Rovaniemi

Rovaniemelle lähdimme heti, kun koppimopon mittari näytti plusasteita. Sumu oli Ranualle asti paikoitellen niin sakeaa, ettei näkyvyyttä ollut kuin hädin tuskin 50 metriä. Pelloilla näkyi isohkoja porotokkia syömässä rauhallisesti. Ruska parani kaiken aikaa Rovaniemeä lähestyttäessä. Suolammet ja järvien rantapuiden heijastuminen peilityyneen veteen ovat ruskamatkan ehdottomia kohokohtia. Kaupunkia rakennetaan vilkkaasti. Valtuston kokouspaikalle mennessämme totesimme taas nousseen uusia taloja kadun varteen. Valtuusto kokoontuu Rovaniemen koulutuskuntayhtymältä ostetuissa tiloissa, jossain päin kuvan rakennuskompleksia. Viime kokouksessa valtuusto päätti kunnanjohtajan pätevyysvaatimuksista. Valtuusto asetti riman korkeammalla kuin kaupunginhallitus esityksessään. Määräaikaisuuden kannattajat jäivät vähemmistöön. Valtuustoaloitteissa toivottiin yhteisöllistä saunatilaa, luontohyvitysmallia, joka korvaisi matkailun aiheuttamia haittoja ja varjopaikkoja ja luonnonmateriaaleja leikkipuistoihin.

Käyntiämme seuraavana päivänä alkoi Alvar Aalto -viikko. Rovaniemi poltettiin lähes kokonaan Lapin sodassa ja Aalto pääsi suunnittelemaan uutta asemakaavaa valmiiden rakenusten häiritsemättä. Rovaniemi on maailman pohjoisin Aalto-kaupunki. Hallintokortteli on teemaviikon keskuksena. Muuallakin on konsertteja, luentoja, kierroksi, valotaidetta, sirkusta, teatteria, lasten tapahtumia, näyttelyitä, työpajoja ja seminaari. Koskikatu 20:n rakennuksen seinältä katosi 15 vuotta sitten Aallon Aurora Borealis -reliefi, joka palaa entiselle paikalleen 2.10. klo 16.

Sunnuntai on liikenteen kannalta oivallinen aika matkustaa. Haittana on se, että taukopaikkoja on harvassa eikä niistä edes kaikki ole auki. Silloin joudutaan turvautumaan vain omiin eväisiin. Rovaniemellä lähellä Lordin aukiota saimme sitten kahvia ja teetä. Mr. Lordin lisäksi muita mainittavia rovaniemeläisiä ovat kirjailijat Annikki Kariniemi ja Jari Tervo sekä laulaja Antti Tuisku.

Yövyimme Kempeleessä tutussa hotellissa. Aamulla lähdimme hiljakseen ajelemaan kohti Liminkaa. Haaransillan liikenneympyrän jälkeen alkoi kuulua omituinen räpättävä ääni. Kovempi kuin mitä saatiin lapsena aikaaan, kun laitettiin pyykkipojalla pahvinpala räpättämään polkupyörän pinnojen väliin. Kun ajoimme alle 30 km/tunnissa, sitä ei aluksi kuulunut. Ajattelimme, että ajamme Jyväskylään sitten todella hitaasti. Eipä aikaakaan, kun sitä kuului myös tyhjäkäynnillä. Soittelimme pariin paikkaan, joista toisessa luvattiin katsoa ongelmaa. Varovasti ajaen pääsimme pihaan asti. Limingan Autopisteellä kolme ystävällistä miestä kuunteli ääntä, yksi jopa jonkinlaisen metallitangon avulla, tutki sen jälkeen moottoriöljyn ja totesi, että sen seassa taitaa olla metallihilettä. Siinä vaiheessa he ilmoittivat, ettei ollut mitään tehtävissä. Heillä ei edes ole välineitä, joilla voisi saada ajopelin kuntoon. Tarjosivat kahvia lohdutukseksi ja saimme odottaa sisätiloissa hinausautoa. Kiitos hyvästä ja empaattisesta palvelusta.

Hinausauton kyydissä pääsimme korjaamolle, jonka ainakin teoriassa pitäisi osata korjata vekotin, koska ovat maahantuojan valtuuttama takuukorjaamo. 2013 käyttöööotetulla koppimopolla ei mikään takuu ole enää voimassa. Keskustelimme jonkin aikaa tälläkin korjaamolla ja tulimme siihen tulokseen, että vian tutkiminen uudestaan on aika turhaa. Moottori on ehkä tullut tiensä päähän. Onhan sillä ajettu reilut 115 tuhatta kilometriä. Minä Joroisista Rovaniemelle. Vielä olisi jäljellä 80 kuntaa. Ystäväni ja teippausten sponsori lupasi hakea kotteron Oulusta ja katsoa kannattaako sille tehdä enää muuta kuin myydä varaosiksi. Tämän hetkinen rahatilanne ei mahdollista uuden ostoa. Kyseenalaista mahdollistaako vanhan korjaustakaan. Kun ensimmäinen koppimopo hajosi 2018, lähetin sponsorikyselyn koppimopojen myyjille. Yleinen taloustilanne oli silloin merkittävästi parempi. Tässä tilanteessa ei ehkä kannata kysellä uudestaan. Reissukaveri lottoaa säännöllisesti. Toivotaan hänelle pelionnea.

Ristijärvi

 

Ristijärvi profiloituu luontomatkailukohteena: vaarat, järvet, joet, kosket, suot, paitkointi, melonta, moottorikelkkailu, pyöräily, hiihto, laskettelu, kalastus, uinti. Niistä voi valita mieleisensä. Kuntalaiset saavat elantonsa alkutuotannosta ja palveluista. Mökkiläisiä on kesäaikaan yhtä paljon kun vakituisia asukkaita. Kunnan sivuilla kerrotaankin, että alue elää metsästä, maidosta ja marjoista.

Valtuusto kokoontuu Monitoimikeskus Virtaalassa. Viime kokouksessa valittiin edustajat kunnanhallitukseen, lautakuntiin ja yhteistyöelimiin. Lisäksi valtuusto sai tiedoksi talouden toteutumaluvut alkuvuodelta. Paikkakunnalla kiinteistön omistanut henkilö on kuollut ja perintöä päätettiin hakea valtiolta. Varat ohjataan kuntalaisten hyvinvoinnin, liikunnan ja kulttuurin tukemiseen.

Lähdimme liikkeelle lauantaina, koska reitti kulki Iisalmesta Ristijärvelle 5-tietä eikä sille välille ole koppimopolla asiaa kuin lauantai iltapäivänä tai sunnuntaiaamuna. Yhden ohittajan mielestä ei silloinkaan. Hän päästi pakoputkesta kunnon pössyn. Ymmärrän kiukun silloin, kun joutuu hidastamaan nopeutta ennen ohitusta. Vähän vaikeampi ymmärtää, kun kohdalla on ohituskaista. Liikenne oli kohtuullisen vähäistä, hädin tuskin ohittaja/kilometri eikä vastaantuleva liikenne juurikaan haitannut ohituksia paitsi tietysti Kajaanin lähellä. Ristijärveltä eteenpäin olikin sitten ihanan rauhallista. Ruska parani kaiken matkaa, koivujen ja haapojen keltainen oli jotenkin kirkkaampaa kuin Keski-Suomessa ja punaiset maaruskalaikut suurenivat matkan varrella. Pudasjärvelle saavuttiin illan hämärtyessä. Kaikki porot, jotka näimme tien varrella olivat valkoisia. Päiväsaikaan ajaessa valkoisia poroja on vähemmän kuin muita, joten hämärä ilmeisestikin esti näkemästä niitä muita. Onneksi eivät tulleet tielle.

Riihimäki

 

Riihimäki tuli tutuksi Riksuna 1960-luvulla, kun isosisko opiskeli siellä merkonomiksi. Hän asui Oitissa, Hausjärvellä veljemme luona, matkusti junalla Riihimäelle ja takaisin ja kertoi tuntevansa Riihimäkeä niiltä ajoilta vain Rautatieaseman ja Kauppaoppilaitoksen välisen katuosuuden. Silloin en siellä käynyt. Sen sijaan vanhempamme muuttivat Riihimäelle 1980-luvulla ja heidän luonaan kävimme. Esikoinen jopa taiteili yhden huoneen seinät mummolassa. Ihan yhtä kauniita tapetteja ei sinne löytynyt. Vakuutus korvasi osan kustannuksista. Katsoivat, ettemme olleet laiminlyöneet valvontavelvollisuutta. Riihimäen erämessut tulivat tutuiksi useammaltakin vuodelta samoin lasimuseo ja Riihimäen lasin tehtaanmyymälä. Makaronit säilytetään edelleen kyseisen tehtaan lasipurkissa. Syksyn merkit alkavat tuntua liikkeellelähdössä. Ensimmäisen kerran täytyi raapata jäät pois tuulilasista. Auton lämpömittari vilkutti miinus nollaa, kun haihduttelimme sisäpuolen huuruja pois. Lampaat, lehmät ja hevoset olivat vielä ulkona. Patalahden kohdalla sumu nousi niin korkealle, etteivät Himoksen korkeimmatkaan huiput näkyneet tielle. Tiellähän liikkuu paljon väkeä. Todennäköisyys tuttujen kohtaamiseen on kuitenkin kohtalaisen pieni. Silti sellaistakin sattuu. Ylioppilasluokan luokkakaveri ajoi meidän ohitsemme, tunnisti koppimopon ja bussipysäkillä huiskutteli meitä pysähtymään. Yllättävä ja ilahduttava kohtaaminen, joka häivytti isohkon tien tylsyyden oitis.

Riihimäki itsenäisti 1922 Hausjärvestä kauppalaksi. Talvisodan pommituksen kohdistuivat ankarina kauppalaan. Jatkosodassa päästiin helpommalla. Antreasta sijoitettiin siirtoväkeä Riihimäelle. Kaupunginmuseossa on parhaillaan näyttely, jossa voi tutustua evakkojen historiaan. 1950-luvulla kauppala laajeni uusille alueille, mm. Uramoon, jonka koululla valtuusto kokoontuu nykyisin. Koulun alue oli aidattu ja portit olivat kiinni, joten kuva on vähän kauempaa eikä kovin edustava. Olisi ollut kiva saada Nina Ternon Sirkusratsastaja-patsas samaan kuvaa. Koulupäivä oli kesken meidän siellä käväistessämme, joten harkittuja liikennerikkomuksia ei ollut sopivaa tehdä. Nuorisolle ei pidä antaa huonoa esimerkkiä. Riihimäki sai kaupunkioikeudet vuoden 1960 alussa. Se mainostaa itseään ”Suurena pikkukaupunkina”. Viime kokouksessa valtuusto käsitteli talouden kvartaaliraporttia. Kaupungin talous on kiristynyt jo viime vuonna ja tämäkin vuosi jäänee alijäämäiseksi. Viime vuonna hyväksyttiin Vakaan talouden ohjelma, jonka avulla toivottavasti kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle.

Tunnetuista riihimäkeläisistä voidaan mainita Efraima Johan Kronqvist, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1909-1914 ja kuoli sisällissodan jälkeen vankileirillä toukokuussa 1918. Taidetta edustavat Renny Harlin ja Maija Isola. Hotelli Seurahuoneen seinässä on Unikko-muraali. Myös Veikko Sinisalo on riihimäkeläisiä. Hänen näyttelijäsuorituksensa Täällä Pohjan tähden -elokuvan Laurilan Anttoona ja Sven Tuuva -elokuvan pääosassa ovat unohtumattomia. Pekka Vasala lienee menestynein riihimäkeläinen urheilija.

Reisjärvi

 

Reisjärven seudulla on käyty paljon jo kivikaudella. Esineistöä on löydetty runsaasto yli 70 paikasta. Kalajoen varsilla ja latvavesillä on ollut pyyntikulttuurin aikana elämiseen hyvät mahdollisuudet. Kaivauksissa on löydetty Suomusjärven kulttuurin aikaisia esineitä eli vähintään 6000 vuotta vanhoja. Kampakeraamisen ajan keramiikkaa ja tuontitavaraa kuten piiesineitä ja meripihkaa on myös löydöissä. Kiukaisten kulttuurinkin ajalta on esinelöytöjä, mikä todistaa, että seutua on hyödynnetty pitkään. Vielä 1500-luvun puolivälissä jämsäläisten talonpoikien miehenmetsiä on ollut viisi. Jämsäläisten lisäksi alueella harjoittivat pyyntiä myös lappalaiset. Vakituinen asutus syrjäytti heidät, kun vesistöjen rannat raivattiin pelloiksi. Kustaa Vaasa tuki savolaisten kaskenpolttajien siirtymistä Pähkinäsaaren rauhan rajan turvaamiseksi ja siirtämiseksi pohjoisemmaksi uudisasutuksen avulla. Ensimmäiset reisjärveläiset asiakirjoissa löytyvät sakkoluettelosta. On esitetty, että paikkakunnan nimi tulee Pekka Räisäsestä. Hänen mukaansa seutua on nimitetty Räisjärveksi, josta nimi on myöhemmin muuttunut Reisjärveksi. Nimen etymologia ei siis palaudu reisiin. 1700-luvun lopulla aloitettiin yhteisomistuksessa olevien maiden isojajo, joka saatiin päätökseen 1844. Reisjärven kunta itsenäistyi Haapajärvestä 1865. Kuntaliitosta on paikkakunnalla mietitty. Selvitys tehtiin yhdessä Haapajärven, Pyhäjärven ja Kärsämäen kanssa 2007. Kuntaliitos jäi toteutumatta, koska valtuusto äänesti sitä vastaan äänin 11-10.

Syyskuun valtuustossa käsiteltiin Rautiaiskankaan aurinko- ja tuulivoimayleiskaavan laatimisen aloittamista. Joillekin olisi kelvannut vain aurinkovoimala ja myös sitä vastustava ääni käytettiin kokouksessa. Reissukaveri käyttää säännöllisesti Jyväskylän asiointikuljetuspalvelua. Varsinkin haja-asutusalueella hän miettii, miten sieltä pääsee kaupoille. Reisjärvellä se onnistuu kerran viikossa pääsääntöisesti torstaisin. Asiakas noudetaan kotiovelta ja paluu on myös kotiovelle asioinnin jälkeen. Kirjaston näyttelytila on kunnan taiteilijoiden käytössä ja näyttelytilassa kokoontuu lukupiiri. Syyskuun kirjana on suunnattoman loistava Tove Janssonin Kesäkirja. Minua erityisesti kosketti kirjassa kuvattu lapsen arvostaminen ja isoäidin ja lapsenlapsen suhde. Kirjasta valmistui viime vuonna elokuva.

Rautjärvi

 

Rautavaaralta ajattelimme ensin ajaa Ilomatsiin yöksi. Pilvinen ja sateinen keli aloitti hämärän jo sen verran varhain, että päätimme jäädä Lieksaan yöksi. Joskus suunnitelmien muuttuminen on vain hyväksi. Niin nytkin. Kitsin jälkeen Via Karelia oli korjattu nimismiehen kiharaksi, kuopiksi ja karkeaksi tärisyttäväksi sepeliksi. Sitä jatkui nelisenkymmentä kilometriä melkein Hattuvaaraan saakka. Hämärässä ja hitaan etenemisen vuoksi pimeässä sillä tiellä ajaminen olisi ollut tuskallista. Päivälläkään nopeus ei ollut päätä huimaava. Tiellä istui kaikessa rauhassa jänis, ehkä tämän vuoden poikanen. Se ei pitänyt ajokkimme äänestä vaan lähti juoksemaan tietä pitkin. Meillä ei ollut mitään mahdollisuutta saada sitä kiinni. Se vilkuili välillä taakse ja toisinaan jopa istahti odottamaan. Ajoimme sen perässä useamman kilometrin kunnes taas kerran istahdettuaan tien keskelle tuli siihen tulokseen, ettei meihin kannata käyttää enempää energiaa ja loikki metsään. Asfaltilla olisimme kyllä päässeet siitä ohi.

Lieksan ja Ilomantsin välillä oli useampia talvi- ja jatkosodan muistomerkkejä. Kävimme tutustumassa talvisodan Viisikon taistelupaikan juoksuhautoihin, joihin ei saanut mennä sortumisvaaran vuoksi. Taistelijan talossa Hattuvaarassa ei enää ollut kahvio auki. Palovaaran muistomerkin kohdalla pysähdyttiin lukemaan opastaulua ja ihailemaan sotasaaliiksi saatuja Putilov-haupitseja. Niiden putket osoittavat kohti rajaa.

Rautjärven kunta perustettiin 1861. Kunta menetti Moskovan rauhassa 1940 melkein puolet alueestaan. Rautjärven kunnan keskustaajama on Simpeleellä. Myös kunnanvaltuusto kokoontuu siellä. Syyskuun kokouksessa saatiin tiedoksi uuden kunnanjohtajan johtajasopimus ja laadintaohjeet vuoden 2026 talousarviota ja vuosien 2027-2028 taloussuunnitelmaa varten. Kylätalokartoituksen avulla vahvistetaan kylien varautumista häiriö- ja kriisitilanteisiin. Lokakuun alussa pidetään Yhdessä varautuen – Rautjärven kylien turvallisuusilta kunnantalon valtuustosalissa.

Matkailijalle esitellään luotokohteiden lisäksi Miettilän Kasarminkangasta. Se kuuluu 1790-1808 rakennetun linnoitusketjun reservikasarmialueeseen. Sillä keisarinna Katariina II pyrki varmistamaan pääkaupunki Pietarin turvallisuuden. Suomen sodan jälkeen varuskunta jäi tarpeettomaksi. Kun vuoden 1878 asevelvollisuuslaki loi Suomelle oman armeijan, alue otettiin jälleen käyttöön. Vuoden 1901 jälkeen Suomen sotaväki hajotettiin. Nykyisin alueella on Kotiseutumuseo ja Kollaa ja Simo Häyhä -museo. Simo Häyhä lienee tunnetuin rautjärveläinen. Hän oli legendaarinen tarkka-ampuja talvisodassa. Hän haavoittui vakavasti sodan loppuvaiheessa ja siksi hän ei ollut mukana jatkosodassa. Lehdessä kerrottin hänen kuolleen haavoihinsa, mikä tieto oli liioiteltu ja ennenaikainen. Häyhä eli melkein 100-vuotiaaksi. 

Rautavaara

 

Rautavaara perustettiin vuonna 1874 Nurmeksen, Nilsiän ja Juuan rajoille. Väkiluku on viimeisen 40 vuoden aikana pudonnut alle puoleen ja eläkeläisiä on yli 45 % kunnan asukkaista, mikä ei lupaa hyvää kunnan tulevaisuudelle. Kunta houkuttelee uusia asukkaita vauvarahalla. Edellisenä vuonna syntyneet vauvat perheineen kutsutaan tuttijuhlaan, jossa he saavat 1000 euroa veronalaista tuloa. Kunta on hyvin varautunut tulevaisuuteen. Viime vuoden talous oli reilusti ylijäämäinen ja se lisättiin melko reiluun ylijäämätiliin. Ihan pian Rautavaaran kunta ei ole sellaisissa vaikeuksissa, joista uutisissa kerrotaan.

Kunnan historiasta on nostettu esiin 1859 perustettu Kuopion läänin työkomppania. Tuohon aikaan tilaton väestö Suomessa lisääntyi huomattavasti ja työtilaisuuksia etsiessään miehet kiersivät alueella. Heitä varten perustettiin Ylä-Luostaan irtolaisten työvankila. Tilat rakennettiin 80 miehelle. Heidät oli sijoitettu kahteen tupaan. Ajoittain miehiä oli yli sata. Työkomppanian tarkoituksena oli raivata uutta viljelysmaata ja opettaa miehille työntekoa sekä palauttaa heidät kunnon ihmisinä työelämään. Miehet arvioitiin heti, kun he tulivat taloon. Välskärin tarkastuksen jälkeen johtaja puhutteli heidät. Laitoksessa käytettiin vankilan vaatteita. Omat vaatteet pestiin ja pantiin odottamaan miesten poislähtöä. Luostanlinnassa miehille maksettiin palkkaa, josta tosin vähennettiin maksu ruuasta ja vaatteista. Rahaa ei juuri kulunut, koska alkoholinkäyttö ja tupakointi olivat kiellettyjä. Enimmäkseen rahat käytettiin lisäruokaan. Rikkomuksista tirehtööri määräsi kasakan piiskaa. Vuonna 1880 työkomppania lakkautettiin, koska se oli tehoton ja kallis.

Matkailijalle on tarjolla luontoelämyksiä ympäri vuoden. Pumpulikirkko houkutteli minua kovasti. Se on luonnon muovaama kalliomuodostuma. Jyrkkäseinäinen, rotkomainen kalliorepeämä laajentuu seinämien rajaamaksi aukioksi. Aukion länsipuolella on hiidenkirnu, jonka sivu on lohjennut auki. Aukion akustiikka on niin hyvä, että siellä on pidetty kuoroesityksiä. Reitti sinne on kuitenkin niin pitkä ja vaikeakulkuinen, ettei matka olisi reissukaverilta onnistunut enkä viitsinyt jättää häntä kotteroon odottamaan.

Rautalampi

 

Kuutinharjun kivikautinen asuinpaikka on ilmeisesti ollut melko laaja ja käytössä pitkän aikaa, koska sieltä löytyi eri vaiheisiin ajoitettavaa keramiikkaa. Savolaisten elinalue oli käynyt ahtaaksi jo keskiajan lopulla. Kun kruunu otti erämaat omaisuudekseen, niihin oli mahdollista perustaa kiinteää asutusta. Rautalamin uudisasautuspitäjä perustettiin 1561. Silloinen pitäjä oli homattavasti nykyistä kuntaa suurempi. Se ulottui Pihtiputaalle, Perhoon, Kyyjärvelle, Petäjävedelle ja Hankasalmelle asti. Raskaat sotaväenotot nostattivat pitäjän asukkaat kapinaan 1592-93. Muutama kapinan johtajista vangittiin ja teloitettiin. Sen lisäksi sotilaille annettiin lupa rangaistuksista vapaasti ryöstellä Rautalammilla. Näin kapinasta rankaistiin koko pitäjää.

Nyt kunta mainostaa itseään ”Rautaisen rohkea Rautalampi” sloganilla. Rautalammilla pidetään vuojsittain pestuugaala, jossa eri tahot palkitsevat aktiivisia vaikuttajia ja toimijoita. Elokuun valtuuston kokouksessa tutkailtiin kunnan taloutta. Esillä oli useamman hallintokunnan välitilinpäätökset. Skeittirampin sijainnista ja muodosta päätetään, kun muut rahoittajat ovat selvillä. Matkailijalle tarjotaan luonnonrauhaa ja kirkkaita uimavesiä sekä kesäfestivaaleja ja kalastusta. Nokisen kosken lähellä on Nokisen kioski, joka oli kiinni, kun ajoimme ohi. Olemme käyneet siellä muutamana aiempana kesänä. Herkuttelijalle oivallinen pysähdyspaikka. Reissukaveri ihaili koskea kalastajan silmin. Hänelle oli heittopaikat heti selvillä.