Päijänteen vanhin lasku-uoma kulki Pihtiputaalta nykyisen Kalajoen latvoille kunnes Heinolanuoma käänsi veden laskemaan etelään. Alvajärven Peukaloisenniemessä on tutkittu kivikautinen pyyntikuoppa-alue, Juntinniemessä ja Pöhlönrannassa asuinpaikat. Pöhlönrantaa oli tutkinut jo Sakari Pälsi vuonna 1926. Lylysaaren aukkohakkuualueen äestyksessä pintaan oli noussut kvartsia, palanutta luuta ja kiviä sekä asbestisekaista keramiikkaa. Kaivauksessa todettiin värjääntynyttä kulttuurikerrosta olevan sekä rannalla että sen yläpuolella olevalla tasanteella. Ylätasanteella oli asumuksen pohjan kiveystä. Löydetty asbestikeramiikka oli verraten suurista ohutseinäisistä astioista. Traagisempi osa Pihtiputaan historiaa koettiin, kun paikallinen pienviljelijä ja pontikankeittäjä Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapauksesta on tehty elokuva Kahdeksan surmanluotia. Elokuvaa on analysoitu suomalaisen humalan kannalta. Positiivisemmin tunnettu henkilö on Pihtiputaan Mummo ja takavuosina Pihtiputaalla järjestettiin myös Saapasjalkarock.
Varisvuoreen suunnitellaan tuulivoimalaa. Suunnitelman nähtävillä olevat kappaleet ovat lähteneet jonkun katselijan matkaan. Ne pitäisi palauttaa heti ja varmemmaksi vakuudeksi vaatimukseen oli laitettu viisi huutomerkkiä. Työllisyyspalvelut siirtyvät ensi vuoden vaihteessa kunnille ja siksi Pihtiputaalla on lähetetty kysely alueen yrityksille ja työnantajille, jotta heidän tarpeensa ja toiveensa olisivat tiedossa. Rupontien jatkeen rakentamiseen myönnettiin määräraha viime kokouksessa.
Pihtipudas sijaitsee 4-tien varressa. Siksi sitä vältellään mahdollisimman tehokkaasti. Nyt tulimme tietä 760 ja, kun uhkasimme joutua 4-tielle vähän keskustan pohjoispuolella, huomasin pikkusen liian myöhään pienemmän tien, jonka arvelin johtavan myös keskustaan. Koska liikennettä oli vähän peretin sen verran, että pääsin kurvaamaan tielle. Sitä pitkin päädyimme ylittämään Heinäjoen museosillan. Se on kaksiaukkoinen holvisilta, joka on rakennettu lohkokivistä 1923-1924. Päätös sillan rakentamisesta tehtiin jo 1908. Vanhan sanonnankin mukaan hitaita ovat herrojen kiireet. Olihan siinä toki välissä ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous, Suomen itsenäistyminen ja sisällissota, mitkä kaikki vähän viivyttivät neuvotteluja kustannusten jakamisesta kunnan ja valtion välillä. Nelostie kulki sillan kautta vuoteen 1962. Nyt siinä on liikennemerkki, joka antaa etuajo-oikeuden keskustasta päin tuleville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti