Syksy alkaa vähitellen näyttää merkkejään. Kurkiparvet kerääntyvät pelloille, pikkulinnut kansoittavat harvenevia sähkölankoja ja sänkipeltoja näkee yhä enemmän. Reissukaverille Parkanosta tuli mieleen maailman parhaat saappaat. Ne olivat lämpimät talvisaappaat, joita jopa Erä-lehti oli kehunut. Itse kuulin Parkanosta ensimmäisen kerran 1970-luvulla, kun puhuttiin Pohjanmaan radasta. Parkanon rautatieasema on jonkin matkan päässä keskustasta. Ohi ajaessa sen parkkipaikalla on aina näkynyt runsaasti autoja. Parkanon kunnankin kohdalla valtuusto sai eteensä paitsi viime vuoden tilinpäätöksen myös talouden sopeutusohjelman. Vaikka viime vuoden tilinpäätös oli reippaasti ylijäämäinen, tämän vuoden talousarvio on lähes saman verran alijäämäinen eikä tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta. Kiinteistöveroja tuuli- ja aurinkovoimaloista toivotaan. Jotkut valtuustoryhmät suhtautuvat tosin tuulivoimaloihin kriittisesti. Niiden rakentamista jopa ehdotetaan valtuustoaloitteessa kiellettäväksi, koska valtionosuusuudistuksessa tuulivoimahyötyä oltaisiin tasaamassa. Sellaisesta ei ainakaan nykyisen hallituksen ohjelmassa ole mainintaa, joten aloite todettiin loppuun käsitellyksi. Sopeutusohjelman ensimmäisessä vaiheessa vähennetään menoja, lisätään tuloja ja myydään omaisuutta.
Tunnetuin parkanolainen lienee Raja-Jooseppi, jonka mukaan on nimetty rajanylityspaikka Suomen ja Venäjän rajalla. Hän syntyi ja asui lähes kolmekymppiseksi Parkanossa, mistä muutti Lappiin ja asettui Luttojoen Rajaniemeen avopuolisonsa kanssa vuonna 1910. Raja-Joosepista on vähän tietoa mutta tarinoita sitäkin enemmän. Raja-Joosepin kenttä sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se on kunnostettu museoalueeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti