Loimaan kunta/Loimaan maalaiskunta

 

Iso kyltti tien veressä. Joka päivä auki ja kahvikupin kuva. Reissukaveri valitteli miten huono reissu on ollut, kun on saanut vain yhdet munkkikahvit. Jospa täällä onnistaisi. Liikuntakeskuksen aukioloaika tarkoitti sitten vain urheilukenttää tämän upean rakennuksen vieressä. Seuraavassakaan kahvilassa ei ollut munkkeja eikä reissukaveri ihastunut edes heidän lohileipäänsä. Siitä oli kuulemma unohtunut suola. Muutamat kauhun hetket koettiin, kun olimme jatkamassa matkaa. Avain ei kääntynyt virtalukossa mihinkään, ei minun eikä reissukaverin voimilla. Netissä kerrottiin, että tonkien avulla avainta voi väkisin kääntää, lukkopesän voi irrottaa ja käynnistää ajokin isolla ruuvimeisselillä tai käyttää porakonetta mutta jokaisen vaihtoehtoisen toimenpiteen jälkeen pitää sitten tilata lukkoseppä. Sunnuntai, pieni paikkakunta ja päivystävä lukkoseppä ties missä. Kokeiltiin crc:llä. Se auttoi. Tosin pelkäsimme sitten sammuttaa moottoria ennen kuin olisimme yöpymispaikassa, jos sama toistuisi. Siksi saimme tutkittua milloin 23 tie Jyväskylään päin on hiljainen. Vuoden lyhin yö on paras hetki tutkimiseen. Reissukaveri sanoi, että tämä pätkä koppimoporeissusta jää varmasti mieleen. Aamuyöstä ei liikenne häirinnyt, kun seurattiin vaivihkaa sarastavaa kesäaamua. Pilvet koillisen suunnassa alkoivat saada oranssinpunaista väriä. Aamutuuli väreilytti järvien pintaa. Kauris käveli ihan turvallisen etäisyyden päässä tien yli ja ketunpentu kipitti tien yli, jäi pientareelle katselemaan ja vähän pelästyneen oloisena palasi takaisin, katseli toisella pientareella kotteroa ja pujahti metsän suojaan.

Kaarina

 

Frasierissa on perusteellisesti kuvattu veljeskateutta. En ole aiemmin tunnistanut itsessäni sisaruskateuden merkkejä. Kun totesin, että Kaarinan kunnavaltuusto kokoontuu Kaarina-talon Kaarina-salissa, niin lievä ärtymys Kaarina-nimen toistamisesta alkoi nostaa päätään ja sieltähän minä tunnistin vihreäsilmäisen kateuden. Tämä melkein pilasi hyvän mielen siitä, että koppimoporeissu on päässyt taas uuteen kirjaimeen asti. K-kirjainta sitten riittääkin. Edellisten vuosien vauhdilla ainakin viideksi vuodeksi. Toisaalta kunnat ovat aika lähellä. Sellaisia etäisyyksiä kuin Enontekiö-Espoo tai Inari-Inkoo ei enää tule vastaan.

Uuteen valtuuston valittiin 51 valtuutettua ja heille varavaltuutetut. Vastuullinen työ alkaa sitten elokuussa. Onnea ja menestystä valituille tärkeässä ja vastuullisessa työssä. Toivottavasti häirintä vähenee ja saatte vain asiallista palautetta ja jaksatte tehdä jatkossakin hyviä päätöksiä kuntalaisille.

Nähtävää Kaarinassa löytyy myös: Kuusiston linnanrauniot, pätkiä Suuresta Kuninkaantiestä. Suomen sodan Lemun taistelun muistomerkki ja V.I.Leninin muistolaatta. Lemun taistelun muistomerkki ei noudata ihan sitä tavallisinta sotamuistomerkkien tyyliä ja siksi se kannattaa käydä katsomassa. Lenin hyppäsi junasta, liikkuvasta, Littoisten aseman lähellä pakomatkallaan 1907. Vähän pakon edessä, koska hänen perässään oli tsaarin urkkijoita. He eivät saaneet Leniniä kiinni vaan hän käveli Kaarinasta jään yli Paraisille ja pääsi sitä kautta Tukholmaan. Tällaiselle seikkailulle kannattaakin pystyttää muistolaatta. Alueelta löytyy myös liuta kartanoita.

Halikko

 

Suomusjärven kulttuurin asuinpaikkoja on löydetty Halikosta, joten asutusta seudulla on ollut pitkään. Myöhemmin viikingit ovat käyneet kauppaa Rikalanmäellä. Kuntana Halikko on perustettu ensimmäisten joukossa kunnallislakien astuttua voimaan 1860-luvulla. Ensimmäinen kuntakokousten esimies oli Wiurilan kreivi August Armfelt. Tuohon aikaan päätösvaltaa oli enemmän niillä, jotka maksoivat enemmän veroja. Kreivi saattoi maksaa niitä eniten ja oli siksi itseoikeutettu myös päättämään, mitä verorahoilla tehdään. Häntä kunnioitetaan edelleen. Halikon yläkoulu on Armfeltin koulu. Kunnallisvaalien äänestysprosentti kertoo siitä, miten vähän joitakin ihmisiä kiinnosta, mitä heidän rahoillaan tehdään.

Halikonjoen yli on rakennettu siltoja aiemminkin. 1600-luvulla pitäjä sai sakot huonosti hoidetusta sillasta. Siitä, koska silta on rakennettu ei ole jäänyt dokumenttia. “Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas” sanottiin ennen vanhaan ja sanonta pitää paikkansa myös ajallisesti. Kuvan sillan suunnittelu aloitettiin 1804 ja siltaa alettiin rakentaa heti 1865. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja seuraavana vuonna silta oli jo valmis. Kaarinaan päin ajoimme Suurta Kuninkaatietä eli Suurta Rantatietä, jonka varrelta löytyi kestikievari ja kahvia, teetä ja erilaisia leivonnaisia mutta ei munkkeja. Tyydyimme suklaakakkupaloihin. Sellaisen olisin ottanut vaikka munkkeja olisi ollutkin. Reissukaveri vähän harmitteli.

Suomusjärvi

 

Suomusjärven kulttuuri on kaikille arkeologeille ja useimmille historioitsijoillekin tuttu. Siksi ajelimme museolle, josko siellä olisi ollut esineistöä tuolta 8000-5000 ajalta eaa. Suomusjärven kulttuuri on Suomen vanhinta asutuskerrostumaa ja seudulta on löytynyt paljon asutuksen jäänteitä. Eläminen perustui keräilyyn, metsästykseen ja kalastukseen. Löytöpaikat ovat tuohon aikaan olleet meren rannikkoa. Noihin aikoihin meri oli Ancylus- ja Litorinameri. Kivikauden jälkeen seudulla onkin ollut hiljaisempaa. Pronssi- ja rautakautiset löydöt ovat harvinaisia. Kansallismuseossa olen toki käynyt esineistöä ihailemassa aiemminkin. Silti Suomusjärvellä Suomusjärven kulttuurin esineistön tutkiskelu olisi ollut autenttisempaa. Museo oli helppo löytää. Se olisi jopa auennut myöhemmin. Ajatuksena oli kuitenkin ehtiä Kaarinaan vielä saman päivän aikana joten emme jääneet odottamaan.

Järvenpää

 

Reissun varrella on nähty lukuisia hirvivaarasta varoittavia liikennemerkkejä. Aluksi, kun tarkkaavaisuutta ei riittänyt monen asian seuraamiseen, reissukaverin tehtävänä oli seurata pientareita. Minä yritin seurata tietä. Vasta tällä pätkällä näimme ensimmäisen hirven. Se seisoi ikään kuin odottamassa meitä tien laidassa. Se näytti aika pieneltä. Arvelimme, että se oli viime vuoden vasoja. Kun hidastin vauhtia riittävästi, se käveli ylväästi tien yli. Nyt sitten on nähty hirvi myös koppimoposta. Onhan niitä nähty junasta, linja-autosta ja muiden kyydissä ollessamme joten ei sinänsä mikään ihme.

Kesä on edennyt heinätöihin saakka. Traktorinmunia ja pitkiä toukkia oli pelloilla ja ajoittain näimme myös traktoreita niiden lähistöllä. Voikukkien hahtuvapalloja ei enää näkynyt. Sen sijaan ruusujen, apiloiden ja vastaniitettyjen heinien tuoksu tuli avonaisesta ikkunasta sisälle asti, myös lupiinien haju tuntui paikoitellen voimakkaana.

Järvenpää on Ahvenanmaata lukuunottamatta muiden Suomen kuntien tavoin saanut uuden valtuuston. Se pääsee töihin 1.8.2021 alkaen, joten vanha valtuusto tekee töitä vielä ensi kuun. Järvenpäässä valtuusto kokoontuu Järvenpää-talossa. Ainakin tavallisesti. Koronan vuoksi toivotaan, että kokouksia seurataan etänä. Kaupungin sivuilta löytyy linkki kokoukseen. Kesäkuun kokouksessa kuultiin raportti resurssiviisaudesta viime vuodelta. Tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Huikea määrä mittareita, joilla seurataan kehitystä. Liikenteen päästöt ovat suurin ryhmä. Joukkoliikenteen lisäämistä edistetään eheällä yhdyskuntarakenteella ja reittisuunnittelulla, jotta joukkoliikenteellä pääsee sujuvasti palveluihin. Lemmikkien päästöjä tosin kukaan ei ole tutkinut ja siksi niitä ei ole.

Järvenpää on suomalaisen kulttuurin kehto. Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon taitelijakoti Ahola, Sibeliusten koti Ainola ja Saimi ja Eero Järnefeltin taitelijakoti Suviranta löytyvät täältä. Ainolassa olen joskus käynyt ja muissakin voisi käydä mutta liikenne näin etelässä on sitä luokkaa, että koppimopolla yritimme vain päästä pian pois. Joskus myöhemmin julkisilla kulkuneuvoilla voisi tehdä vierailun.

Jämsä

 

Jämsässä olen viettänyt lapsuuteni ja päässyt ylioppilaaksi siellä 50 vuotta sitten. Vietimme riemuylioppilasjuhlaa koulujen päättäjäispäivänä. Koronan vuoksi emme voineet olla mukana tämän kevään ylioppilaiden lakkiaisissa vaan vietimme juhlatilaisuuden entisen koulumme - ei nyt ihan raunioilla, koska rauniot oli viety pois - tontilla. Kiitokset lukion rehtorille, joka tuli juhlallisesti julistamaan meidät riemuylioppilaiksi. Kuuntelimme myös vaikuttavan riemuylioppilaan puheen ja jatkoimme kahville ja teelle ulkoterassille. Kun lakkiaisistamme on kulunut 60 vuotta, on sitten vuorossa ratkiriemuylioppilasjuhlat, johon kaikki ilmoittauduimme. Tulin terassilla maininneeksi, että viheliäisin hidaste eli insinööritöyssy olisi Jyväskylässä Keljonkankaantiellä. Olin väärässä. Tähän alan jo tottua. Kyllä viheliäisin on Jämsässä. Matkailu avartaa. En olisi sitä löytänytkään ellei keskustan hienon kiveyksen takuukorjaus olisi pakottanut minut ihan eri reitille.

Jämsän valtuusto kokoontuu kuvan koulun Vitikkala-salissa kaupungintalon väistösyistä. Tällä paikalla oli minun lapsuudessani ihan uusi koulu, joka on nyt sitten purettu ja sen tilalle on rakennettu vielä uudempi. Muutkin kuin entisen oppikouluni rakennukset ovat siis kohdanneet saman kohtalon; niitä ei enää ole. Toukokuun valtuustossa käsiteltiin valtuustoaloitteita, joissa toivottiin työsuhdeasuntomallia, jolla houkuteltaisiin kuntaan uusia asukkaita, graffitipaikkaa nuorille, perhepäivähoitajille kuukausipalkkaa ja vammaisille turvallista invauimalaituria. Ne lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteluun.

Kuru

 

Jämijärvelle emme jääneet edes yhdeksi yöksi. Sen sijaan Kurussa olisi ollut kiva yöpyä. Netistä löytyi paikka, jota myös netistä löytyneessä uutisessa hehkutettiin. Sinne siis, paitsi ettei sitä enää ole. Liekö korona vai mikä lie tehnyt yrittämisen kannattamattomaksi. Lepäilimme Vänrikki Stoolin tuvalla. Tupa on matkaillut välillä Turussa mutta tuotu takaisin. Tuvasta löytyy hieno kuva Kurun ulkomuseon sivulta, joten otin kuvan saman pihapiirin aitoista. Nekin ovat matkailleet vuosien saatossa rakennuspaikoiltaan ulkomuseon alueelle. Vänrikki Stoolin esikuvana oli vänrikki Karl Gustav Polviander, joka oli tehnyt morsiamelleen kauniin tuolin kihlajaislahjaksi. Runeberg ihasteli sitä ja sai idean runon vänrikin nimeen juuri tuolista. Olen joskus yrittänyt tenttiä Vänrikki stoolin tarinoita. Minulla on vahva muistikuva, ettei tentti mennyt läpi. Viime kesänä ulkomuseo oli auki heinäkuussa. Tämän vuoden aukioloaikoja ei vielä ole.

Jämijärvi

 

Kesä alkaa olla siinä vaiheessa, että voi ihastella luonnosta löytyvien vihreiden eri sävyjä: ohdakkeiden varsien mustaan vivahtavaa vihreää, vanhojen kuusien tummaa vihreää, jota laikuttavat hennon vihreät vuosikasvaimet, mäntyjen ihan eri vihreät neulaset ja ruskeaan sävyttyvät vuosikasvaimet, lehtipuiden ja kukkien lehtien omanlaisensa vihreät jokaisella. Huolestuneena on kerrottu hyönteisten vähenemisestä. Sekä lajien määrä että yksilöiden määrä vähenee. Sehän ei ole mikään ihme. Neliökilometreittäin pientareita teiden varsilla, jotka ovat vaarallisia hyönteisille. Pieniä valkoisia ja ruskeansävyisiä perhosia lenteli tien yläpuolella ja täytyy tunnustaa, etten edes yrittänyt väistellä niitä. Muita sopivia paikkoja hyönteisile ei enää juuri ole. Liikenne siis verottaa hyönteisten määrää. Pientareiden kasvullisuuden yksipuolistuminen vähentää lajeja. Hyönteiset ovat erikoistuneet omiin kasveihinsa. Suomalaisista hyönteisistä ei mikään ole erikoistunut lupiineihin, joita onkin sitten paljon. Toinen runsastunut kasvi ovat voikukat. Niitä oli paitsi pientareilla myös tien varren pelloilla siinä määrin, että aloin jo epäillä, että niistä on kehitetty joku uusi innovaatio mutta netistä löytyi vain ruoka- ja viiniohjeita. Kaupunkialueilla runsastuvat myös nokkoset. Nokkonen vaatii runsasravinteisen maan ja kiitos koirien lisääntymisen ravinteita on katujen varsilla varsin paljon. Erään yleisen uimarannan läheisyydessa on kivettyä rantakaistaletta, jossa kasvaa paljon nokkosta. Sinne en mene uimaan.

Jämijärven valtuuston kokoukset pidetään Jämi Areenalla. Sinne on kunnantalolta yli viisi kilometriä matkaa, joten talvisaikaan autottomat tuskin lähtevät valtuuston kokousta kuuntelemaan. Kunta saa näinä päivinä uuden valtuuston. Vielä ehditte käydä äänestämässä. Jämijärvellä on todella kaunis vaakuna. Siinä on kultaisella pohjalla sininen vino palkki, jonka kummallakin puolella on pääskynen. Ne viittaavat ilmailuun ja ilmailu-urheiluun, minkä kannalta kunnan lentokenttä on tärkeä. Jämijärvi mainostaa itseään Satakunnan Lappina ja reissukaveri ihastui Jämin ulkoilualueeseen ja ravintolan ikkunasta näkyvän lentokentän aktiivisuuteen. Purjelentokoneita ja laskuvarjohyppääjiä olisi voinut katsella pitempäänkin. Hän jopa sanoi, että sinne olisi voinut jäädä vaikka viikoksi. Minua kiinnosti enemmän Jämin etymologia. Siitä on kolme teoriaa: joko kyseessä on henkilönimi, jolla ei varsinaisesti ole mitään merkitystä tai merkitys on hävinnyt historian hämärään tai sitten se tarkoittaa vahvaa, jäykkää tai tulee saamen sanasta ‘jämes’, joka tarkoittaa vainajaa. Saatte valita mikä tuntuu uskottavimmalta.

Jyväskylä

 

Jyväskylä on nimensä mukaisesti kylä. Se on ahdettu Harjun ja Jyväsjärven väliin. Siksi siellä on kiusallisen paljon yksisuuntaisia katuja ja keskustan liikenne on sellaista, että kylämäisyydestään huolimatta täälläkin piti käydä yön pimeinä - onneksi kesällä on valoisaa - tunteina. Helsingin yöllisen kokemuksen perusteella odotin hiljaisempaa liikennettä. Myös jalankulkijoita oli enemmän. Jyväskylässä kannattaa käydä tutustumassa Seminaarinmäkeen. Se on ehkä kaunein kampusalue Euroopassa ellei peräti koko maailmassa. Siellä ovat Suomen ensimmäisen opettajaseminaarin rakennukset, Aallon piirtämät uudemmat ja tällä hetkellä remontissa oleva uusi yliopiston kirjasto. Kun aloitin opiskelut, kirjasto oli Aallon piirtämän päärakennuksen siivessä. Se on ihana. Portaikon yläpäästä katsomalla näki oitis, oliko tuttuja kirjastossa. Jos ei ollut, tein lenkin kahvion kautta ja, jos sielläkään ei ollut ketään, menin hommiin kirjastoon. Jossain vaiheessa joku tutuista tuli hakemaan kahvioon. Uudessa kirjastossa lukusaleja on kolmessa kerroksessa ja sinne on pystytetty sermejä. Kavereiden etsimiseen olisi mennyt aikaa vaikka kuinka paljon ja lenkistä olisi tullut lähes suositusten mukainen askelmäärä. Tehokkuus ehkä lisääntyi mutta yhteisöllisyys kärsi. Jyväsjärven rantaan on rakennettu Ceausescu-beatch, virallisesti Kompassinranta. Epävirallinen nimi kuvaa kyllä sitä paremmin. Se jatkuu Rantaraittina Jyväsjärven ympäri. Seuraava kehitettävä ajatus voisi olla koirankakaton keskusta. Siitä voisi saada hyvän lyhenteen; KKK, ellei lyhenne toisi mieleen joko päivittäistavarakauppaa tai rasistista väkivaltaista järjestöä. Ainoat alueet, joilla ei tarvitse varoa askeleitaan ovat hautausmaat ja Tourujoen luontopolku, jonne ei nyt pääse. Tourujoki on tulvinut ja vienyt luontopolun pitkospuita mennessään. Kunhan tulva laskee, polku korjataan ja sinne pääsee taas. Sitä odotellessa kävellään hautausmaalla.