Kirkkonummi

 

Kirkkonummella varhaiskasvatus, liikuntapalvelut ja kultturipalvelut ovat kehittäneet yhteiset Kirkkonummiseikkailuretket. Niitä on aina tiistaisin ja keskiviikkoisin ja ne suuntautuvat eri puolille kuntaa. Löytyy lintutornia, museoaluetta, lähiliikuntapaikkaa ja luontopolkua. Harmi, että Kirkkonummi on niin etelässä. En uskalla ajaa siellä kuin viikonloppuina. Kaarniaispolku tuntuisi houkuttelevalta eikä Ragvaldsin museoaluekaan olisi hassumpi paikka tutustua. Vuonna 2020 valmistunut Fyyrin kirjasto voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Kallbådenin, Rönnskärin ja Stora Träskön majakat ovat vanhempia nähtävyyksiä. Niille järjestetään retkiä tosin vain harvakseltaan. Omaa luokkaansa on Hvitträskin museo. Siellä voi ihailla suomalaista kansallisromanttista arkkitehtuuria kauneimmillaan ja nauttia englantilaistyylisessä puutarhassa kahvilan antimia. Elokuun viimeisenä viikonloppuna on sitten Kirkkonummipäivät.

Tuoreimmassa kokouksessaan valtuusto käsitteli viime vuoden tilinpäätöstä. Tilinpäätös on hieman alijäämäinen, mikä on vähän verrattuna kumulatiiviseen ylijäämään. Haasteita toki riittää Kirkkonummellakin: sote, tulevat muutokset työ- ja elinkeinopalveluiden järjestämisessä ja tietysti yleinen tilanne maailmassa.

Yöpaikkaa etsiessäni löysinkin mielenkiintoisen, Next Hotel Aavaranta. Piti vain tarkistaa saatavuus verkkosivustolta. Aavarannan sivuja en löytänyt  ja siksi ajelimme Nuuksioon. Siitä on kuullut niin paljon, että oikeastaan pitihän siellä käydä. Illalla olin niin väsynyt, etten hotellilta viitsinyt lähteä edes lähimmälle lenkille ja aamulla nukuin niin pitkään, että jäi silloinkin käymättä. Mutta lähellä on käyty.

Hyvinkään maalaiskunta

 

Kesä on tullut. Ajattelin ensin ottaa Hyvinkään maalaiskunnan entisellä alueella kuvan voikukista. Ne ovat nyt kauneimmillaan. Sen lisäksi myös valkovuokot ovat kauneimmillaan. Tien pientareet ja metsät täynnä kukkia. Emme ole aiemmin osuneetkaan valkovuokkojen kukinta-aikaan seuduille, missä niitä esiintyy. Niin kaunista. Puiden ja pensaiden lehdet ovat vielä sen verran pieniä, että vesistöjen bongailu käy hyvin. Kevätkylvöt olivat edennet pelloilla. Ruokaa ensi talveksi tiedossa. Moottoripyöräilijät ovat kaivaneet ajopelinsä esille. Myös polkupyöräilijöitä näkyi runsaasti.

Vanhimmat merkit ihmisen vaeltelusta Hyvinkään maalaiskunnan alueella ovat Suomusjärven kulttuurin ajoilta. Sen sijaan pronssikautisia löytöjä seudulta ei ole, mikä viittaa asutuksen taantumiseen. Myöhemmin alue oli lähinnä vanajalaisten ja janakkalalaisten eränautintaseutua, jota saaliiden vähentyessä raivattiin uudisviljelyyn. Ensimmäinen kirjallinen merkintä Hyvinkäänkylästä on vuodelta 1495 nimellä Höffinge. 1500-luvun alkupuolella Hyvinkäällä oli jo 40 taloa. Rautatie mullista näiden takamaiden elämän. Nykyisin nuorisotalona toimiva entinen Hyvinkäänkylän koulu on rakennettu 1891. Koulu perustettiin jo 1875. Oma kunta syntyi 1917. Asemanseutu muuttui kauppalaksi vajaan kymmenen vuoden kuluttua ja kahmaisi maalaiskunnan 1969. Näinhän muuallakin Suomessa on käynyt reikäleipäkunnille.

Kinnula

 

Pari viikkoa sitten, kun ajoimme samaa reittiä, seurasimme lumien sulamista. Nyt tutkailimme hiirenkorvien kasvua. Lehtikuusien latvat alkavat saada aavistuksen vihreää väriä. Vaikka ennen vanhaan naapurin lehtikuusi näkyi meidän keittiön ikkunaamme, en ollut koskaan kiinnittänyt huomiota tähän ilmiöön.

Kinnulassa on kohtalaisen vähän asukkaita mutta he ovat sitäkin aktiivisempia. Hyvinvointialueen vaaleissa äänestysprosentti oli usean hyvinvointialueen korkein. Sen kunniaksi naapurihyvinvointialueet tarjosivat kinnulalaisille torikahvit viime maaliskuussa. Kinnulan kunnantalo jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi. Suurin osa toiminnoista siirtyi viereiselle tontille entisen pankin tiloihin ja valtuusto siirtyi kokoontumaan Keskuskoululla. Kunnantalon remontointi tulisi kalliiksi ja tyhjiä tiloja kunnalla oli riittävästi, joten muutto muihin tiloihin oli järkevintä. Vanha talo on edelleen pystyssä, vähän orvon ja aution näköisenä muttei mitenkään maisemaa pilaavana ulkoa päin tarkasteltuna.

Kinnula joutui sote-uudistuksen vuoksi hankalaan välikäteen. Nova-sairaalan alijäämän kattamisesta oli suunnitelma vuoteen 2024 mennessä. Tarkoituksena oli, että alijäämä katettaisiin vähitellen ilman lisälaskutusta kunnille. Nyt aikataulua on kiristetty ja alijäämä on katettava tämän vuoden loppuun mennessä. Valtuusto joutui huhtikuussa miettimään, mistä rahat raavitaan. Sitä mahdollisuutta, että niitä ei raavita, ei ole. Jatkossa epävarmuus siitä, millainen ylimääräinen lasku erikoissairaanhoidosta milloinkin rapsahtaa, pienenee ja kunnan on helpompi pysyä budjetissaan.

Kinnula sai uuden kunnanjohtajan toukokuun alussa. Onnittelut virkaan.

Myös naapurikuntiin ulottuvan Salamajärven kansallispuiston reittien varrella voi nähdä upeiden luontokohteiden lisäksi monia merkkejä entisaikojen elämästä: vanhojen tervahautojen painaumia Koirajärven länsipuolella ja Pahapurovarren suoniittyladon.

Pohjaslahti

 

Pohjaslahti oli viimeinen maalaiskunta, joka muodostettiin Suomeen. Sen jälkeen maalaiskuntien määrä on vain vähentynyt. Osaltaan siksikin, että Suomessa tätä nykyä on vain yksi kuntamuoto ja kunta voi omalla päätöksellään kutsua itseään kaupungiksi. Tätä mahdollisuutta ovat monet maalaiskunnat hyödyntäneet. Pohjaslahti syntyi kuntana 1941 ja jaettiin naapurikuntien kesken 1973. Pohjaslahden kylässä toimii aktiivinen kyläyhdistys Puhuri ry, joka järjestää toimintaa ja tapahtumia erityisesti kesällä, koska kesäasukkaita kylään tulee kaksinkertainen määrä verrattuna ympärivuotisiin asukkaisiin. Museokahvila Heikintupaan etsittiin kesäajaksi myyjää, 18 vuoden ikä ja hygieniapassi. Metsän takana kohoava näkötorni on Lieder-tuella ja lahjoituksilla Palellusvuorelle rakennettu. Se avautui yleisölle vappuaattona tänä vuonna. Yleisötapahtuma on lauantaina 28.5. klo 12. Alueelle suunnitellaan myös laavua, luontopolkua, kuntoportaita ja wc/varastorakennusta. Kylätalon parkkipaikalta olisi saanut kartan, jonka avulla näkötornille olisi voinut kävellä. Reissukaverin lonkka ja selkä ovat kuitenkin siinä kunnossa, että niin pitkälle emme uskaltaneet lähteä eikä tuntunut kivalta jättää kaveria koppimopoon pitkästymään.

Salussärkkä, joka on harjumuodostuma Ala-Kolkin kylän alueella on joidenkin asiantuntijoiden mielestä Suomen kaunein maisema. Pohjaslahden kyläesitteessä on Salussärkästä kuva. Joku pätkä tästä Akaa-Äänekoski -reissusta täytyy suunnitella sen kautta.

Kihniö

 

Kihniön valtuusto kokoontuu Puumilan taitotalossa. Olisi ollut kiva tutustua paikkaan paremmin. Pihalla oli lupaavasti jäätelökioski. Molemmat olivat lauantaina kiinni. Matkailusivustoa ei koronan vuoksi ole päivitetty ajan tasalle. Luontokohteet eivät toki häviä mihinkään mutta tapahtumakalenterin yritän aina katsoa, jos vaikka sattuisi juuri sille satunnaiselle päivälle jotain mielenkiintoista. Kunnan etusivulla on onneksi listattu lähiajan tapahtumia. Viime viikolla oli kyläilta Puumilassa, jonka järjesti Leader-hanke. Sen tavoitteena on kehittää maaseutua. Hyvinvointisivustoa päivitetään. Työn alla ovat elintapaohjauksen sivut, joilta kuntalaiset ja toki myös vierailijat saavat vinkkejä omatoimiseen sekä ohjattuun elintapaohjaukseen.

Kihniö lainasi nimensä Kihniön Kipakka -pontikalle, jota tarjoiltiin Keinäsen lomakohteisiin matkanneille lentokoneessa siinä vaiheessa, kun kone oli poistunut Suomen ilmatilasta. Pontikkaa ei tehty Kihniöllä vaan Mallorcalla. Juha Watt Vainio on tehnyt loistavan laulun kyseisestä juomasta ja sen nauttijoista rentouttavalla lomareissulla. Kannattaa kuunnella.

Pihlajavesi

 

Kyläyhdistys kunnosti vanhan aseman puistoon lintujen Pönttöpuiston 2015-2016. Se on järjestyksessä toinen pönttöpuisto Suomessa. Pusikoitunut puisto raivattiin ja sinne sijoitettiin 40 pönttöä. Viime talvena on ollut mahdollista ostaa ruokintaviikko. Vapaaehtoiset sitten huolehtivat siitä, että pikkulinnuille riitti ruokaa. Asemankylällä on myös kauppa ja kahvila. Jäi tutustumatta, koska olimme pari tuntia ennen avaamisaikaa paikalla. Kun lähtee sutta pakoon tulee karhu vastaan sanoi vanha kansa ennen muinoin. Kun välttelemme liikennettä lähtemällä aikaisin niin huoltoasemien kahviloita lukuunottamatta kaikki paikat ovat kiinni. Toinen Pihlajaveden nähtävyys on neuvostosotilaiden haudalla sijaitseva muistomerkki. Metsähautuumaalle on haudattu 11 sotilasta ja sinne valvontakomissio on toimittanut muistomerkin, jossa on venäjänkielinen teksti. Ainakin Karvialla oli sodan aikana toiminut sotavankileiri, josta lähialueen talot saivat työvoimaa. Vankien sijoittaminen taloihin alensi merkittävästi vankien kuolleisuutta. Voi olla, että Pihlajaveden sotilaat ovat olleet seudulle sijoitettuja sotavankeja. Tuntui, että pönttöpuistokyltti on blogiin mukavampi kuva kuin kivipysti, jossa on jotain venäjän kielistä tekstiä. Varsinkin nyt.

Keuruu

 

Kevät on tullut toden teolla. Hiirenkorvat ovat herkimmillään. Anopin mielestä tämä vaihe vuodesta on se kaikkein kaunein. Järvet, joet ja ojat olivat piripuintaan täynnä vettä tai vähän ylikin. Puiden ja pensaiden juurilla lainehti vapaa vesi.

Kaikissa Suomen kunnissa tehdään nyt esityksiä siitä, mitkä kaikki toimitilat, irtain, sopimukset ja vastuut siirtyvät hyvinvointialueille. Keuruulla on esitetty, että siirtyviä tiloja ovat palvelutalot palvelukodit, palvelukeskukset, toimintakeskukset, oppilasasuntola, kehitysvammaisten asumisyksiköt, pav-asunto, liikerakennuksia, terveyskeskukset, koulukeskuksista osia ja paloasemat. Tämä omaisuuden- ja sopimusten siirto kunnilta hyvinvointialueille on valtaisa. Yhtään ei kateeksi käy niitä hyvinvointialueiden ihmisiä, joiden pitää ottaa homma haltuunsa. Kunnissa joudutaan miettimään, mikä osa kannattaa siirtää kirjanpitoarvosta hyvinvointialueille ja mikä osa on sellaista, että siitä saisi isomman hyödyn myymällä. Keuruulla tällaista myynnillä enemmän tienattavaa on työterveyspalveluja tuottavan osakeyhtiön osakkeiden myynti. Miksi alunperin työterveyshuolto jätettiin sote-uudistuksen ulkopuolelle on jäänyt maallikkoa ihmetyttämään.

Elias Lönnrot siipirataslaiva tekee risteilyjä Keurusselällä kesäkuusta alkaen. Haapamäen höyryveturipuisto on jo auki. Keurusselän kesäteatterissa voi heinä-elokuussa katsella Muhoksen Mimmi -musiikkilaulunäytelmää. Museoita on useampiakin ja Keuruun rautatieasemalla voi heinäkuussa käydä ihailemassa Suomen laajinta emaliastiakokoelmaa. Runoilija Einari Vuorelan kirjailijakotiin voi tutustua opastetuilla kierroksilla kesän viimeisinä sunnuntaina. Ryhmät voivat tilata opastuksia myös muulloin.

Kerava

 

Kerava on päässyt Paula Koivuniemen lauluun Jos kondutöörin nait. Mainiot sanat ja Kerava jäi mieleen jo 1970-luvulla. Rautatien ansiosta tämäkin seutu on kehittynyt.

Kerava kertoo sivuillaan olevansa pääkaupunkiseudun kupeessa. Se tarkoittaa sitä, että vain viikonlloppuna uskaltaa sinne ajaa. Ei sentään tarvitse varautua yölliseen käyntiin niin kuin isompien tai muuten ajettavaksi hankalien kaupunkien kohdalla. Lauantaina olisi voinut ajaa isompaakin tietä mutta valitsimme reitiksi varsinaisen maisemareitin Judinsalon ja Pulkkilanharjun kautta. Kärkisen sillalta näki jo vapaana päilyvää Päijännetta ja sama tilanne jatkui muillakin silloilla. Lahdissa oli vielä jäätä Pulkkilanharjulle saakka. Siellä tuuli kuljetti viimeisiä jäähilelauttoja vauhdilla. Koska etelässä ei ole saatu sadetta, hiirenkorvia ei näkynyt.

Keravallakin valtuusto kokoontuu lukion tiloissa. Ruokasali on Keravalla paremmaksi todettu paikka kuin liikuntasali. Maaliskuun kokouksessa mietittiin kaupunkistrategiaa, kaavoituskatsausta ja käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita. Niissä nostettiin esille mm. koulukiusaamisen ehkäiseminen, työllisyyspalveluiden kehittäminen, uusien asukkaiden tervetulotoivotukset ja puistovessat.

Keravan kartanossa on tavallisesti ollut kesäkahvila. Tänä kesänä päärakennusta remontoidaan, joten kahvilaa ei ole. Kun Keravalla on asuntomessut 2024, kannattaa käydä myös kartanossa katsomassa remontin tulosta. Kaupungin sivuilla on useita taidekohteita, mm. katutaidekartta, jonka avulla voi suunnistaa luvallisille graffitiseinille, taidebussipysäkeille, sähkökaapeille ja muraaleille. Joskus taannoin luin oivan aforismin: “Av allt, som är sagt och gjort här på jorden, är avsevärt mera sagt än gjort”. Kuntien yhteistoiminta menee juuri tähän kategoriaan. Kerava on tässä suhteessa poikkeus. Sen sivuilta löytyy linkki myös naapurikuntien nähtävyyksiin. Keravan taidemuseon nimi on Sinkka ja Keravan  vaakunassa on “nikkarinkruunu”, puusepän tekemä liitos, sinkkaus. Puusepänteollisuus oli Keravalla keskeinen ala. Onhan Eduskuntatalon huonekalut tehty täällä. Kerava on kuulunut historian aikana eri kuntiin, kauppala siitä tuli 1924 ja kaupunki 1970. Siellä ovat käyneet asumassa J.K.Paasikivi, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Arvi Järventaus ja olympiavoittaja Volmari Iso-Hollo.

Kovin paljon emme jääneet ihailemaan Keravaa, koska alkoi sataa. Kaivattu kevätsade. Yöpyminen onnistui Pajulahdessa, missä reissukaveri on käynyt luokkaretkellä laskelmieni mukaan 1965. Vähän olivat paikat kuulemma muuttuneet. Eilinen sade aiheutti sen, että Asikkalassa näkyi jo ihan selviä hiirenkorvia. Tulihan se kevät sieltä.

Kempele

 

Kepsi ohjasi Kempelehallin eteen. Näkyi myös yhtenäiskoulun rakennus. Kumpikaan ei oikein näyttänyt liikuntasalilta, missä Kempeleen valtuusto kokoontuu.Vanha kunnantalo jouduttiin sisäilmaongelmien vuoksi purkamaan ja uusi on vasta suunnitteilla. Lukuisista korjausyrityksistä huolimatta rakennusta ei saatu kuntoon. Lehtikuvan perusteella rakennus oli ihan hyvän näköinen. Kun asiasta uutisoitiin, kommenteissä tuli esille mahdollinen liittyminen naapurikuntaan, kun kunnan tehtävät sote-uudistuksen myötä vähenevät. Meitähän asia ei koske, kun Kempeleeseen on jo ajettu. Lukion löysimme kahden ystävällisen nuoren avustuksella. Matkalla sinne mietin olinko huoltoajoa vai menossa opettajien parkkipaikalle. Ne olivat ainoat luvalliset syyt ajaa oheisen kuvan ottamispaikalle. Jossain tuolla valtuusto kokoontuu ja 2.5. kokouksessa käsitellään laajaa hyvinvointikertomusta ja hyvinvointisuunnitelmaa 2022-2025. Siinä on perusteellisesti käsitelty eri väestöryhmien hyvinvointiin liittyviä asioita ja valtuusto asettaa sitten keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten fyysisen ja psyykkisen jaksamisen vahvistamiselle, nuorisotyöttömyyden vähentämiselle, liikuntaolosuhteiden ja palveluiden kehittämiselle, kulttuuri ja tapahtumatarjonnan lisäämiselle ja ennaltaehkäisevän päihde ja mielenterveystyön vahvistamiselle. Lisäksi pitää luoda yhteistyörakenteet hyvinvointialueen kanssa. Siinäpä valtuustolle pähkäiltävää.

Kempele on onnistunut saamaan kunnanjohtajakseen Tuomas Lohen, joka on Suomen nuorin historiasta väitellyt tohtori. Hänen aiheenaan oli sanomalehdistön suhtautuminen Kekkoseen 1944-1956 eli sodan päättymisestä Kekkosen presidentiksi valitsemiseen saakka.

Talvella Kempeleessä voi lasketella Suomen pienimmässä laskettelukeskuksessa. Silloinhan emme ajele koppimopolla mutta Kempeleeseen pääsee kyllä julkisillakin kulkuvälineillä. Lentokenttä on melkein vieressä.

Revonlahti

 

Suomen sodassa 27.4.1808 käydyn Revonlahden taistelun kunniaksi on pystytetty kuvan muistomerkki 1935. Kävin kuuntelemassa Simo Mikkosen haastattelua aiheesta historiapolitiikka Putinin Venäjällä. Mikkonen totesi, että sikäläinen Sotahistorian yhdistys on viimeisen kymmenen vuoden aikana pystyttänyt erilaisia sotaan liittyviä muistomerkkejä nelisensataa, mm. Kalashnikoville. Niitä pystytetään voitokkaiden taisteluiden paikoille tai henkilöille, joilla on ollut merkitystä sotien voittamiseksi. Revonlahden taisteluun päättyi ruotsalaisjoukkojen perääntyminen ja alkoi eteneminen kohti etelää. On siis osattu historiapolitiikka Suomessakin. Historiaan ei aiemmin kuulunut jossittelu. Nyt puhutaan kontrafaktuaalisesta historiasta ja siitä on jopa tehty tv-ohjelmasarja Suomessakin. Jos vähän jossitellaan, niin ilman Revonlahden voittoa Venäjä olisi rauhassa ehkä saanut Pohjois-Ruotsin Kainuunjokea (nykyisin Kalixälven) myöten, kuten he rauhanneuvotteluissa vaativat. Ei olisi tyydytty Tornionjoki-Muonionjoki linjaan. Suomi olisi nyt aika paljon suurempi ja meänkieliset olisivat ihan suomenkielisiä. Kyllä tämän vaihtoehdon torjumisen kunniaksi kannatti muistomerkki pystyttää. Sen nimi on Vapauden liekki.

Ruukki

 

Mummovainaa sanoi aikanaan, ei niin suurta hyvää, ettei pientä pahaa. Vapunpäivän liikenne on hiljainen. Se on se suuri hyvä. Vapunpäivänä kaikki kahvipaikat aukeavat aikaisintaan kymmeneltä, jos silloinkaan. Se on se pieni paha. Onhan meillä eväitä mutta reissukaverin mielestä matka alkaa vasta ensimmäisistä mukkikahveista ja niitä saatiin odottaa melkein Ruukkiin saakka. Talvi jatkui vähän vahvempana koko Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan. Pohjois-Pohjanmaalla sitten lumen määrä alkoi vähentyä ja maisema näytti suurin piirtein yhtä keväiseltä kuin Varsinais-Suomessa. Muutama pilkkijä nähtiin tielle näkyvillä järvillä. Joutsenia, kurkia ja pikkulintoja paljonkin. Upein kokemus oli koirasteeri kävelemässä rauhallisesti ja määrätietoisen näköisenä tien yli. Pääsimme todistamaan myös hieman epäröivän näköistä sorsaa, joka selvästi mietti olisiko tienylitys turvallista vai ei. Aina se ei ole. Lajitoverin kohtalon seuraukset näimme edellisellä reissupätkällä. Metsäpeuralaumoja nähtiin parikin, kummassakin ainakin viisi eläintä. Yksinäinen peura oli jo aiemmin ylittänyt tien.

Ruukki on laitos, jossa valmistetaan rautaa ja kuparia. Niitä oli ympäri Suomea. Ruukki on myös vähän aikaa toimineen kunnan nimi. Kunta perustettiin, kun Paavolan ja Revonlahden kunnat 1973 yhdistyessään eivät ilmeisesti voineet hyväksyä toistensa nimeä kunnan nimeksi. Seuraavassa kuntaliitoksessa 2007 Ruukki ei enää ole kunnan nimenä. Uuden kunnan hallinnollinen keskus se edelleen on. Ruukki on Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta. Pietari Brahe perusti Ruukinkoskelle potaskatehtaan 1672. Potaska valmistetaan koivuntuhkasta ja sitä voitiin kuljettaa Siikajokea pitkin. Myöhemmin perustettiin saha ja kaljatehdas. Ruukinkosken voimalaitos tuottaa edelleen sähköä seudulle. Luohuan kylässä on koulu, joka toimii edelleen samoissa tiloissa, jotka on rakennettu 1892. Rakennusta on laajennettu muutamaan kertaan. Siellä on ollut taitavia rakentajia. Marika Fingerroos on kotoisin Ruukista.