Kerava on päässyt Paula Koivuniemen lauluun Jos kondutöörin nait. Mainiot sanat ja Kerava jäi mieleen jo 1970-luvulla. Rautatien ansiosta tämäkin seutu on kehittynyt.
Kerava kertoo sivuillaan olevansa pääkaupunkiseudun kupeessa. Se tarkoittaa sitä, että vain viikonlloppuna uskaltaa sinne ajaa. Ei sentään tarvitse varautua yölliseen käyntiin niin kuin isompien tai muuten ajettavaksi hankalien kaupunkien kohdalla. Lauantaina olisi voinut ajaa isompaakin tietä mutta valitsimme reitiksi varsinaisen maisemareitin Judinsalon ja Pulkkilanharjun kautta. Kärkisen sillalta näki jo vapaana päilyvää Päijännetta ja sama tilanne jatkui muillakin silloilla. Lahdissa oli vielä jäätä Pulkkilanharjulle saakka. Siellä tuuli kuljetti viimeisiä jäähilelauttoja vauhdilla. Koska etelässä ei ole saatu sadetta, hiirenkorvia ei näkynyt.
Keravallakin valtuusto kokoontuu lukion tiloissa. Ruokasali on Keravalla paremmaksi todettu paikka kuin liikuntasali. Maaliskuun kokouksessa mietittiin kaupunkistrategiaa, kaavoituskatsausta ja käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita. Niissä nostettiin esille mm. koulukiusaamisen ehkäiseminen, työllisyyspalveluiden kehittäminen, uusien asukkaiden tervetulotoivotukset ja puistovessat.
Keravan kartanossa on tavallisesti ollut kesäkahvila. Tänä kesänä päärakennusta remontoidaan, joten kahvilaa ei ole. Kun Keravalla on asuntomessut 2024, kannattaa käydä myös kartanossa katsomassa remontin tulosta. Kaupungin sivuilla on useita taidekohteita, mm. katutaidekartta, jonka avulla voi suunnistaa luvallisille graffitiseinille, taidebussipysäkeille, sähkökaapeille ja muraaleille. Joskus taannoin luin oivan aforismin: “Av allt, som är sagt och gjort här på jorden, är avsevärt mera sagt än gjort”. Kuntien yhteistoiminta menee juuri tähän kategoriaan. Kerava on tässä suhteessa poikkeus. Sen sivuilta löytyy linkki myös naapurikuntien nähtävyyksiin. Keravan taidemuseon nimi on Sinkka ja Keravan vaakunassa on “nikkarinkruunu”, puusepän tekemä liitos, sinkkaus. Puusepänteollisuus oli Keravalla keskeinen ala. Onhan Eduskuntatalon huonekalut tehty täällä. Kerava on kuulunut historian aikana eri kuntiin, kauppala siitä tuli 1924 ja kaupunki 1970. Siellä ovat käyneet asumassa J.K.Paasikivi, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Arvi Järventaus ja olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo.
Kovin paljon emme jääneet ihailemaan Keravaa, koska alkoi sataa. Kaivattu kevätsade. Yöpyminen onnistui Pajulahdessa, missä reissukaveri on käynyt luokkaretkellä laskelmieni mukaan 1965. Vähän olivat paikat kuulemma muuttuneet. Eilinen sade aiheutti sen, että Asikkalassa näkyi jo ihan selviä hiirenkorvia. Tulihan se kevät sieltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti