Pellon alueelta on löydetty lehmuksen, jalavan ja tammen siitepölyä. Tosin niiden arvellaan tulleen kaukolentona tuulten mukana. Ilmasto oli 6000-3000 eKr kuitenkin selvästi lämpimämpää kuin mihin vielä on ylletty. Asiakirjoihin Pello pääsi Olaus Magnuksen Pohjoiskalotista tekemässä kartassa vuosilta 1518-1519. Maantieteellisten tutkimusten historiaa on tehty Pellossa, kun Maupertuis kävi mittaamassa yhden asteen suuruisen meridiaanikaaren pituutta maastossa vuosina 1736-1737. Välimatka Tornion kirkon tornista Pellon Kittisvaaralle osoitti, että maapallo on navoiltaan litistynyt. Samalla matkalla ollut apotti Outhier julkaisi retkestä kirjan ja siinä todetaan Pellon olleen hyvinvoivaa ja vaurasta. Turtolan kunta perustettiin 1867. Saksalaisten perusteellisen vierailu jälkeen koko kunta piti jälleenrakentaa. Heiltä jäi, ilmeisesti vahingossa, polttamatta Konttajärven kylä ja joitakin erillisiä rakennuksia. Silloin päätettiin keskustan siirtämisestä Pelloon, jonka väkilukukin oli kasvanut Turtolaa suuremmaksi. Samassa yhteydessä 1949 kunnan nimi muuttui. Jälleenrakennus oli Väylän varressa nopeampaa, koska jopparit eli salakuljettajat kuljettivat joen yli rakennustarvikkeita. Tätä ilmiötä kuvaa Kaj Chydeniuksen säveltämä Joppausooppera. Aikaisemmin vietettiin poikkinaintihäitä mutta ne hiipuivat vähitellen kyläjuhlaksi ja viime kesänä oli enää poikkinaintiajot. Myös Pellossa on huolestuttu hallituksen päätöksestä lopettaa maksuton koulutus, kun opiskelija täyttää 18. Siksi kesäkuussa jätettiin kaksi valtuustoaloitetta maksuttomuuden säilyttämiseksi. Sen taloudelliset vaikutukset todettiin pieniksi. Pellon lukion oppilasmäärä on vähentynyt ja koulun jatkuvuuden varmistamiseksi on etsitty keinoja. Maksuttomuus voisi olla yksi. Kun yhteensä 23 valtuutettua ja varavaltuutettua esittää asiaa, voi olla melko varma, että maksuttomuus hyväksytään, kunhan asia kiertää kunnanhallituksen valmistelun ja lautakuntakäsittelyiden kautta takaisin valtuustoon. Pitänee seurata. Julkisuudessa on kerrottu suunnitelmista nopeusrajoitusten alentamiseksi. Asiaa on aika paljon vastustettu ja siksi siitä on luovuttu. Pellossa ajatellaan toisin, sillä siellä jätettiin valtuustoaloite, että nopeusrajoitus Kantatie 83 teollisuusalueen ja valtatie 21 risteyksen välillä pudotettaisiin 40km/h.
Pellon suuri nimi on Eero Mäntyranta. Hänen museossaan kävimme sisareni kanssa, kun olimme bussimatkalla Lofooteille. Museokaupasta ostin reissukaverille tuliaisiksi poron sarvesta tehdyn puikon, joka on hänellä vieläkin kuksan kahvaan kiinnitettynä. Sillä voi hämmentää kahvia, kun on juhlahetki, jolloin juodaan kotonakin kuksasta. Pohjoisen suuret pojat ovat saaneet omat patsaansa kuntien keskustaan. Muita kuuluisia pellolaisia ovat Timo K. Mukka, Tarja Ylitalo ja Eini. Mukka on saanut reliefin kirjaston seinään ja hänen synnyinkotinsa entisöintiä on suunniteltu. Kirjailijalle on perustettu nimikkoseura.
Luulin, että kesän pahimmat kauhunhetket koin silloin, kun jouduin ajamaan lautan sivuhyllylle Iniössä. Näin sitä ihminen erehtyy. Olen pannut merkille, että polttoainemittari näyttää vähän mitä sattuu. Lapissa olen pitänyt tapana tankata kohtuullisen tiheästi, koska ei voi tietää, missä on seuraava mahdollisuus. Edellisen tankkauspaikan kohdalla perässä ajoi kuitenkin niin paljon autoja ja vastaankin tuli jonoa, etten viitsinyt kääntyä vasemmalle, kun näytti siltä, että dieseliä oli vielä kaksi kolmasosaa. Seuraavan sadan kilometrin jälkeen pitäisi olla vielä ehkä vajaa puolet. Sitten yhtäkkiä mittari alkoi vilkuttaa, että nyt kiireesti tankkaamaan. Todella säikähdin. Reissukaveri stressaa polttoaineen riittävyydestä ja huomauttaa asiasta vajaan sadan kilometrin välein. ”Mitäs minä olen aina sanonut” lausetta joutuisi jatkossa kuuntelemaan ihan kyllästymiseen asti, jos polttoaine loppuisi ennen seuraavaa tankkauspaikkaa. Päästiin toki Pellossa tankille ja syy vilkutukseen paljastui. Jyrkässä ylämäessä mittari ei ihan anna oikeaa kuvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti