Suomusjärven kulttuurin asuinpaikkoja on löydetty Halikosta, joten asutusta seudulla on ollut pitkään. Myöhemmin viikingit ovat käyneet kauppaa Rikalanmäellä. Kuntana Halikko on perustettu ensimmäisten joukossa kunnallislakien astuttua voimaan 1860-luvulla. Ensimmäinen kuntakokousten esimies oli Wiurilan kreivi August Armfelt. Tuohon aikaan päätösvaltaa oli enemmän niillä, jotka maksoivat enemmän veroja. Kreivi saattoi maksaa niitä eniten ja oli siksi itseoikeutettu myös päättämään, mitä verorahoilla tehdään. Häntä kunnioitetaan edelleen. Halikon yläkoulu on Armfeltin koulu. Kunnallisvaalien äänestysprosentti kertoo siitä, miten vähän joitakin ihmisiä kiinnosta, mitä heidän rahoillaan tehdään.
Halikonjoen yli on rakennettu siltoja aiemminkin. 1600-luvulla pitäjä sai sakot huonosti hoidetusta sillasta. Siitä, koska silta on rakennettu ei ole jäänyt dokumenttia. “Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas” sanottiin ennen vanhaan ja sanonta pitää paikkansa myös ajallisesti. Kuvan sillan suunnittelu aloitettiin 1804 ja siltaa alettiin rakentaa heti 1865. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja seuraavana vuonna silta oli jo valmis. Kaarinaan päin ajoimme Suurta Kuninkaatietä eli Suurta Rantatietä, jonka varrelta löytyi kestikievari ja kahvia, teetä ja erilaisia leivonnaisia mutta ei munkkeja. Tyydyimme suklaakakkupaloihin. Sellaisen olisin ottanut vaikka munkkeja olisi ollutkin. Reissukaveri vähän harmitteli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti