Maalahti

 

K-kirjaimella alkavia kuntia kierrettiin kolmena kesänä. Tänä kesänä ollaan jo aloittamassa kolmatta kirjainta. Syksyn etenemisestä riippuu, miten matka etenee. Välillä täytyy tosin käyttää koppimopoa öljynvaihdossa. Lapsuuden maisemastani ovat hävinneet sähkölangat teiden varsilta suureksi osaksi. Siksi pikkulintujen muuttoparvien kerääntymistä on vaikeampi havaita kuin ennen. Onneksi on vaihtoehtoisia paikkoja. Reissukaveri havaitsi, että linkkimaston tukivaijereilla istui suuri parvi pikkulintuja. Hanhiparvi oli noussut juuri ilmaan ja alkoi järjestäytyä auran muotoon. Aamuaurinko paistoi silmiin niin matalalta, ettei koppimopon häikäisysuojasta ollut apua ja aurinkolasit aiheuttivat sen, ettei pientareiden liikettä voinut juurikaan havaita. Onneksi tien ylittänyt hirvi käveli sen verran kauempaa, että vain vastaantulevat ja ohittaneet autot joutuivat hidastamaan. Muhkea ilmestys muutaman sadan metrinkin päästä katseltuna. Koppimopo kulkee niin hitaasti, että olemme onnistuneet väistämään tiellä poukkoilevat oravat. Tänään vastaantulevat ja takana ohituspaikkaa odottavat autot estivät voimakkaat väistöliikkeet mutta onneksi orava sattui pyörien väliin ja peruutuspeilistä saatoin nähdä, että se jatkoi matkaansa, varmasti säikähtäneenä mutta hengissä, onneksi.

Maalahden kunnan rajalla kiinnitti huomiota vaakuna. Sen kolme lukkopeltiä eivät heti avautuneet ohiajavalle vaan asiaa piti tutkia tarkemmin. Maalahdella oli vanhempikin vaakuna. Kun Maalahti Petolahti ja Bergö yhdistyivät ja kuntaan liitettiin vielä pohjoinen osa Pirttikylää, haluttiin uusi vaakuna. Lukkopellit symboloivat säästäväisyyden lisäksi kolmea mantereella olevaa kuntaa ja tyviön aaltokoro viittaa Bergöhön. Vaakunan suunnittelussa on käytetty myös historiallista tietoa siitä, että Maalahden kunnan sinetti 1600-luvulla asetettiin kolmen lukon taakse ja avaimet olivat kolmella eri henkilöllä. Näin varmistettiin sinetin asianmukainen käyttö.

Maalahden nettisivuilla lukijaa tervehtii potkupyöräilevä lapsi. Kunta on kestävä, lapsiystävällinen ja elinvoimainen saaristokunta. Manneraluetta on toki enemmän mutta merenrantaa reilusti. Valtuusto keskusteli alkuvuoden aikana suomenkielisen koulun tulevaisuudesta. Sen lakkautuskin oli ollut esillä. Lapset haluttiin säästää koulukuljetuksilta ja koulu sai jatkaa. Asiaa pohtimaan asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli miettiä koulun kehittämistä ja ruotsin- ja suomenkielisten koulujen yhteistyötä. Kirjaston toimintaa supistetaan, jotta tiloja saadaan koulujen käyttöön ja koulujen opettajainhuoneet yhdistetään. Tavoitteena on molemmat kielet käsittävä yhteinen koulukulttuuri ja yhteisö. Työryhmä kävi vierailemassa koulussa, jossa tilanne oli samantyyppinen ja toiminta oli jatkunut jo jonkin aikaa. Asukasluku on ollut hienoisessa laskussa. Saariston ansiosta asiaa paikkaavat runsaat kesäasukkaat.

Luumäki

 

Meitä ovat säät suosineet muutamalla viimeisellä pätkällä. Nyt oli tihkusadetta heti aluksi mutta sitten lähempänä Luumäkeä sää selkeni. Harmaassa syyssäässä tosin kiinnitimme huomiota kallioleikkauksien vähänkin pystysuorasta poikkeavien pintojen kasvillisuuteen. Jäkälät, sammalet, heinät ja paikoitellen jopa puut kasvoivat mitä olemattomammissa koloissa. Emme muistaneet, missä olisi ollut yhtä paljon hirvivaaramerkkejä tien varressa kuin tällä pätkällä. Ei siis ollut ihme, että näimme hirven. Se seisoi kohtalaisen syvässä tienvarren ojassa, vilkaisi meitä ja jatkoi ateriointiaan.

Luumäki mainostaa itseään koiralla ja sen tiedoilla. Hieno juttu, koska nyt voin kysyä tarvitsemani tiedot tältä fiksulta koiralta eikä tarvitse selata nettiä eikä käydä kirjastossa. Kunnantalo löytyi kepsin avulla sujuvasti. Ei tarvittu opaskoiraa. Koppimopon takana näkyy Taavetin linnoitus, jonka venäläiset perustivat 1773 ja lakkauttivat 1803 sekä myivät rakennukset huutokaupalla 1829. Jotain jäi jäljelle, kunnostettiin ja nyt siellä toimii linnoitus- ja kotiseutumuseo. Entuudestaan tiesin, että presidentti P.E.Svinhufvud asui Kotkaniemen tilalla, missä toimii kesäisin avoinna oleva museo. Harmikseni en nähnyt yhtään koiraa Luumäellä. Olisin ehdottomasti halunnut tietää lisää kunnallispolitiikan ajankohtaisista kuvioista ja Lyytikkälän talosta, jonne näin opasteen matkan varrella.

Luoto

 

Luodon kotisivut löytyvät osoitteesta Larsmo.fi. Kunnassa on 365 saarta ja luotoa. Joka päivälle oma saari käytäväksi. Aikaisemmin väestö sai elantonsa kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Niiden tilalle ovat tulleet pienteollisuus ja palvelut. Väkimäärä on ollut hienoisessa kasvussa ainakin 1970-luvulta lähtien. Väestöstä yli 90 % on ruotsinkielisiä, mikä selittää kotisivujen löytymisen kunnan ruotsinkielisen nimen mukaan. Luoto onkin Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Pieni suomenkielinen vähemmistö saa tiedot toki myös suomeksi. Heidän peruskoulunsa on naapurikaupungissa. Valtuusto mietti kesäkuussa kunnan strategiaa. Kunnalla menee hyvin. Väestörakenne on nuori, alle 15-vuotiaiden osuus on lähes kaksinkertainen Suomen vastaavaan lukuun verrattuna. Luodossa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita, mikä on hyvin poikkeuksellista. Kunnan talous on kunnossa ja työllisyysaste on reilusti keskimääräistä parempi. Merta ja puhdasta luontoa riittää samoin kuin talkoohenkeä, mikä näkyy aktiivisessa yhdistystoiminnassa. Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Huolta aiheuttaa valtakunnan politiikka, muuttuva valtionapukäytäntö ja kunnille asetettavat uudet tehtävät, jotka aiheuttavat kustannuspaineita. Kasvava väestö edellyttää palveluiden laajentamista. Se edellyttää myös henkilöstön rekrytointia, mikä voi olla haastavaa. Riskeihin on lueteltu myös ilmastonmuutos ja kyberhyökkäykset.

Ajelimme suurimmaksi osaksi tietä 13, mikä oli arkipäiväksi kohtuullisen hiljainen. Kaukana edessä näkyi hirvieläin ylittämässä tietä. Ensin arvioimme sen nuoreksi hirveksi mutta se lähti metsän puolella meitä kohti ja näimme sen lähempää. Silloin sen tunnisti peuraksi. Joutsenia ja kurkia näkyi myös. Seitsemän sillan tie on itsessään matkailunähtävyys. Reissukaveri mietti kalastusmahdollisuuksia aina, kun merta vähänkin vilahti.

Lumparland

 

Keväällä kerroin tulevan kesän matkoista tuttavalleni, odotettavissa oli peräti kolme matkaa Ahvenanmaalle ja juttukaverini kertoi, että hänen äitinsä oli ollut nuorena Ahvenanmaan Lumparlandissa kesätöissä. Hän oli ajanut pyörällä viikate tarakalla mäkeä alas lautalle ja kaatunut. Pyörällä kaatuminen ei ole milloinkaan kivaa. Tässä tapauksessa onni onnettomuudessa oli se, ettei viikate tehnyt niin pahaa jälkeä kuin pahimmassa tapauksessa olisi voinut. Lumisilla teillä en ole enää vuosikymmeniin uskaltanut ajella pyörällä, kun kerran kaaduin. Kesäkeleillä se sen sijaan on ihan kiva harrastus. En tosin tarakalle ota mitään matkakassia ja eväitä vaarallisempaa.

Lumparlandissa on vain vajaa 400 asukasta mutta heitä riittää seitsemään kylään. Seutu on asutettu myöhään. Kivi- ja prossikautisia löytöjä ei kunnan alueelta ole. Sivistystä asukkaat ovat kuitenkin arvostaneet varhemmin kuin muut sillä Klemetsbyn koulu on perustettu jo 1876. Se on samassa pihapiirissä kuin kuvan kunnantoimisto. Myös tasa-arvon käytännön toteutuksesta eikä vain juhlapuheista on todisteita. Täällä on valittu Suomen ensimmäinen naiskirkkoherra. Kesäkuun kokouksessa Lumparlandin valtuusto totesi viime vuoden alijäämäiseksi ja myönsi tili- ja vastuuvapauden. Kunnalla on palveluasunto, josta paikkoja vuokrataan myös muille kunnille. Vuorokausihinta päätetään tilinpäätöksen jälkeen ja kesäkuun alusta se on 188,23 euroa. Kokouksessa keskusteltiin myös koulukuljetuksista ja mahdollisesta pidennyksestä vaadittaviin minimikoulumatkoihin. Päätettiin, ettei muutoksia aiempaan tehdä. Säästöä ei tulisi, koska tällä hetkellä yksikään oppilas ei jäisi pidennyksen vuoksi koulumatkakyydin ulkopuolelle. Tilanne voi toki muuttua tulevaisuudessa. Långnäsin sataman kehittämissuunnitelmasta keskusteltiin. Rekkaliikenne tullee lisääntymään ja viheralueet vähenemään sekä tiestöä joudutaan muuttamaan. Suunnitelma on saanut maakuntahallituksen hyväksymisen. Mielenkiintoista seurata mitä muutoksia toteutuu. Ahvenanmaalle menemme tulevaisuudessa vielä aika monta kertaa ja melko usein juuri Långnäsin kautta.

Muualla Suomessa minua on opetettu rikkomaan tieliikennelakia vähän päästä. Nyt se tapahtui myös Ahvenanmaalla. Onhan jotenkin omituista, ettei koko tie ole kaikkien liikkujien käytössä. Lainsäätäjä on kuitenkin ihan selkeästi määrännyt, ”vägren en sådan längsgående del av en väg som med kantlinje avskilts från körbanan” ja “En cykel eller ett annat icke motordrivet fordon ska dock föras på den högra vägrenen”. Luulisi, että äänen perusteella voisi päätellä, että koppimopo on “motordriven” ja siksi sillä on ajettava “på körbanan” ei “på vägrenen”. Myönnetään, että erityisesti keskikaideteillä rikon tätä pykälää, jos takana on ajoneuvoja mutta pääsääntöisesti yritän olla lainkuuliainen. Tämä pyrkimys ei ilahduttanut paikallista ohittajaa.

Lauttamatkoilla olen etsinyt ohitetuilta saarilta ja luodoilta merkkejä merimetsoista. Niistä käytiin takavuosina kiivasta keskustelua. Tähän mennessä en ollut niitä nähnyt. Nyt havaitsimme yhden luodon, joka oli aivan valkoinen ja muutaman muun, missä merimetsot kuivattelivat siipiään. Niitä on nähty myös Päijänteellä. Vaikka tauoilla pysähdymme usein samoissa paikoissa, joissa olemme saaneet hyvää palvelua ja joiden vuoksi ei reitiltä tarvitse poiketa ainakaan sorateille, etsimme toki uusiakin tuttavuuksia. Tällä pätkällä osuimme Öljymäen kyläkuppilaan, josta tulee vastaisuudessa vakiopaikka. Niin hyvää palvelua saimme. Kaunis ilma oli houkutellut myös moottoripyöräilijät tien päälle. Osuimme Sääksmäellä risteykseen juuri, kun risteävällä tiellä meni editsemme yli kahdensadan moottoripyörän jono. Kiittelimme onneamme, ettemme olleet risteyksessä puolta minuuttia aiemmin, koska se jono tai ainakin osa siitä olisi ohittanut meidät. Jonoa oli risteyksessä odotellessa paljon mukavampi ihailla.

Lumijoki

 

Lumijoellakin valtuusto kokoontuu koululla. Täällä kuvaan piti ottaa ruokalarakennus. Samassa pihapiirissä on vuonna 2005 rakennettu päärakennus ja uusin hirsikoulu, joka on otettu käyttöön 2018. Vanhimmat rakennukset pihapiirissä ovat vuosilta 1890 ja 1920. Kepsi olisi ohjannut rakennusryhmän taakse parkkipaikalle. Me sen sijaan huomasimme päärakennuksen seinässä komean tekstin ja kurvasimme pihaan vähän ennen koulun alkua. Oppilaat kyllä noteerasivat meidän saapumisemme mutta pitivät meitä hyvin vähän mielenkiintoisina. Yhdeltä oppilaalta kysyin ruokalan sijaintia ja hän kertoi sen auliisti. Parin minuutin kuluttua paikalle tuli myös opettaja kysymään, ketä mahdollisesti etsimme ja todennäköisesti myös ohjaamaan meidät parkkipaikalle, koska ilmiselvästi olimme väärässä paikassa. Kerroin mitä olemme tekemässä ja hän varmisti, ettei kuvaan tule mukaan oppilaita. Siksi kuvassa ei ole laajemminpihapiiriä vaan rakennuksen yläosaa. Koppimopo peittää oppilaat. Tässä vaiheessa turvallisen opettajan ympärille tuli myös uteliaita, iloisia oppilaita. Koppimopon kyljestä etsittiin Lumijoen nimeä ja opettaja otti meistä ja ajokista kuvan koulun WhatsApp sivulle. Meille toivotettiin turvallista matkaa ja peruutimme varovasti pihasta. Lapsia on aina kiva kohdata ja mieli oli hyvä pitkän matkaa. Varmasti yksi tämän kesän kohokohdista. Toivotamme Lumijoen peruskoulun oppilaille ja aikuisille hyvää lukuvuotta.

Lumijoen nimestä on parikin selitystä. Ruotsinkielen sana flum tarkoittaa tulvaa ja pieni Lumijoki, joka muuten laskee lännestä itään, tulvii sekä merenpinnan nousun vuoksi että keväisin ja muutenkin rankkasateiden vuoksi. Flum-sanasta tippuu suomeksi sanottuna ensimmäinen konsonantti ja jäljelle jää lum eli lumi. Myös suomenkielen sana lumi voi olla nimen alkuperä. Joki saa alkunsa Luminevalta, joka siis voi olla sekä tulvaneva että hyvinkin luminen.Vaakunaan on otettu lumihiutale. Tulvaa olisi vaakunasymbolein vaikeampi kuvata.

Lumijoen valtuusto katsoi kesän kokouksessa tarpeelliseksi suorittaa perusturvan toimialueen erityistilintarkastuksen viime vuoden loppuvuodelta. En löytänyt tarkastuslautakunnan kertomusta, jossa lienee ollut perusteet tälle. Täytyy tunnustaa, etten kovin pitkää aikaa käyttänyt etsimiseen. Lumijoella rakennetaan uutta sillä asukasluku on koko vuosituhannen ollut kasvussa. Luontotien asemakaavauudistusehdotus on asetettu nähtäville. Elokuun kokouksessa seurattiin myös talouden toteutumista. Viime vuosi oli kunnassa alijäämäinen mutta vanhaa ylijäämää jäi vielä puskuriksi.