Polvijärvi

 

Muutaman kerran olemme joutuneet tielle, jonka varrella kyltti kertoo, että rakenteiden parantaminen ja päällystystyö on meneillään ja valmista tulee joskus. Koskaan aikaisemmin emme ole ajaneet näin pitkiä pätkiä tiellä, josta asfaltti on kuorittu pois ja tilalla on eri asteista soraa. Reissukaveri oli jo sitä mieltä, että paluureitti pitäisi löytää jostain muualta. Joensuun tai Kuopion kautta olisi tietysti voinut ajaa mutta kumpikaan kaupunki ei oikein houkutellut. Siispä karttaa tutkittuamme palasimme omia jälkiämme ja paikoitellen nopeus oli alle kymmenen kilometriä tunnissa. Onneksi meillä ei ole kiire.

Uuden aikakauden, pronssikauden, ensimmäisiä enteitä on löydetty Polvijärveltä. Sieltä Solan Suovaaran asuinpaikalta on löydetty kuparisen korurenkaan kappale. Muut löydöt ovat kivikautisia; tyypillistä kampakeramiikkaa, kuoppa-kampakeramiikkaa ja Kierikin ryhmän kampakeramiikkaa. Vastaavia kuparisia esineitä on löydetty Itä-Karjalasta. Metalli on peräisin Uralin luontaisten kupariesiintymien alueelta. Polvijärven kunta perustettiin 1876. Se sijaitsee Höytiäisen ja Viinijärven välillä. Hallitsematon järvenlasku pienensi Höytiäistä kolmanneksella ja paljasti tuhansia hehtaareja hyvää viljelysmaata. Se mahdollisti väestönkasvun ja irrottautumisen Liperistä.

Polvijärven valtuusto kokoontuu koulukeskuksen auditoriossa. Auditorio on kuvan rakennuksessa. Sen ikkunat antavat rakennuksen toiselle puolelle. Keväällä perustettiin Polvijärven kuntaan hyvinvointijohtajan virka. Viran perustaminen aiheuttaa myös tarpeen muuttaa kunnan hallintosääntöä. Se käsiteltiin kesäkuun kokouksessa. Hyvinvointijohtaja toimii kunnan hyvinvointikoordinaattorina ja johtaa perusopetusta, lukiota, koulutoimistoa, vapaa-aika- ja nuorisotointa sekä varhaiskasvatusta. Virkaan valittiin naapurikunnan sivistysjohtaja, joka haastattelussa ihasteli Polvijärven yhteistyöhenkeä. Hän kertoi olevansa kuunteleva johtaja ja toivoo, että ”ratkaisut syntyvät avullani, mutta eivät minun sanelemana”.

Pirkkala/Etelä-Pirkkala (1922-1938)

 

Pirkkalan keskustan Tursian notko inventoitiin ja useista löydöistä huolimatta niiden ajoitus jäi epävarmaksi. Alueella on ilmiselvästi asuttu pitkään, mutta ajoitus vaatisi varsinaista kaivausta. Historian kirjoissa keskiajan kohdalla kerrotaan pirkkalaisista, joille Birger-jaarli oli 1328 tunnustanut oikeudet lappalaisten verotukseen. Heillä ei ole mitään tekemistä Pirkkalan kanssa, mikä tietysti on harmi. Siitä saisi niin hyvän tarinan pirkkalaisten vaikutusvallasta jo keskiajalla. Käsite kuitenkin tarkoittaa erillisoikeutta, jonka kuningas on myöntänyt vapaalle talonpojalle. Nuijasodan karttoihin Pirkkala sentään on päässyt vaikka taistelu käytiinkin Nokialla. Uudempi historia kertoo Pirkkalassa käytetystä historian kokeilumonisteesta, joka synnytti kohun. Mikään tutkimus ei ole saanut yhtä paljon julkisuutta osakseen kuin tämä kokeilu.

Pirkkala-kampuksen rakentaminen aiheuttaa liikennejärjestelyjä Ollikantiellä, kun yhteys Suupankujan ja Urheilutien väliltä on poikki. Onneksi ehdimme alta pois. Pirkkalan valtuusto kokoontui Pirkkala-salissa kesäkuun kokouksessa ensimmäisen kerran. Tuliterää salia ollaan ottamassa käyttöön syksyn aikana. Valtuuston kokouspaikan piha-alue on työn alla. Kuvan ottopaikalle ei edes saanut ajaa. En olisi tiennyt, että Pirkkala-sali on lähellä G-ovea, ellei ystävällinen tiedottaja Pirkkalan kunnasta olisi asiaa kertonut. Kiitos hänelle. Takanani oli aita, joten suurempaa ja näyttävämpää kuvaa ei voinut ottaa. Rakennustyömaiden aitoja kunnioitan vaikka toisinaan Huoltoajo sallittu -kilven tulkitsen tarkoittavan myös minua. Pirkkala yhdistyy liikenteellisesti laajempaan alueeseen, kun ratikka alkaa tulevaisuudessa kulkea Pirkkalaan asti. Suunnitelma on jo valmis. Lokakuun alkupuolella vietettävän vanhusten viikon tarjonnasta voi valita musiikkia, taidenäyttelyjä ja seniorijumppaa sekä digiopastusta monen muun tapahtuman lisäksi.

Syksy etenee. Aivan uusi väri tavattiin haapojen latvoissa. Reissukaveri muisteli, että punaisia haavanlehtiä kerättiin lapsena kirjanmerkeiksi. Nyt haapojen latvat näyttivät matkan varrella enemmänkin violeteilta kuin punaisilta. En muista koskaan nähneeni sellaista väriä puissa.

Pihtipudas

 

Päijänteen vanhin lasku-uoma kulki Pihtiputaalta nykyisen Kalajoen latvoille kunnes Heinolanuoma käänsi veden laskemaan etelään. Alvajärven Peukaloisenniemessä on tutkittu kivikautinen pyyntikuoppa-alue, Juntinniemessä ja Pöhlönrannassa asuinpaikat. Pöhlönrantaa oli tutkinut jo Sakari Pälsi vuonna 1926. Lylysaaren aukkohakkuualueen äestyksessä pintaan oli noussut kvartsia, palanutta luuta ja kiviä sekä asbestisekaista keramiikkaa. Kaivauksessa todettiin värjääntynyttä kulttuurikerrosta olevan sekä rannalla että sen yläpuolella olevalla tasanteella. Ylätasanteella oli asumuksen pohjan kiveystä. Löydetty asbestikeramiikka oli verraten suurista ohutseinäisistä astioista. Traagisempi osa Pihtiputaan historiaa koettiin, kun paikallinen pienviljelijä ja pontikankeittäjä Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapauksesta on tehty elokuva Kahdeksan surmanluotia. Elokuvaa on analysoitu suomalaisen humalan kannalta. Positiivisemmin tunnettu henkilö on Pihtiputaan Mummo ja takavuosina Pihtiputaalla järjestettiin myös Saapasjalkarock.

Varisvuoreen suunnitellaan tuulivoimalaa. Suunnitelman nähtävillä olevat kappaleet ovat lähteneet jonkun katselijan matkaan. Ne pitäisi palauttaa heti ja varmemmaksi vakuudeksi vaatimukseen oli laitettu viisi huutomerkkiä. Työllisyyspalvelut siirtyvät ensi vuoden vaihteessa kunnille ja siksi Pihtiputaalla on lähetetty kysely alueen yrityksille ja työnantajille, jotta heidän tarpeensa ja toiveensa olisivat tiedossa. Rupontien jatkeen rakentamiseen myönnettiin määräraha viime kokouksessa.

Pihtipudas sijaitsee 4-tien varressa. Siksi sitä vältellään mahdollisimman tehokkaasti. Nyt tulimme tietä 760 ja, kun uhkasimme joutua 4-tielle vähän keskustan pohjoispuolella, huomasin pikkusen liian myöhään pienemmän tien, jonka arvelin johtavan myös keskustaan. Koska liikennettä oli vähän peretin sen verran, että pääsin kurvaamaan tielle. Sitä pitkin päädyimme ylittämään Heinäjoen museosillan. Se on kaksiaukkoinen holvisilta, joka on rakennettu lohkokivistä 1923-1924. Päätös sillan rakentamisesta tehtiin jo 1908. Vanhan sanonnankin mukaan hitaita ovat herrojen kiireet. Olihan siinä toki välissä ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous, Suomen itsenäistyminen ja sisällissota, mitkä kaikki vähän viivyttivät neuvotteluja kustannusten jakamisesta kunnan ja valtion välillä. Nelostie kulki sillan kautta vuoteen 1962. Nyt siinä on liikennemerkki, joka antaa etuajo-oikeuden keskustasta päin tuleville.

Pietarsaari

 

Jos olisi mahdollista toivoa sopivia säitä, niin lämmin pilvipouta olisi kaikista mukavin. Pielavedeltä Pietarsaareen ajeltiin iltapäivällä ja suuntana siis länsi. Aurinko paistoi alkumatkasta vähän vinosti. Kyyjärveltä lähdettäessä aurinko oli jo sen verran alhaalla, ettei koppimopon aurinkolipasta ollut enää juuri mitään hyötyä. Lisäksi samaan tahtiin auringon siirtymisen kanssa myös tie kääntyi. Kun aurinko paistaa suoraan edestä, aurinkolaseista huolimatta ajaminen ei ole kovin miellyttävää. Alajärvellä totesimme, ettei tämä ole kivaa ja onneksi löytyi majapaikka. Vähän turhan aikaisin mutta aamulla länteen päin ajaminen on mukavampaa. Yrkessolan i Jacobstadissa kävin luennoimassa på svenska useammankin kerran, kun tutkin ammatillista koulutusta joskus viime vuosituhannella. Sain todella lämpimän vastaanoton ja apulaisrehtori sanoi, että minun ruotsini oli parempaa kuin hänen suomensa. Kohteliaisuudet lämmittävät aina. Silloin Nanoq – Ensimmäinen Arktinen Museo Suomessa oli vielä suunnitteluasteella. Nanoq on kunnianosoitus arktisille luonnonkansoille ja heidän kulttuureilleen. Myös pohjois- ja etelänavalle suuntautuneista retkikunnista on tietoja. Reissukaveri on lukenut löytöretkistä ja odotti Nanoqiin pääsyä. Hän oli melkoisen pettynyt, kun se oli suljettu henkilöstöpulan vuoksi. Pietarsaarikin on sen verran iso paikka, että se pyritään kiertämään jatkossa, mikä tarkoittaa, ettei Nanoqiin näillä näkymin olla menossa.

Viime kokouksessaan Pietarsaarikin päätti vähentää äänestysalueita. Perusteluina olivat ennakkoäänestämisen suosion kasvu ja se, että hyvin harvojen matka äänestyspaikalle pitenee uudistuksessa. Lisäksi vaalitietojärjestelmän käyttö edellyttää osaamista ja luottamushenkilöiden saanti vaalipaikoille on osoittautunut hankalaksi. Viime vuosi oli Pietarsaarelle taloudellisesti poikkeuksellisen hyvä. Ylijäämää jäi reilusti. Jatko ei olekaan yhtä ruusuinen. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja työttömyysetuuksien rahoitusvastuuta laajennetaan, mikä tietää kyseisten menojen kaksinkertaistumista. Valmistelussa ehdotettiin, että kunnallisveroprosenttia korotettaisiin 1,0% ja silti alijäämää kertyisi reilu miljoona. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa korotus oli pienentynyt puoleen mutta kaupunginhallitus ei lämmennyt veroprosentin nostolle vaan oli sitä mieltä, että talousarvion kuuden miljoonan alijäämä on hyväksyttävämpää. Vielä valtuustossa ehdotettiin veroprosentin korotusta mutta se ei saanut juurikaan kannatusta. Muuallakin mietitään ennemmin kiinteistöveron ja vesimaksujen korotusta kuin kunnallisveron.

Pielavesi

 

Joskus reissun alkupuolella olimme aika myöhään illalla Pielavedellä. Soitin paikalliseen hotelli Restenttiin ja sieltä kerrottiin, ettei huoneita ole siivottu ja siksi ei voida majoittaa. Kerroin miten vanha olen ja miten hitaalla kulkuneuvolla olemme liikkeellä ja taisi ääneni väristäkin. Lisäksi kerroin, että olen vaihtanut lakanoita aika monta kertaa elämäni aikana. Omistaja heltyi ja pääsimme yöpymään. Lähiseudulla ei todellakaan olisi ollut majoitusmahdollisuuksia moniin peninkulmiin. Restentti ei selvinnyt koronan yli. Haikeudella katselemme rakennusta ohi ajaessamme. Kuuluisin Pielavetinen on varmaan Urho Kekkonen. Hänen syntymäkotinsa on museona heti tien vieressä. Muutaman kerran olemme käyneet siellä. Kahviossa on paikallista taidetta esillä ja minun mieleisiäni leivonnaisia. Munkkeja ei kuitenkaan ole ollut, joten useammin ohi kulkiessamme olemme käyneet tauolla jossain muualla. Keskustassa on hyvä konditoria mutta se ei ole auki sunnuntaisin ja syyskuussa Lepikon torppakin on suljettu.

Pielaveden kunnan mainoslauseena nettisivulla on ”Kuuseen kurkottelua jo vuodesta 1873”. Kunta on mukana pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymishankkeessa. Virtaa arkeen miesporukassa tapaamiset kerran kuussa pyrkivät osallistamaan erityisesti miehiä liikkumaan ja parantamaan elämänhallintaa ja laatua. Molempiin on saatu Euroopan unionin osarahoitusta. Lisäksi löytyy Osallisex toimintaa nuorille aikuisille. Kaikki hankkeet sopivat hyvinvointisuunnitelman painopistealueisiin. Niitä ovat ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, terveystottumusten parantaminen ja asuinympäristön kohentaminen. Viimeisen kohdan toteutusta lienee uuden koulun, kirjaston ja liikuntahallin rakentaminen, mitä valmisteltiin hyväksytyllä kaavamuutoksella. Suunnittelun helpottamiseksi ostettiin kunnan omistamien tonttien väliin jäänyt pienehkö tontti. Syksyllä talousarviota laadittaessa ovat sitten esillä määrärahojen päättäminen uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Pieksämäki/Pieksämä 1930-1948

 

Tahinniemestä on löydetty erityyppistä kivikautista keramiikkaa. Kivikaudella keramiikkaesineitä vahvistettiin asbestikuidulla. Siksi alan vitsissä kysytään, millä nimellä kutsutaan asbestikeramiikkaa. Vastaus on: Pöljän keramiikka. Eivät aavistaneet, että se on terveydelle haitallista. Paljon viisaampia ei olla oltu myöhemminkään. Kaikkien vanhempien talojen remonttisopimuksissa lukee, että mahdolliset asbestin purkutyöt laskutetaan erikseen urakkasumman päälle. Tapaamani ihmiset Pieksämäellä olivat vakuuttuneita, että paikkakunnalla riittää yhteiseen hiileen puhaltamisen tahtoa ja kunnan tulevaisuus on hyvissä käsissä. Uusi kunnanjohtaja on aloittanut ja ratkaisuja etsitään.

Syksyn sumuiset aamut ovat alkaneet. Kapea utunauha leijui muutaman metrin korkeudella peltojen yllä. Päivästä on tulossa helteinen mutta syksyaamujen raikkaus oli vielä tallella ajellessamme tuttua todella kaunista reittiä. Pieksämäellä olin kaksi vuotta Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Diakonia- ja Kasvattajaopistossa yhteiskunnallisten aineiden tuntiopettajana. Valaiseva kokemus ja sieltä jäi joukko hyviä ystäviä, joista yhden luona kävin teellä. Kiitos ihanista köyhistä ritareista. Niitä en olekaan syönyt aikoihin. Jonkun valinnaiskurssin opiskelijat järjestivät tutustumisen Pieksämäen vaarallisiin paikkoihin Anja Snellmanin Pelon maantieteen esimerkkiä noudattaen. Yöllisessä Pieksämäessä tutustuimme Ylä-Ristille ja rautatieaseman seuduille. Sisikseltä sain elämäni parhaan työtodistuksen. Aktiivisen ammattiyhdistyspoliitikon uranikin sattui Pieksämäelle. Olin Kasvo ry:n puheenjohtaja ja perustamassa STO:ta, Sosiaali- ja Terveysalan Opettajat ry:tä laivaseminaarissa. Jokaisessa työssä on omat huonot ja hyvät puolensa. Hyviä puolia Pieksämäellä olivat työkaverit, opiskelijat ja oppilaitoksen loistava kirjasto sekä itse työ, jossa sai toteuttaa kaikkea luovuutta, mitä vain itsestään löysi. Huonona puolena olivat työmatkat. Laskeskelin, että hereilläoloajasta meni pahimpina viikkoina 25 tuntia busseissa, junissa ja kimppakyydeissä. Kun lähdin kävelemään parin kilometrin matkaa vartin yli viiden ehtiäkseni bussiin naapurisaaresta, odotin 55 minuuttia junaa korvaavaa bussia Jyväskylän rautatieasemalla ja kävelin Pieksämäen rautatieasemalta, juuri siltä Juice Leskisen kuuluisan laulan asemalta, Sisikselle ja myöhästyin varttitunnin töistä, aloin ajatella, että ehkä ne kaikki hyvät asiat eivät riitä korvaamaan tätä. Varsinkin, kun takaisin kotona joinakin päivinä olin vasta iltakymmeneltä. Onneksi kimppakyydit olivat sujuvampia mutta bussiyhteys kotiin aiheutti sen, että niihinkin työmatkoihin kului vähintään neljä tuntia päivässä. Eikä kaikki kiva Pieksämäellä ollut vain työtä. Solmu-Disco järjesti seksitanssin mestaruuskilpailuja. Minä voitin yhden opiskelijan kanssa kilpailun kerran. Vaikka olen muuttanut tässä välillä pienempään asuntoon, voitosta kertova kunniakirja on edelleen tallella. Solmu-Disco sen sijaan odottaa purkamista. Opiskelijat järjestivät minulle läksiäiset, joihin olin pukenut päälleni t-paidan, jossa oli teksti: ”Olen lukenut niin paljon seksin ja alkoholin vaaroista, että olen päättänyt lopettaa lukemisen”. Muistan vieläkin opiskelijan, joka sanoi, että tuota hän ei usko. Hän kertoi myös, että ensimmäisen kerran kuunnellessaan minun luentoani, hän oli suhtautunut minuun vähintäänkin nuivasti. Parin vuoden tutustumisen aikana, hän oli muuttanut käsitystään toiseen laitaan. Ryhmässä, jonka ohjaajana olin, oli lähemmäs sata opiskelijaa. Heistä muistan muutamia, tämän tytön erittäin hyvin. Tutustuin ruotsin keskusteluryhmässä hänen tätiinsä ja hänen serkkunsa lupasi tehdä koppimoporeissusta lehtijutun Sinun Savoon. Maailma on pieni.

Petäjävesi

 

Petäjävesi tunnetaan vanhasta kirkosta. Siihen olen käynyt tutustumassa useampaankin kertaan. Vuosi sitten ruotsin keskusteluryhmämme teki sinne kesäretken ja saimme ruotsinkielisen esittelyn. Yrityksestä täydet pisteet. Samalla kertaa paikalle sattui ruotsalaispariskunta, joka ei ehkä olisi osannut vaatiakaan ruotsinkielistä esittelyä. Heillä kävi hyvä tuuri. Kirkko on säästynyt tulipaloilta osittain siitä syystä, ettei siellä ole minkäänlaisia lämmityslaitteita, vieläkään. Käydessämme kirkon paanukaton tervaus oli parhaillaan menossa. Petäjävedellä oli aiemmin myös ammatillista koulutusta. Olen käynyt oppilaiden kanssa siellä tutustumassa. Gradia päätti sitten keskittää opetusta harvempiin toimipisteisiin ja toisen asteen ainoa kouluttautumismahdollisuus nykyisin on lukio. Reissukaveri kommentoi ohi ajaessamme Koskensaaren tehtaita. Kun hän oli 1960-luvulla lähikaupassa töissä, kauppaan tuli naulalaatikoita, joissa luki Koskensaari. Naulatehdas on Keski-Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut teollisuuslaitos. Se sai alkunsa 1800-luvulla toimineesta rautaruukista. Naulojen valmistus aloitettiin 1860. Nykyisin siellä valmistetaan pääasiassa erikoisnauloja.

Käydessämme satoi melko reippaasti. En viitsinyt mennä ulos vaan otin kuvan koppimopon sisältä. Valtuusto kokoontuu kulttuurikeskuksessa. Petäjävedelläkin kaavoitetaan tuulivoimapuistoja ja rakennetaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta, kun ensi vuoden alusta aloittaa kahdentoista kunnan alue, jossa Laukaa toimii vastuukuntana. Toimintoja keskitetään isompiin kokonaisuuksiin. Petäjävedellä seuraavissa vaaleissa on vain yksi äänestysalue. Vaalipäivänä äänestyspaikoilla äänestetään enää vähemmän kuin ennakkoon, joten on säästösyistä ihan järkevää yhdistää vaalipäivän äänestyspaikkoja varsinkin, kun kotiäänestys on liikuntarajoitteisille ihan mahdollinen. Vanha Kuntala päätettiin myydä huutokaupalla purkukuntoisena. Vuokratulot kiinteistöstä eivät kata kuluja. Vaikka viime vuosi oli ylijäämäinen, turhia kuluja täytyy karsia. Vielä ei löytynyt tietoa, mihin hintaan talo on saatu kaupaksi. Huutokauppa on jo päättynyt.