Snappertunan ensimmäiset merkit asutuksesta ovat pronssikauden aikaiset hautakummut Rullarsbölen ja Totalin kylissä. Pysyvä asutus tuli Ruotsista 1200-luvulla. Rösundin kylä on päässyt asiakirjoihin vuonna 1392. Kunta itsenäistyi 1915 ja se oli Uudenmaan ruotsinkielisin ennen kuin se vuonna 1977 liittyi isompaan kokonaisuuteen. Snappertunan merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluu Raaseporin linna. Se lasketaan kuuluvaksi feodaalilinnoihin. Sen paikalla oli todennäköisesti ollut varustus jo 1200-luvulla. 1300-luvulla se nousi Uudenmaan keskukseksi, kun se muutettiin puolustus- ja asuntolinnaksi. Rakentamista jatkettiin seuraavallakin vuosisadalla. 1520 se joutui tanskalaisten haltuun ja Fleming-veljekset valtasivat sen 1523 Kustaa Vaasalle. Hän vieraili linnassa 1530 ja määräsi linnan kunnostettavaksi mutta jo 1553 linna jätettiin autioksi. Raunioilla vietettiin Svenska Folkskolans Vänner -järjestön kesäjuhlia 1880-luvulta lähtien, kun kielitaistelu velloi kuumimmillaan. Siellä toimii Suomen suurin ruotsinkielinen kesäteatteri. Elokuun alussa vietetään Snapprtuna-päiviä.
Kun käännyimme Karjaalta kohti Snappertunaa ja Raaseporin linnaa, reissukaveri totesi, että taitaa olla tärkeäkin linna. Melkein ehdin aloittaa linnan historiaa ja sen merkitystä selvittävän luennon, kun hän totesi, ettei iahn vaaatimattomiin linnoihin johda asfalttitietä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti