Raahe

 

Raaheen tutustuin joskus lähes 50 vuotta sitten, kun sisareni asui siellä. Silloin kävimme myös Kruununmakasiinimuseossa, jonka harvinaisuuksiin kuuluu maailman vanhin säilynyt sukelluspuku. Museon sivuilla siitä käytetään nimitystä Wanha Herra. Kokeileva arkeologia on valmistanut Nuoren Herran samoista materiaaleista ja valmistusmenetelemillä. Sillä haluttiin kokeilla puvun toimivuutta. Vanha Herra on kyllä kiertänyt maailmaa eri näyttelyissä mutta veteen sitä ei ole haluttu laittaa. Kopiopuvulla sen sijaan sukellus onnistui aivan odotusten mukaisesti. Wanha Herra on rakennettu joskus 1700-luvulla.Sen avulla on voitu tutkia laivojen kuntoa tarvitsematta vetää niitä kuivatelakalle.

Pietari Brahe, Suomen kenraalikuvernööri, perusti Raahen kaupungin vuonna 1649. Aluksi kaupungin nimi oli Salo, koska se ajateltiin perustaa keskiaikaisen markkinapaikan paikalle. Vesistö oli kuitenkin liian matalaa ja kaupunki perustettiin läheiselle niemelle. Vuonna 1652 kaupungin nimeksi otettiin Brahestad, perustajansa kunniaksi. Se suomentui sitten sujuvasti Raaheksi. Kaupunki eli kauppapurjehduksesta ja laivanrakennuksesta. 1600-luvun nälkävuodet heikensivät kaupungin asemaa ja naapurikaupungit yrittivät saada lakkautetuksi sen kaupunkioikeudet. Isoviha uhkasi kaupungin olemassaoloa jopa enemmän kuin kateelliset naapurikaupungit. Sodan päättymisen jälkeen asukasluku oli vain reilut sata. Jälleenrakennus onnistui ja 1791 Raahe sai tapulikaupunkioikeudet eli se sai käydä suoraa ulkomaankauppaa. Tavaroita ei tarvinnut enää viedä välikäsille Turkuun tai Tukholmaan. Kuten puukaupungit yleensäkin myös Raahe paloi säännömukaisesti. Vuoden 1810 palossa tuhoutui raatihuone ja ylipuolet kaupungista. Köyhimmän kansan asuttama kaupunginosa oli lähes ainoa, joka säästyi. Krimin sodan aikaan 1854 englantilaiset polttivat osia kaupungista. Purjelaivakauden lopulla 1860-1870-luvuilla Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki.

Nykyisin Raahen vanha kaupunki on yksi matkailukohteista. Raatihuone on komea mutta valtuusto kokoontuu Tapahtumatalo Raahessa. Viime kokouksessa pakollisten valintojen jälkeen lähetettiin valmisteltavaksi valtuustoaloite Priden huomioimiseksi Raahessa. Sama aloite oli tehty jo edellisellä valtuustokaudella. Pitänee seurata saako nykyinen valtuusto asian käsiteltyä.

Yövyimme Oulaisissa 1916 valmistuneessa vaivaistalossa. Emme tosin sen vanhassa osassa vaan 1938 valmistuneen kunnalliskodin puolella. Törmänhovissa toimii hotellin lisäksi tilausravintola ja leipomo. 1930-luvulla kunnaliskotia suunnitteleva ei ajatellut hetkeäkään esteettömyyttä. Pääovelle on portaat ja sisällä niitä on lisää. Tänä päivänä ihmisen, joka pystyisi kävelemään ne portaat toiseen kerrokseen, olisi tosi vaikea päästä hoitolaitokseen. Niin se maailma muuttuu.

Hauho

 

Hauhon vaakunaan on kuvattu neljä oravaa. Kuva viittaa verokapinaan vuodelta 1329. Kuningas Maunu Eerikinpoika määräsi Suomen piispalle Pentille maksettavan palkan suuruudeksi jokaiselta suvulta neljä turkisnahkaa. Asukkaat kieltäytyivät maksamasta, minkä vuoksi paavi julisti hauholaiset pannaan. Pannaan julistetut eivät saaneet ajaa partaansa eivätkä leikata tukkaansa. Tämäkin verokapina päättyi siihen, että piispa sai palkkansa.

Hauholla on ollut asutusta jo kivikaudella. Nykyinen asutus periytyy rautakaudelta 500-luvulta. 1400-luvulta on asiakirjoissa mainintoja useammastakin Hauhon kylästä. Hauholainen nuoriso käyttäytyi holtittomasti jo 1800-luvulla. Ylioppilas Eric Gustaf Ehrstöm piti matkapäiväkirjaa 1811. Hän oli ihmetellyt, miksi nuoria tyttöjä ja poikia oli kirkonmenojen aikana jalkapuussa. Häpeärangaistuksen ansaitsevana holtittomuutena pidettiin tuohon aikaan sitä, että nuoret olivat juhannuspäivänä saarnan aikana viskelleet toisilleen kukkia. Juice Leskinen on on kunnioittanut paikkakuntaa tekemällään laululla. Hauhon nimi on laulun mukaan perua jenkin ja germaanin ihmettelyistä.

Matkan varrella kiinnitti huomiota leppien ja pajujen ruskettuneet lehdet sekä Lounais-Suomen koivukujien koivujen riutunut ulkonäkö. Ovatko puut kärsineet helteistä vai onko niihin iskenyt jokin tauti. Ilmastonmuutosta vai ihan kotimaista riesaa?

Pöytyä

 

Sotilasrasitus hermostutti 1590-luvun alussa myös Pöytyän talonpoikia ja he nousivat pienehköön kapinaa. Suomen ensimmäisen sanomalehden, Suomenkielisiä Tieto-Sanomia, toimittaja Anders Lizelius toimi aikoinaan Pöytyällä pappina. Hän on saanut muistokiven vanhan kirkkomaan aidan viereen. Hän aloitti myös paikkakunnalla perunanviljelyn, perusti lainajyvästön ja vuonna 1756 ryhtyi käyttämään suomen kieltä pitäjänkokouksissa ehkä ensimmäisenä Suomessa.

Pöytyän valtuusto kokoontuu Riihikosken koululla. Kunta houkuttelee omakotirakentajia lupaamalla sähköauton vuodeksi käyttöön uudelle tontin ostajalla. Tällaista keinoa en ole aiemmin havainnutkaan. Luovuus kukoistaa. Suomen suurin lego-museo on Pöytyällä. Koppimopoilijan kelpaa ajella Aurajoen matkailutietä, joka seurailee Aurajoen rantaa. Yläneen kotiseutumuseossa oli viimeisiä päiviä esillä näyttely Helyjä ja heinäseipäitä, kun kävimme Pöytyällä. Kuhankuonossa on mahdollisuus retkeilyyn. Kurjenrannan kansallispuisto ja Vaskijärven luonnonpuisto sopivat luontoelämyksiä kaipaaville.

Ilmastonmuutos tuo yhä uusia vieraslajeja. Aurajoessa esiintyy keltalammikki. Lehdet muistuttavat ulkonäöltään lummetta, kukat ovat keltaisia. Kasvi on kelluva vesikasvi, joka muodostaa tiheitä kasvustoja veden pinnalle. Se leviää ilmeisen herkästi virtaavassa vedessä. Siksi torjunta on syytä aloittaa nopeasti. Aurajokisäätiö kartoittaa tilannetta ja kokeilee torjuntakeinoja.

Pälkäne

 

Kesä on kääntymässä lopuilleen. Peltoaukeiden värit vaihtelevat vihreästä, kellanvihreän kautta kellanruskeisiin ja tuleentuneen viljan eri sävyihin. Leikkuupuimurit ovat aloittaneet työnsä. Vastaleikatun viljan tuoksu kantautui koppimopoon saakka. Toki muitakin maatalouteen liittyviä hajuja oli tunnistettavissa. Näimme yksinäisen kauriin poikkoilevan viljapellossa ja kaurisemon kahden vasan kanssa ylittävän tien. Ajoimme peuravaaratietä useampaan kertaan edes takaisin mutta siellä ei näkynyt muuta liikettä kuin autoja. Joskus metsän laidassa on ähty yksinäinen peura. Kurkipareja ja -perheitä näkyi ilahduttavan runsaasti, samoin pikkuhaukkoja.

Pälkäneen Kostianvirta on syntynyt uudella ajalla 1604, kun Pälkänevesi mursi uuden uoman järvien välisen kannaksen läpi. Suuren Pohjan sodan aikana 1713 käytiin Kostianvirralla taistelu, jossa ei onnistuttu pysäyttämään venäläisten etenemistä. Paikalla on rekonstruoitu hirsivarustuksen pätkä. Lukutaidon historiaakin paikkakunnalla on tehty. Viipurista paennut kirjanpainaja Daniel Medelplan kaiversi puusta aapisen painolaatat 1719. Niillä painettiin Gezeliuksen aapinen.

Pälkäneellä on lukuisia järviä ja se sijaintinsakin puolesta sopii hyvin mökkikunnaksi. Sen vuoksi Pälkäne aktivoituu kesäksi , kun asukasluku yli kaksinkertaistuu kesäasukkaiden ansiosta. On street food tapahtumaa ja viinijuhlaa. Aitoon kirkastusjuhlat kerää festarikansaa laajemmaltakin alueelta.

Pälkäneellä toimii Anna Tapion koulu, joka on yksityinen sisäoppilaitos peruskouluikäisille nuorille. Siellä opiskellaan kolmessa vuodessa perusopetuksen vuosiluokat 7, 8 ja 9. Lisäksi opiskellaan valinnaisia  matkailu-, ravitsemus- ja talousalan ammatillisesti suuntautuneita opintoja.

Pälkäneen valtuusto kokoontuu Nuijantalossa. Siellä on myös taidekahvila, jonka perustaja tekee työtä “rakkaudesta rautalankaan ja paakkelsseihin”. Käydessämme kunnassa Nuijantalossa oli juhlakansaa niin paljon, ettemme kuvan ottamisen lisäksi viitsineet jäädä häiritsemään.

Pyhäranta

 

Olin juuri entisen työtoverini ja reissun dieselsponsorini luona, kun korjaamolta soitettiin. Yön pimeinä tunteina, kun unettomuus vaivaa, olin jo yrittänyt vakuutella itselleni, että koppimoporeissu Akaa-Pyhäntäkin on saavutus. Korjaamolta oli viime kuussa ehdotettu uuden koppimopon hankintaa. Olin silloin yrittänyt viestittää vahvaa luottamustani korjaamon ammattilaisten ongelmanratkaisukykyyn. Nytkö tulisi puhelu, jossa he kertoisivat, ettei luottamukselleni ollut katetta ja voisin toimittaa kotteron pois rumentamasta heidän parkkipaikkaansa. Onneksi istuin jo valmiiksi, kun vastasin. Lisäksi luottamukseni osoittautui perustelluksi. Olisin voinut halata kaikkia Motofix Jyskän miehiä, jos ei olisi ollut vaaraa, että sitä pidettäisiin seksuaalisena ahdisteluna. He olivat keksineet konstin, jonka ansiosta koppimopo meni katsastuksesta läpi ja Akaa-Äänekoski -reissua pääsee jatkamaan. Pyhärantaa kohti siis. Polttoainevuotojen takia aina, kun lähdettiin tauolta, tutkittiin parkkipaikka siltä varalta, että joku polttoaineletku olisi taas alkanut vuotaa.

Pyhärannassa Rihtniemen Kyläranta on säilyttänyt menneiden aikojen tunnelman ranta-aittoineen ja verkkotarhoineen. Niemen kärki on Piispankallio. Tarinan mukaan piispa Henrikin laiva haaksirikkoutui paikalle. Lähistöllä on kivilatomus ja tarinan mukaan pari paimenpoikaa yritti pelastaa laivaväkeä mutta he hukkuivat itse. Vainajat haudattiin paikalle ja pelastuneet rakensivat haudan päälle kiviröykkiön ja ympäröivät sen kivikehällä.

Valtuusto kokoontuu Ihoden koululla. Syksyllä odottaa talousarvion laatiminen.

Olemme pyrkineet tukemaan paikallista yrittäjyyttä lukuun ottamatta isoja kaupunkeja, joista yritämme päästä mahdollisimman nopeasti pois. Ihoden koululle mennessämme näimme tien varrella ison kyltin, joka mainosti, että kahvila on auki. Koska ajoimme takaisin samaa tietä, ajattelimme pistäytyvämme iltapalalle. Pihassa oli lupaavasti suuri määrä autoja. Ihmisiä ei tosin näkynyt yhtään ja lähempi tutkailu osoitti, ettei kahvila ollut auki ja autot olivat viereisen autokaupan myynnissä olevia ajoneuvoja. Hyvän näköisen auton saisi puolella siitä hinnasta, jonka olisin joutunut maksamaan käytetystä koppimoposta, jossa tosin olisi ollut ilmastointi. Siihen tarvitsisi rahakkaamman sponsorin.

Pyhäntä

 

Kesä on edennyt niin pitkälle, että tienvarsien kukkaloisto koostuu mesiangervoista, horsmista, päivänkakkaroista, erilaisista kellokukista ja ohdakkeista sekä laikuittain muista kukista. Heinätyöt ovat eri vaiheissa. Reissukaveri, joka on ikänsä elänyt teollisuuspaikkakunnalla, ihmetteli peltojen ojia. Hän ei muistanut, että ne aikaisemmin olisivat kasvaneet horsmaa, mesiangervoa ja pajua. Eiväthän ne kasvaneetkaan. Minun lapsuudessani 50- ja 60-luvulla ojat kaivettiin lapiolla sellaiseen aikaan, kun muilta ajankohtaisemmilta töiltä ehdittiin. Nyt ne kaivetaan koneilla ja se on kallista.

Pyhännän kesäesite on täynnä järjestettyä toimintaa. Kunta tekee aktiivista yhteisdtyötä eri toimijoiden kanssa. On jalkapallo- ja pesiskerhoa, frisbeegolfia keskiviikkoisin, tavataan torstaina yhteislaulua, onkicup ja vaikka mitä. Perttuliviikolla on sitten vielä tihennetty tahtia: Hanurikonsertti, karaoketanssit, maastojuoksukisat Siikajokilaaksossa, lauluilta, Pyrostock Iisakin torilla, onkikilpailua ja toripäivää. Esitteen lopussa on ”Missä kävit haaste”. Kertomalla kolme käyntikohdetta voi osallistua arvontaan. Jotenkin onnistuimme käymään kunnassa sellaisena päivänä, jolloin järjestettyä ohjelmaa ei ollut. Nähtävää riitti toki ilman järjestettyjä tapaamisiakin. Kirjailija Pentti Haanpää on viettänyt Pyhännällä kesiään ja hänen kesäasuntoonsa voi tutustua, kun sopii esittelyn. Lohipurolla on noin sata muinaista pyyntikuoppaa, jotka koekairauksissa on todettu eri ikäisiksi. Hautalammin järvenpohjassa on siipiruuhi. Kansannevan-Muurainsuon alueella on soidensuojelualue.

Seuraavaan kuntaan lähdetään sitten ehkä. Jarruja ei ole saatu kuntoon ja polttoaineletkuja kotterossa on sitten vaikka kuinka. Siitä on jo kaksi korjattu ja kolme vielä tiputtaa. Onneksi vasta, kun päästiin kotipihaan. Ajokielto astuu voimaan ylihuomenna. Pidetään peukkuja.

Pyhäjärvi/Pyhäsalmi/Pyhäjärvi Ol.

Pyhäjärvi aloitti Pyhäjärvi Ol:nä, pudotti Ol:n pois 1969, koska viimeinenkin toisen läänin Pyhäjärvi oli poistunut kuntien joukosta. Viipurin läänin Pyhäjärvi jäi Neuvostoliitolle ja Uudenmaan läänin Pyhäjärvi liitettiin Karkkilaan. Kunta vaihtoi nimensä Pyhäsalmeksi keskustaajaman mukaan, kun kunnasta tuli kaupunki. Asia ei ollut kaikkien kaupunkilaisten mieleeen. Muistelen kuulleeni asiasta kritiikkiä. Sitä ilmeisesti tuli riittävästi, koska 1.1.1996 kunnan nimi palasi Pyhäjärveksi. Nykyisin Pyhäjärvi on Suomen toiseksi pienin kaupunki. Ihan pian se ei tule pääsemään Suomen pienimmäksi kaupungiksi vaikka väkiluku jatkaisi laskuaan viime aikaista tahtia. Näkyvin Pyhäjärven maamerkki lienee Vaskikello, huoltoasema, jonka pihassa on satakunta erikokoista kelloa isosta kirkonkellosta pieneen vellikelloon. Isosta tiestä hivenen kauempana on Euroopan syvin ja nykyaikaisin metallikaivos, jonka jätekivivuori näkyy pitkän matkaa ohi kulkevalle tielle. Uutiset kertoivat, että kaivosta ollaan sulkemassa ja sen annetaan täyttyä vedellä. Olisiko tulevaisuuden matkailuvalttina luolasukellus. Nyt matkailijaa houkutellaan luonnolla, hiihtoreiteillä, risteilyillä, uimarannoilla ja luontopolouilla sekä golf-kentällä.

Ajattelimme yöpyä Pyhäsalmella, siis Pyhäjärven keskustaajamassa. Hotelli Pyhäsalmi oli siihen mielestämme sopiva paikka. Soitimme hotellille Nivalasta. Puhelimessa ystävällinen naisääni toivotti ensimmäiseksi tervetulleeksi hotelli Pyhäsalmelle. Sitten soi puhelin ja naisääni kertoi, että heillä on ruuhkaa ja kehotti odottamaan, sitten puhelin taas soi ja sitten kerrottiin, etteivät ehdi nyt vastaamaan mutta voimme jättää soittopyynnön. Vastausta soittopyyntöön odottelemme edelleen. Kaupungintalolle ajaessamme ohitimme hotellin, jossa puhelintiedon perusteella oli ruuhkaa. Pihassa ei ollut yhtään autoa eikä rakennuksessa valoja. Internettiin jää roikkumaan vaikka mitä asioita eikä se ole ihmeellistä mutta roikkuvaan puhelinvastaajaan en ole aiemmin törmännyt.