torstai 1. elokuuta 2019

Heinola


Täällä on paljon katseltavaa. Rantapuistossa on Suomen suurin puu, tsaarinpoppeli, jonka ympärysmitta on lähes 9 metriä ja korkeus 34.5 metriä. Lisäksi lintutarha, kaupunkipuisto, Heinolan kaivo, muistomerkkejä vuosien 1939-1945 sodista ja sotien veteraaneista peräti 21. Niiden joukossa on myös Terijoen pakolaisten muistolaatta. Vaikka äiti oli Kivennavalta, hän oli ollut Terijoen kasinolla ja Puistolan hotellissa kesätöissä nuorena. Siksi Terijoki pitää mainita. Eivät kaikki kantasuomalaiset silloinkaan pakolaisiin kovin suopeasti suhtautuneet muttei sentään pakolaiskeskuksia yritetty polttaa. Johtui ehkä siitä, että pakolaiset sijoitettiin taloihin aika nopeasti. Mitään keskuksia ei perustettu. Äiti kirjoitti tästä vaiheesta muistelmissaan: “Tultiin Joroisiin. Siellä oli asemalla kuorma-autoja vastassa. Niihin lastattiin naitä evakkoja. Oli myös päällysmies, jolla oli papereita käsissään, siitä luetteli, kuinka monta henkeä mihinkin vietäisiin. Vierestielle lähti se auto, johon Irjan porukka, 10 henkeä, ja naapurin Tyyne viiden lapsen kanssa ja monia muita ohjattiin.” Vierestiellä oli sitten maalaistalo. Todella iso. Veljeni ei jaksanut kontata pirttiä päästä päähän vaan päätti lähteä kävelemään. Hän otti ensimmäiset askeleensa pakolaisena. Jotkut ovat kieltämässä minulta pakolaishistoriaani. Olen toisen polven pakolainen vaikka jotkut ovat sitä mieltä, ettei evakkoja saisi sanoa pakolaisiksi, koska he eivät joutuneet toiseen maahan. Sotalapsistakaan ei puhuta pakolaislapsina. He sentään lähtivät ihan ulkomaille. Minun sisaruksistanikin kolme. Kuitenkin uutisissa kerrotaan Syyrian sisäisistä pakolaisista, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa pakon edessä ja muuttamaan toiselle puolelle maata. Mitähän minustakin olisi tullut, jos Suomi olisi ollut rikkaampi ja olisi ollut varaa sijoittaa vanhempani pakolaisleirille vuosikausiksi eikä kantasuomalaisten taloihin, joista sitten vielä lohkaistiin maata näiden pakolaisten maatiloiksi. Silloisen politiikan seurauksena pystyn jopa eläytymään niiden ihmisten tuntoihin, joille ilmoitettiin, että heidän tilansa on rappiotila, josta joutaa maata ahkerampien raivattavaksi.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti