälle. Menestys ei ollut kummoinenkaan. Venäläisten sotilaiden ryöstöretkistä ensimmäisinä sai kärsiä Ruokolahti. Kylissä poltettiin taloja ja otettiin vankeja, jotka vietiin Venäjälle. Uudemmalla ajalla Ruokolahdelle Venäjältä on tullut paikallinen kuuluisuus – Ruokolahden leijona. Sitä Ruokolahden kunta edelleen käyttää markkinoinnissa. Tien varrella voi ihailla leijonapatsaita, jotka ohjaavat kulkijan keskustaan. Leijonahavaintoja tehtiin kesällä 1992. Asiaan palatttiin tapahtuman 25-vuotispäivän tiimoilta ja silloin uutisoitiin, että leijona oli ilmeisestikin ollut todella olemassa. Rajavartiolaitos nimesi leijonan Elviksi, jotta kansa ei äänestäisi sille venäläisperäistä nimeä. Tänä vuonna, jos rahoittajia on riittävästi, on tulossa kirja, joka kertoo faktat.

Ruokolahti mainostaa itseään lapsiystävällinsenä kuntana. Se on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -mallissa. Ruokolahti antaa kunnassa syntyneelle vauvapaketin, jota helmikuussa jätetyssä valtuustoaloitteessa ehdotetaan laajennettavaksi perinteikkääksi ja yhteisölliseksi rotinatervehdykseksi. Nykyistä vauvapaketti täydennettäisiin yhdistysten ja yritysten lahjoittamilla tuotteilla, tiedolla karjalaisesta rotinaperinteestä sekä QR-koodilla, joka ohjaa kunnan verkkosivuille vauvaperheille suunnattuun tietoon. Eikä lapsiystävällisyys rajoitu vain kuntaan sillä paikallisen kaupan edessä on lapsiperheille varattu viisi autopaikkaa.